että on valo,
ja aurinko taivaalla --
piilevä lumi?
tiistai 31. joulukuuta 2019
maanantai 30. joulukuuta 2019
sunnuntai 29. joulukuuta 2019
lauantai 28. joulukuuta 2019
perjantai 27. joulukuuta 2019
torstai 26. joulukuuta 2019
keskiviikko 25. joulukuuta 2019
tiistai 24. joulukuuta 2019
maanantai 23. joulukuuta 2019
sunnuntai 22. joulukuuta 2019
lauantai 21. joulukuuta 2019
perjantai 20. joulukuuta 2019
maanantai 16. joulukuuta 2019
Takarai Kikaku
Kuka idiootti
käynyt kusella
tuoreeseen lumeen?
Copyright Takarai Kikaku (1661–1707) tunnetaan myös nimellä Enomoto Kikaku
Talven iloja odotellessa mm. Issalla on luonnollisen tuntuisia pissimisrunoja, pissiminen ei ollut muutama sata vuotta sitten mikään tabu Japanissa? Olen biologian opinnoistani ymmärtänyt että kaikki (terveet) ihmiset ja elukat aika ajoin pissiskelevät. Kesyporokin vajaan 10 km välein.
Etenkin käännöksissä ei kannata murjoa sisältöä väkipakolla 5-7-5 muottiin! Vaikka saisihan tuosta jos haluaisi:
Idioottiko
käynyt kuseksimassa
tuoreeseen lumeen?
Haikuhan tuo on vuodenaikasan ansiosta ja siitä että mukana on jotakin inhimillistä. Pelkät tavut eivät tee vielä mitään ilman sisältöä. Mutta mieluimmin EU-kansalaisena leimaisin tuon Senryu-leimalla?
<-- Jos Ailu vielä eläisi niin voisin pyytää lumeen-pissimisen-joikun häneltä? -->
sunnuntai 15. joulukuuta 2019
lauantai 14. joulukuuta 2019
Vuodelta 2000 hyllyltä tänne turvaan
Viisi lyhyttä, mutta ei nopeaa Bashôlta:
Tarkistuksen vuoksi, kyseessä on Bashôn runo Japanista, ei Suomesta.
Bashô
Bashô
(Ja minä kun olen kateellisena ajatellut sikäläistä geenistöä, että täysikuun Henkisen Suuruuden tuntikausien tuijottelu olisi ihan kevyt juttu!)
Tuo löytyy Kai Niemisen kääntämästä Bashon Harhojen majasta (Tammi 1984) sivulta 26 tämmöisenä:
Bashô
En löytänyt sitä lähdettä mistä minä oman versioni lainasin. Se voi hyvinkin olla joku monista Internet-sivuista, ja jos ja kun versio on siellä englanniksi, niin on hyvin luultavaa että englanniksi tehty käännös on noinkin paljon erilainen tulkinta. Jonka minä siis vielä lisätulkitsin suomeksi. Aikojen kuluessa vanhoista runoista liikkuu muutenkin erilaisia tulkintoja, ja japaninkieli ei tulkinnoitta 1:1 käänny suomeksi, ei englanniksi, ja tuskin kiinaksikaan. Kaikki käännökset ovat siis kiikutettuja kääntäjänsä kieleen, ja pääasia että se sillä kielellä on kuunneltava, luettava ja ymmärrettävä. Alkukielellä kun vaikkapa Bashoo veivaa ajatuksiaan, saadakseen haluamansa ilmaistuksi sanoin käyttää tiedossaan olevia sanallisia merkityksiä: hän käyttää omasta kielisisällöstään oppimiaan merkityksiä. Niistä muodostuu hänelle merkityskokonaisuus, ja ollessaan onnistunut ja riittävän väljä niistä muodostuu myös kokonaisuus, runo, myös sen tekstin toiselle lukijalle samassa kielikulttuurissa. Tämmöisen tapahtuman kiikuttelu muutama satavuotta länteen tahi itään on aina riskipeliä. (Taitaa olla lähes sama matka Japanista idänkin kautta Suomeen, on se nyt vähän pitempi, mutta helpompi tie ainakin?) Kenties merkityksen varmistamiseksiko Japanissa usein piirrettiin haikujen kylkeen myös kuva.
Jälkikirjoitus vuonna 2019:
Elisa ryhtyy siviilisähköposteistaan perimään kuukausimaksuja. Meidänkin perheessä pitää valmistautua koko Elisan sulkemiseen. (Aikaisemminhan he sulkivat jo Wippies-blogin, jossa minullakin oli muutama juttu.)
Tämän blogin kanssa voi tietenkin käydä milloin tahansa samalla tapaa.
Omistaahan tämän blogin raivoisa Läntinen Tasavalta, jossa ei erilaisuuksia sallita! Eikä noitia!
Tikkis Turussa vuoden 2019 kellistyessä historian pimeyteen.
Tähän vielä vuoden 2000 huokaus loppuun:
Illalla ennen nukkumista harjaan tarkasti hampaani
kuin en olisi koko päivänä mitään syönyt, minäkään.
Kai Nieminen kääntää Bashoon kuolinrunon näin:
Sairaana matkalla;
uneni laukkaavat
ympäri kuihtuneita nummia.
(Bashoo, Kapea tie pohjoiseen (Tammi 1981 sivulla 177)
Ei kukkia, eikä kuutamoa;
hän vain juo sakea,
ja ihan yksin!
Tarkistuksen vuoksi, kyseessä on Bashôn runo Japanista, ei Suomesta.
Ei kukaan toinen
matkusta näin, paitsi minä,
Tänä syysiltana.
Bashô
Pilvet nousevat,
ja miehet pääsevät lepoon
täysikuun katsomisesta.
Bashô
(Ja minä kun olen kateellisena ajatellut sikäläistä geenistöä, että täysikuun Henkisen Suuruuden tuntikausien tuijottelu olisi ihan kevyt juttu!)
Tuo löytyy Kai Niemisen kääntämästä Bashon Harhojen majasta (Tammi 1984) sivulta 26 tämmöisenä:
Pilvet päästävät
edes silloin tällöin
kuunkatsojan rauhaan.
Bashô
En löytänyt sitä lähdettä mistä minä oman versioni lainasin. Se voi hyvinkin olla joku monista Internet-sivuista, ja jos ja kun versio on siellä englanniksi, niin on hyvin luultavaa että englanniksi tehty käännös on noinkin paljon erilainen tulkinta. Jonka minä siis vielä lisätulkitsin suomeksi. Aikojen kuluessa vanhoista runoista liikkuu muutenkin erilaisia tulkintoja, ja japaninkieli ei tulkinnoitta 1:1 käänny suomeksi, ei englanniksi, ja tuskin kiinaksikaan. Kaikki käännökset ovat siis kiikutettuja kääntäjänsä kieleen, ja pääasia että se sillä kielellä on kuunneltava, luettava ja ymmärrettävä. Alkukielellä kun vaikkapa Bashoo veivaa ajatuksiaan, saadakseen haluamansa ilmaistuksi sanoin käyttää tiedossaan olevia sanallisia merkityksiä: hän käyttää omasta kielisisällöstään oppimiaan merkityksiä. Niistä muodostuu hänelle merkityskokonaisuus, ja ollessaan onnistunut ja riittävän väljä niistä muodostuu myös kokonaisuus, runo, myös sen tekstin toiselle lukijalle samassa kielikulttuurissa. Tämmöisen tapahtuman kiikuttelu muutama satavuotta länteen tahi itään on aina riskipeliä. (Taitaa olla lähes sama matka Japanista idänkin kautta Suomeen, on se nyt vähän pitempi, mutta helpompi tie ainakin?) Kenties merkityksen varmistamiseksiko Japanissa usein piirrettiin haikujen kylkeen myös kuva.
Jälkikirjoitus vuonna 2019:
Elisa ryhtyy siviilisähköposteistaan perimään kuukausimaksuja. Meidänkin perheessä pitää valmistautua koko Elisan sulkemiseen. (Aikaisemminhan he sulkivat jo Wippies-blogin, jossa minullakin oli muutama juttu.)
Tämän blogin kanssa voi tietenkin käydä milloin tahansa samalla tapaa.
Omistaahan tämän blogin raivoisa Läntinen Tasavalta, jossa ei erilaisuuksia sallita! Eikä noitia!
Tikkis Turussa vuoden 2019 kellistyessä historian pimeyteen.
Tähän vielä vuoden 2000 huokaus loppuun:
Illalla ennen nukkumista harjaan tarkasti hampaani
kuin en olisi koko päivänä mitään syönyt, minäkään.
Kai Nieminen kääntää Bashoon kuolinrunon näin:
Sairaana matkalla;
uneni laukkaavat
ympäri kuihtuneita nummia.
(Bashoo, Kapea tie pohjoiseen (Tammi 1981 sivulla 177)
perjantai 13. joulukuuta 2019
torstai 12. joulukuuta 2019
keskiviikko 11. joulukuuta 2019
tiistai 10. joulukuuta 2019
sunnuntai 8. joulukuuta 2019
lauantai 7. joulukuuta 2019
perjantai 6. joulukuuta 2019
tiistai 3. joulukuuta 2019
sunnuntai 1. joulukuuta 2019
lauantai 30. marraskuuta 2019
enää kuukausi ja maailma alkaa valjeta täällä syrjässäkin
hämärän hyssy
hiipii pohjoiseen maahan ...
vie valon rippeet
perjantai 29. marraskuuta 2019
torstai 28. marraskuuta 2019
tiistai 26. marraskuuta 2019
sunnuntai 24. marraskuuta 2019
keskiviikko 20. marraskuuta 2019
kuumailmapallo
laskeutumisniitty
on täynnä lehmiä
Copyright ushi, suom. jt
Lähde Shiki Kukai November 2003
Nimimerkki ushi oli aika usein läsnä Shiki-Kukai-haikuiluissa.
En tiedä ken hän oikealta nimeltään lienee.
Ushin innoittamana yksi Tikkis:
jos kuuma ilma
nousee aina ylöspäin
miksei maa jäähdy?
tiistai 19. marraskuuta 2019
avoimet ikkunat
tuutulaulu
Cantoniksi
Copyright by ushi, suom. j.t.
Lähde: Shiki Kukai July 2003
Internetistä Cantonese - termistä:
Cantonese language, Chinese (Pinyin) Yueyu, (Wade-Giles romanization) Yüeh-yü, variety of Chinese spoken by more than 55 million people in Guangdong and southern Guangxi provinces of China, including the important cities of Canton, Hong Kong, and Macau. Throughout the world it is spoken by some 20 million more. In Vietnam alone, Cantonese (Yue) speakers (who went there as soldiers and railroad workers) number nearly 1 million.
maanantai 18. marraskuuta 2019
sunnuntai 17. marraskuuta 2019
lauantai 16. marraskuuta 2019
Odotetaan tuloksia
aamun viileys
Copyright nimimerkki Autumn Moon suom tulkinta J.T.
Lähde: # 80, Shiki Kukai November 2013
Nimimerkin sisällön lukisin runon kolmanneksi riviksi...
Mutta teksti siis ajankohtainen aihe Suomelle?
Suomi pärjäsi
voitti jalkapallossa
ja on elossa!
Nurmikko viheriöi
vielä marraskuussakin!
perjantai 15. marraskuuta 2019
torstai 14. marraskuuta 2019
keskiviikko 13. marraskuuta 2019
tiistai 12. marraskuuta 2019
hölkkää...
lätäköstä lätäkköön
kuu
Copyright Tomislav, Suom. j.t.
Lähde Shiki Kukai November 2013
mutalammikko
kirkkaan taivaan kuunvalo
heijastuu silmiin
Tikkis 2019
Bonuksena toinen:
varjot
kylpevät
mutalätäköissä
Copyright Bill Gottlieb Suom. J.T.
Lähde Shiki Kukai November 2013
Syksyn lätäkkö
heijastaa jo talvea
tulevaksi pian
(Tikkis 2019)
maanantai 11. marraskuuta 2019
sunnuntai 10. marraskuuta 2019
lauantai 9. marraskuuta 2019
perjantai 8. marraskuuta 2019
torstai 7. marraskuuta 2019
Superrikkaiden kilpajuoksun verotulokset 2019
Julkistettiin rikkaiden veronmaksajien huiput.
Köyhät kyyristyvät häpeästä?
Köyhät kyyristyvät häpeästä?
1.
raha kerääntyy
yksille ja ahneille ...
rikas ei kuole?
2.
nälkäinen possu
mussuttaa lesken rovot
mahoon mahaansa
niin että napa turpoo
vaihtoehtorahasta
keskiviikko 6. marraskuuta 2019
tiistai 5. marraskuuta 2019
lauantai 2. marraskuuta 2019
Pyhäinpäivänä Paraisilla
Porukan tulet
nousevat ylös asti
Pyhäinpäivänä ...
Yksi noista kynttilöistä on sytytetty isäni muistoksi...
Muistelen hänen juttuaan missä partio jossa hänkin oli meni etsimääm sodan melskeissä desantteja rajalta.
Tarinan ydinkohta oli se kun hän auttoi kavereita kantamaan aseitaan, kun matka ja polut olivat vähän raskaita.
Itseasissa polkuja ei ollut, oli vain umpiryteikköä ja raivaamatonta louhikkoa.
Desantteja ei löytynyt, tavoittivat saamelaisia parin poron kanssa. Porukalla tutustuivat, keittelivät vähän poronlihaa.
Tulivat sitten pois sieltä.
Hengissä.
(Isäni kuoli helmikuussa 2019 Turussa. Hän oli kirjoilla Paraisilla.)
perjantai 1. marraskuuta 2019
torstai 31. lokakuuta 2019
maanantai 28. lokakuuta 2019
sunnuntai 27. lokakuuta 2019
lauantai 26. lokakuuta 2019
sataa, ja sataa ...
moottoritie litisee --
eikä hiljene
Tämä on maantiemuisto lauantailta.
Neljäs ja viides rivi voisi syventää maanteiden hiljentymisen teemaa.
Voisi.
Renkaat nostavat
tuulilasiin pyyhittävää
myös minä?
Tuossa perinteiset rivien tavunlaskeminen antaa virhe-ilmoituksen.
Mutta jos alkuperäiseen tapaan kirjoittaisin yhdellä rivillä koko viestin
ylhäältä alas
kauniilla käsialalla.
Jos.
Huhu leijailee
korvasta toiseen
pysähtymättä
No tästä ei enää vippaskonsteilla selviä.
Viikonloppuna
pitää nollata kaikki
ja siirtää kellot
perjantai 25. lokakuuta 2019
torstai 24. lokakuuta 2019
keskiviikko 23. lokakuuta 2019
tiistai 22. lokakuuta 2019
lauantai 19. lokakuuta 2019
Lehtien kasaantumisesta tasaisesti luonnonlakien vastaisesti
perjantai 18. lokakuuta 2019
sunnuntai 13. lokakuuta 2019
perjantai 11. lokakuuta 2019
keskiviikko 9. lokakuuta 2019
maanantai 7. lokakuuta 2019
sunnuntai 6. lokakuuta 2019
Pekka Kejosen Walkman
Käki vanhenee minä en
Pekka Kejonen
Walkman, minä se olen
WSOY 2004, 126 sivua.
Otsikko on sivulta 18.
Kejosen Talvipäivänseisaus (1998) ja Kevätpäiväntasaus (2000) ovat minulle merkityksellisiä.
Tekstin kiteytyneet mutta väljät rivit herkuttelevat.
Niistä löytyy löytyy aina uusia maisemia.
Toivoisin että tuo Kejosen Walkmannin rivin voisi tulkita näin:
Käki hiljenee, minä en.
Turun Kaupunginkirjastoston kirjasta etusivu scannattu Nokian kännyscannerilla.
Kirjasto on mukavasti kauppareisun kyljessä ja olen onnellinen että meillä vielä on toimiva kirjasto.
Runohyllyt ovat hieman suojassa ja hyllyjä katsellessa nk. viihtyy. Aika ajoin kurkkaan Englanninkielisen hyllyn ja joskus lainaan sieltäkin jotain. Joseph Masseyn kokoelmankin ihan nostalgiamielessä kerran lainasin, vaikka minulla on se ikiomanakin.
Aika moni kokoelma tietenkin puuttuu, mutta voiko kukaan olla täydellinen.
Alla Nokian kännykän scannerin tulostuksena yksi jpg:
Kejosen runokieli on ilmavaa ja tiivistä, sitä pitää tutkia tarkkaan ja hosumatta vaikka paikoin saa kuvitelman että Kejonen vain leukailee lämpimikseen.
Walkmania tiiraillessa aika ajoin näen silmissäni Kejosen Tenon varren maiseman, ainakin henkisesti. Kejosen asuminen Tenolla päättyi suureen tulvaan. Tulvavesi nousi pirttiin. Mutta henki säilyi.
Kejonen muutti metsä-Suomeen, Vilppulaanko se oli. Ajoin viime kesänä pari kertaa sen niemen ohi missä Kejonen Tenon varrella kerran asui, enkä tietenkään pysähtynyt. Pekka Aunus ei siellä enää asunut. (Majailin yhden toisen Utsjokilaisen runoilijan torpassa, vähän yläjuoksulle päin.)
Hyvän runoilijan kohdatessa tuo on ihan juuri noin.
Hyvä runo ei hiljene, pikemminkin se alkaa vuosikymmen kerrallaan pitää kirkkaampaa ääntä.
Walkmannin sivulta 52.
Kejosen Walkmannista puhuin jo tässä:
https://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/12/pekka-kejonen.html
Hyvää jatkoa kaikille!
Pekka Kejonen
Walkman, minä se olen
WSOY 2004, 126 sivua.
Otsikko on sivulta 18.
Kejosen Talvipäivänseisaus (1998) ja Kevätpäiväntasaus (2000) ovat minulle merkityksellisiä.
Tekstin kiteytyneet mutta väljät rivit herkuttelevat.
Niistä löytyy löytyy aina uusia maisemia.
Toivoisin että tuo Kejosen Walkmannin rivin voisi tulkita näin:
Käki hiljenee, minä en.
Turun Kaupunginkirjastoston kirjasta etusivu scannattu Nokian kännyscannerilla.
Kirjasto on mukavasti kauppareisun kyljessä ja olen onnellinen että meillä vielä on toimiva kirjasto.
Runohyllyt ovat hieman suojassa ja hyllyjä katsellessa nk. viihtyy. Aika ajoin kurkkaan Englanninkielisen hyllyn ja joskus lainaan sieltäkin jotain. Joseph Masseyn kokoelmankin ihan nostalgiamielessä kerran lainasin, vaikka minulla on se ikiomanakin.
Aika moni kokoelma tietenkin puuttuu, mutta voiko kukaan olla täydellinen.
Alla Nokian kännykän scannerin tulostuksena yksi jpg:
Kejosen runokieli on ilmavaa ja tiivistä, sitä pitää tutkia tarkkaan ja hosumatta vaikka paikoin saa kuvitelman että Kejonen vain leukailee lämpimikseen.
Walkmania tiiraillessa aika ajoin näen silmissäni Kejosen Tenon varren maiseman, ainakin henkisesti. Kejosen asuminen Tenolla päättyi suureen tulvaan. Tulvavesi nousi pirttiin. Mutta henki säilyi.
Kejonen muutti metsä-Suomeen, Vilppulaanko se oli. Ajoin viime kesänä pari kertaa sen niemen ohi missä Kejonen Tenon varrella kerran asui, enkä tietenkään pysähtynyt. Pekka Aunus ei siellä enää asunut. (Majailin yhden toisen Utsjokilaisen runoilijan torpassa, vähän yläjuoksulle päin.)
Hyvän runoilijan kohdatessa tuo on ihan juuri noin.
Hyvä runo ei hiljene, pikemminkin se alkaa vuosikymmen kerrallaan pitää kirkkaampaa ääntä.
Walkmannin sivulta 52.
Kejosen Walkmannista puhuin jo tässä:
https://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/12/pekka-kejonen.html
Hyvää jatkoa kaikille!
lauantai 5. lokakuuta 2019
perjantai 4. lokakuuta 2019
maanantai 30. syyskuuta 2019
perjantai 27. syyskuuta 2019
torstai 26. syyskuuta 2019
Istuskelin Vainion Xpressbussissa ja katselin tienvarren pusikoita.
Suojaavat tietä...
Usva himmentää taivaan.
Puun kasvuvara?
Kuinka kauan viheriöivät puut saavat olla niin lähellä moottoritietä.
Mietin suruissani että mistä nuokin puut saivat CO2-hengitettäväkseen,
elääkseen ja kasvaakseen.
Ei ole pitkä aika siihen kun ei ollut polttomoottoriautoja.
Kuka hengittää
kenenkin ravinteita --
Paljas maisema...
tiistai 24. syyskuuta 2019
Some small talks
Keskustelin jokin aika sitten Bill Kenneyn ja Magyarin kanssa,
(kaksi haikublokkaajaa Amerikan puolelta).
Blogitekstin takana siis parit kommentit,
nopeita viestejä, ei liikaa sössötystä.
Bill:
(Käänsin day´s end - rivin nyt hiipumisena, mikä tekstuaalisesti hipoo samaa merkitystä parin muun rivin kanssa?)
Copyright siis Bill Kenney, suom. j.t.
Magyar kertoi livahtavasta vuodenajasta joka hiipii tykö.
Ja
Copyright Magyar, suom. tulkinta j.t.
Kerroin samasta aiheesta myös facebookissa hihkuen että syyspäivän tasauksesta on vain yhdeksän kuukautta seuraavaan Juhannukseen.
Siitä sitten siellä erilaista rönsyilevää lisäjutustelua.
Runous on elävänä ollessaan rupattelua?
Se mistä tuo alkoi oli minun alunperin ensin suomeksi julkaisemani:
https://juhanitikkanen.blogspot.com/2019/09/syyskuun-tuuli-noiden-pilvien-takaa.html
ja sen käännös Englisg-blogissani:
http://juhatik.blogspot.com/2019/09/blog-post.html
(kaksi haikublokkaajaa Amerikan puolelta).
Blogitekstin takana siis parit kommentit,
nopeita viestejä, ei liikaa sössötystä.
Bill:
Vanhan miehen osa
kiipustaa rappusia
päivä hiipuu
(Käänsin day´s end - rivin nyt hiipumisena, mikä tekstuaalisesti hipoo samaa merkitystä parin muun rivin kanssa?)
Copyright siis Bill Kenney, suom. j.t.
Magyar kertoi livahtavasta vuodenajasta joka hiipii tykö.
Ja
talvi naureskelee
kun se vaanii
syksyn hymyn takaa
Copyright Magyar, suom. tulkinta j.t.
Kerroin samasta aiheesta myös facebookissa hihkuen että syyspäivän tasauksesta on vain yhdeksän kuukautta seuraavaan Juhannukseen.
Siitä sitten siellä erilaista rönsyilevää lisäjutustelua.
Runous on elävänä ollessaan rupattelua?
Se mistä tuo alkoi oli minun alunperin ensin suomeksi julkaisemani:
https://juhanitikkanen.blogspot.com/2019/09/syyskuun-tuuli-noiden-pilvien-takaa.html
ja sen käännös Englisg-blogissani:
http://juhatik.blogspot.com/2019/09/blog-post.html
maanantai 23. syyskuuta 2019
sunnuntai 22. syyskuuta 2019
perjantai 20. syyskuuta 2019
keskiviikko 18. syyskuuta 2019
maanantai 16. syyskuuta 2019
torstai 12. syyskuuta 2019
Meillä radio ja Yle seuraa Bahamaa kurittavaa Dorian mylläkkää.
Paikallisesti Presidentti Trump on ilmatieteen laitosten kanssa eri mieltä Dorianin kulkureiteistä.
Joku saa kai taas potkut. Pohjois-Koreassa sama kuvio johti meteorologin teloitukseen?
Veljekset?
Paikallisesti Presidentti Trump on ilmatieteen laitosten kanssa eri mieltä Dorianin kulkureiteistä.
Joku saa kai taas potkut. Pohjois-Koreassa sama kuvio johti meteorologin teloitukseen?
Veljekset?
Dorian eksyi ...
Alabaman ohitus
Trumpin kiusaksi?
keskiviikko 11. syyskuuta 2019
maanantai 9. syyskuuta 2019
perjantai 6. syyskuuta 2019
torstai 5. syyskuuta 2019
keskiviikko 4. syyskuuta 2019
tiistai 3. syyskuuta 2019
sunnuntai 1. syyskuuta 2019
lauantai 31. elokuuta 2019
keskiviikko 28. elokuuta 2019
lauantai 24. elokuuta 2019
perjantai 23. elokuuta 2019
torstai 22. elokuuta 2019
keskiviikko 21. elokuuta 2019
tiistai 20. elokuuta 2019
maanantai 19. elokuuta 2019
Sorsien ankara elämä
1.
sorsapoikue
seuraa emoaan pakoon
rosvolokkeja
2.
yksi kerrallaan
sorsan pojista häipyy
osallistuja
3.
lapset ruokkivat
jokirannan sorsia ...
rotta syö tähteet
perjantai 16. elokuuta 2019
alkavan syksyn sateet
1.
tuuli tuo sateet ...
vilja on jo korjattu --
työtön pelätti
2.
linnunpelätti
kastuu kaatosateessa
läpi märäksi
3.
Elokuun tuuli
kuivaa sateet kuiviksi...
Vuoroviljely.
keskiviikko 14. elokuuta 2019
Elokuun tähtitaivas
miksi laskea kirjoittamiaan runoja kun elokuun myrskyinen yö repäisee verhon syrjään ja taivaalta paljastuu laskematon ryöppy kirkkaita tähtiä uusia kynä ja paperia odottaa
maanantai 12. elokuuta 2019
perjantai 9. elokuuta 2019
20 vuotta vallassa!
Presidentti Boris Jeltsin nimitti Putinin pääministeriksi vuonna 1999. Siitä alkoi pitkä vallan kahvassa olo.
Koska Venäjälle on juurtunut kansandemokratia, niin vaaleilla valittuja ei saisi arvostella.
Paitsi kenties se 1 %? Eli 100 % - 99% jää 1% jotka eivät kannattaneet?
Vallan olemus
pysytellä etäällä
totuuksista
Kun vaalit on laskettu niin yleisön osaksi jää taputtaa.
Miksi Suomessa joka puolelta äärioikealta kiirii häly ja möly?
Vastahan mekin saimme äänestää. Menikö joku juttu pieleen niissä?
vallan sujuvuus
sinetöity rahalla
kysymyksittä
Suomessa, eihän siis muualla, julkinen media on keskittymässä vallanpitäjien kämmenten suojaan.
Jollet kehu meitä kämmen voi kohota
ja lyödä
Kuka edustaa
kaikkia yhtä aikaa?
Yleisradio?
keskiviikko 7. elokuuta 2019
perjantai 2. elokuuta 2019
Aurajoen rannalla on kävelypolku (jota monet polkupyöräilijätkin omanaan pitävät!) ja sen lankkuosuudella on toisinaan pullasorsia syöttäviä henkilöitä.
Sorsien syöttäminenhän on vanhaa kansanperinnettä.
Joskus niitä leivänmuruja, jopa isoja palasia, jää maahan, josta paikallinen rottakanta niitä käy syömässä, ja sikiävät sitten taas lisää!
Vimeksi yksi polulla usein kuljeksiva kansalainen laski kerran sorsanpoikuetta, että miten siitä yksi kerrallaan tapahtuu luonnollista harvenemista.
Nälkäinen rotta
vaanii sorsanpoikia -
ruokaisa joki!
Pari henkilöä onnistuivat näkemään miten aktivistirotta yritti hyökätä isomman sorsan kimppuun, siinä silloin onnistumatta. Mutta ilmeisesti rotta oli onnistunut sorsanpoikia ihan pieninä palleroina nutustelemaan ravinnokseen?
Kuvassa yksi saalistajista päiväunillaan:
Rottapolulla
katoaa sorsanpoika
yksi kerrallaan
keskiviikko 31. heinäkuuta 2019
Utsjoen hautausmailta
Kuva on Utsjoen kirkonkylän hautausmaalta. Etsimme kaverin lukionaikaisen luokkatoverin hautaa. Tiesimme etsiä sitä mutta emme löytäneet, koska perinteistä kirjoitettua hautakiveä ei ollut. Tarkkaan katsottaessa tuohon kiveen kirjoitetut sanat olisivat auttaneet löytämistä. Pienen kunnan keskinäiset suhteet kuitenkin ensi kysäisyllä kertoivat missä etsitty hauta on. Eli kaikki toki tietävät missä kaverin viimeinen lepopaikka on. Hän oli siis lukiolainen ja kuoli liian nuorena.
Haudalla on tuoretta jäkälää, jos vaikka porolle tulisi nälkä? Pupu on pitänyt rikkaruohot pois haudalta. Ja jonkin aikaa hautaa kannatti muutenkin katsella. Kuunnella Utsjoen Ailigaksen rinteiden hämyä, tai olla muuten vain vaiti.
Kyse on Utsjoen koulun lukiolaisesta joka kuoli liian nuorena. Kyse ei samasta uhrista jonka se liimanhaistelija puukotti jokin aika sitten. Hänen hautansa ilmeisesti löytyy Utsjoen Outakosken hautausmaalta. Se sijaitsee noin puolivälissä Utsjoki-Karigasniemi tietä. Kolmas Utsjoen nykyisin toiminnassa olevista hautausmaista on Karigasniemellä.
Kirjailija Annikki Kariniemen haudan myös löysin, täältä kirkonkylän hautausmaalta. Siitä kuva on jossain netissäkin nyt.
Ensin haimme Annikin hautaa Utsjoen vanhalta hautausmaalta, missä suuri osa hautaristeistä pitkälle lahonneet ja osa kai kadonnutkin.
Takavuosien ystäväni Ailu Valkeapää kerran Aatsakursulle taivaltaessamme ja tievan rinteellä istuessa ajatteli ääneen että hän haluaisi kuolla tunturiin, niin että kukaan ei huomaisi eikä häntä enää löytäisi.
Lienee kuitenkin haudattu virallisesti, ilmeisesti tuonne Skibotnin puolelle.
Se kai pitää vielä joskus löytää?
Hautojen etsimisessä on se hyvä puoli että kohteet yleensä pysyvät paikoillaan, eivätkä jutaa ympäriinsä.
Rauhaa kuitenkin kaikille.
Tikkis heinäkuussa 2019
tiistai 30. heinäkuuta 2019
maanantai 29. heinäkuuta 2019
sunnuntai 28. heinäkuuta 2019
Viileä aamu --
Mitsubishi viilentää
koko kämppämme!
Menneisiin tropiikkomatkoihin vedoten olin ajatellut että en sähköllä viilennä asuintilaamme alle 35 C asteella. Mutta korkea ikänikö mikä sai minut painelemaan Mitsubishimme kaukosäätöä ja laskin sisälämpötilan ilmastointioppien mukaan eli ulkolämpötila miinus noin viis astetta, eli +25 C. Jonka Mitsubishi mitään kyselemättä aika pian tekikin.
Silti illalla TV.tä tuijotellessa jalkoihin kävi veto ja piti suojautua kylmältä viimalta. Talvi hyhmää?
Epäterveellistä?
Illan aivastus ... Juon mukillisen lämmintä teetä!
perjantai 26. heinäkuuta 2019
Trump - taistelija
Tulin illalla katsoneeksi Stallonen Rampo - taistelija - leffan.
Olen jonkin aikaa hiffannut puolitotuutena että amerikkalaiset elokuvat ovatkin Tosi-elokuvia?
Tässä elokuvassa Vietnamin sodista hengissä selvinnyt Stallone yrittää käydä vierailulla sotakaverinsa luona. Ei onnistu.
Stallone vaeltaa kohti lähikylää mutta paikallinen poliisipäällikkö ei tykkää Stallonesta.
Draama on valmis!
Alkaa (tositapahtumiin perustuva? Ainakin mahdollinen?) rymistys josta Stallone selviää hengissä, sitä ennen hiukan puuhatessaan Isänmaallis-henkisen poliisipäällikön virkakylää mitä vähän korjaa mieleisekseen...
Stallonen Vietnaminaikuinen päällikkö, erikoisjoukkojen eversti, tavallaan pelastaa suojattinsa ja leffa päättyy ilmeiseen rauhantekoon...
Mietin leffaa hiukan kärsien katsoessani Trumppilandian syvintä olemusta ja siitä taas lisää oppineena.
Kuka leffassa olisi Trump, kuka muuten vaan hyvis? Hyviksen rooli riippuu tietenkin katsojasta ja kumpaa puoluetta arvostaa.
Laki on niinkuin voimakkaat henkilöt sen haluavat olla.
Siinäkö olisi globaali malli erilaisille nössövaltioille?
Kiitos Yleisradiolle ja Digikanavien TV5 ohjelmasta!
Toki kyse oli taas uusinnan uusinnasta ties kuinka mones kerta, mutta kun ei oikein muutakaan iltasella tullut?
tiistai 23. heinäkuuta 2019
maanantai 22. heinäkuuta 2019
Lapin Sodan muistomerkillä Inarissa 2019
Pysähdyin tuolla muistomerkillä heinäkuussa 2019.
Isäni, joka kuoli 101 vuotiaana 19.2.2019 kertoili muutaman jutun sodasta, yksi oli miten hän ja porukka etsi desantteja Petsamon suunnalta, mutta löysivät vihulaisen sijasta saamelaisia poroineen. Tutustuivat toisiinsa, söivät poronlihasoppaa yhdessä. Kävelivät takaisin. Mutta olivat hengissä.
Entisajan ukkelit eivät kaikki suuremmin sotien ajan juttuja muistelleet...
Ps. Tämän postauksen julkaisin Linux-Ubuntulla ja sen SeaMonkey-selaimella.
sunnuntai 21. heinäkuuta 2019
lauantai 20. heinäkuuta 2019
Väliaikalaskelma
laskin kirjoittaneeni
noin kymmenentuhatta
kolmirivistä ...
aloittaisinko uuden
ja puhtaan vihon
joutessani
perjantai 19. heinäkuuta 2019
sunnuntai 14. heinäkuuta 2019
perjantai 12. heinäkuuta 2019
torstai 11. heinäkuuta 2019
Puuvillan erinomaisuudesta
keskiviikko 10. heinäkuuta 2019
perjantai 5. heinäkuuta 2019
torstai 4. heinäkuuta 2019
sunnuntai 30. kesäkuuta 2019
lauantai 29. kesäkuuta 2019
Sininen kuu, Louis Osofsky
Sinisen kuun määritelmä liittyy täysikuihin kun niitä mahtuu kaksi yhteen kuukauteen. Eli siis alku- ja loppukuuhun.
Ja erikseen vielä kolmanteen kuutamoon...
Jos haluaa siis olla pedantti.
Muuten Sininen kuu on synonyymi valjulle, eli vaikkapa ilmastosaasteiden laimentama kuutamo, yms.
Seuraavan Louis Osofskyn haiku on tietenkin yksi mahdollisista tulkinnoista ja rivivalinnoista, kuten monien haikujen käännöksessä pakostakin lienee.
Sininen kuu
kuluneen kesän
ajan ohitus
perjantai 28. kesäkuuta 2019
Louis Osofsky
jossakin
apilaniityllä
rouskuna
Osakuvan lainasin netistä ilman lupaa:
http://shortformpoetryofmongolia.blogspot.com
Tekstin copyright by Louis Osofsky, (suom. versio j.t.)
Hän asuu Kalifornian vuorilla.
Pari vielä häneltä:
sade tippuu... tippuu -
huuhtoo pois tämän maailman
hetkiä
hämärä varjo ...
taivaskin näkee
kuun
tiistai 25. kesäkuuta 2019
maanantai 24. kesäkuuta 2019
sunnuntai 23. kesäkuuta 2019
perjantai 21. kesäkuuta 2019
torstai 20. kesäkuuta 2019
tiistai 18. kesäkuuta 2019
maanantai 17. kesäkuuta 2019
Raportti käen kukunnasta 2019
Lännenpuolen metsiköstä käki ensin kolmasti kukahti. Kuuntelin aurinkoisen ilman kohinaa. Sitten käki kukahti kahdesti.
Käpsehdin pihalla.
Mietin että en kuulu sinne nyt.
Nyt kaakon puolen puista
joku kukahti viisi kertaa.
Ajattelin jo lähteä sisälle
kun koillisen puolen metsästä
käki kukkui viisitoista kertaa.
Lounaasta päin,
auringon puolelta,
käki aloitti sanomalla: "Kuk-"
ja lopetti siihen.
Sulki nokkansa.
Mietin että pitävät minua lapsellisena
kun laskeskelen
käkien sanomisten tavuja.
Lähdin sisälle.
Tikkis kesällä 2019
sunnuntai 16. kesäkuuta 2019
Käen kukunnan saartamana
torstai 13. kesäkuuta 2019
keskiviikko 12. kesäkuuta 2019
tiistai 11. kesäkuuta 2019
maanantai 10. kesäkuuta 2019
sunnuntai 9. kesäkuuta 2019
lauantai 8. kesäkuuta 2019
torstai 6. kesäkuuta 2019
sunnuntai 2. kesäkuuta 2019
perjantai 31. toukokuuta 2019
torstai 30. toukokuuta 2019
Mustarastas # 2
Rantapolulla
kuuluu mustastaan laulua
pysähdyn,
lehvät peittelevät kaiken.
Jos tuonne menisi,
niin voisi eksyä.
Kaikuun
keskiviikko 29. toukokuuta 2019
tiistai 28. toukokuuta 2019
maanantai 27. toukokuuta 2019
Kirjallisuuden yhteisjengit
Lounais-Suomen Kirjailijat ry täyttää vuosia ja puheenjohtaja Harri Kumpulainen kerää yhdistyksensä historiaa. Alkuaikojen esityslistat ja muu materiaali on joutavana roskana kipattu jossain vaiheessa kaatopaikalle.
Mietin että kuka ja miksi. Ja teon merkitystäkin. Joku ei ole digannut siitä toiminnasta jolla LSK ry aikanaan jatkoi Turun Kirjailijat ry toimintaa?
Aika moni LSK ryn alkuaikoina toiminut tuhertaja on poistunut, jotkut pari metriä syvälle ikihietaan, jotkut muuten.
Onko niin että nykymetelissä kaikkien äänet eivät enää maailmaan sovi?
Poliittisesti kirjailijoita alkuaikoina painostettiin taistelemaan jonkun puolesta. Muistettakoon vaikkapa V. A. Koskenniemen vakaata ohjausta esim. runoudessa.
Kaarlo Isotalo oli avainhenkilö aikanaan jonka tuloksena nopeasti hiffattiin että Turkuun pitää perustaa toimiva ja laajemmin aluein toimiva kirjallinen yhdistys. Mainiosti toiminut Turun Kirjailjat ryn toiminta alkoi laantua, ollen lopulla melko hiljaistakin... Jos kustannusliike Tajon toiminta lasketaan Turun Kirjailijoille "sulka hattuun"-meriitillä niin upea juttu!
LSK.ta perustettaessa päätettiin myös, että kirjailijoitten laaja-alaisten ajatusten ja filosofioiden takia mitään yksittäistä ja rajoittunutta suuntaa ei voisi monopoliasemaan päästää? Kuten ei päästetty. Mutta mukaan tulo olisi suotavaa. Jotkut eivät hiffanneet että yhdistykset toimivat niillä linjoilla (= henkilövalinnat) joita yhdistyksen päättävissä jäsenkokouksissa enemmistö linjaa? Kausia toki LSK ry:ssä oli jolloin vallalla olevat ajatukset taisivat olla eniten vallalla. Mutta niinhän maailmassa pitää ollakin. Aina välillä.
Erimielisiä sitten lennätetään vaikkapa Tyynen Meren loiskeisiin viilentymään, isoilla helikoptereilla. Menolippu taskussa.
Kirjailijaksi lasketaan nykyisin vaikkapa poliittisen liikkeen tarkoitushakuisen äänestystapahtuman yhdenmukaistavan trollin ohjekirjankin laatija. Ja tiukasti ottaen pino paperia, johon on tekstiä kerätty ja sitten vain yksi sivu liimataan umpeen, on kirja. Ja tekstiin vastuullinen on siis kirjailija?
Hiukan tuolta pohjalta Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n säännöt kasasin, käyttäen mallina yhtä vastaavaa paikallista yhdistystä. (Kiitos avusta Suomen Kirjailijaliitto ry.lle!)
LSK.n henkistä suuntaviivaa hakiessamme pohdimme mm. Kaarlo Isotalon kanssa näitä muka isompia kuvioita. Ja teimme itsellemme LSK ry:n. Säännöistä huolimatta kukin yhdistys toimii sen jäsentensä äänellä ja intohimolla. Niitä on turha yrittää sääntöihin muotoilla?
Isotalo oli itse taustaltaan mm. "kauhea kommunisti". Oli siitä kai itse lähinnä huumorimielessä otettu. Kirjoitteli kerran vuodessa ihan hyvän yleisömäärän iloksi kirjan. Kun Isotalokin sitten, pahus, meni ja kuoli, niin julkaisuputki tietenkin katkesi. Jotain uutta kai nousi tilalle, kukahan siihen virkaan nyttemmin nimitettäisiin? :-)
Turun ainoa kirjailija! Entinen kommunisti! Ei edes aja kunnolla partaansakaan!
Kun yhdistys toimii ja järjestää yleisön nälkään kirjallisia tilaisuuksia, esim. matineoita, niin yleensä niihin löytyy suuriäänisiä kirjailijoita esiintymään?
Turun Kirjailijat ry järjesti kuuluisan Turun Runoseminaarin, konserttisaliin, ja sali oli täynnä. Aiheesta. Meneillään olevan aikakauden suuren mullistuksenkin takia. Pentti Saarikoski kekkulipäissään ammuskeli herättääkseen huomiota, oli lähellä joutua pitemmäksikin ajaksi kaappiin. Mutta vahvistamattoman tiedon mukaan Turun Kirjailijat ry pj, psykiatri Armo Hormia pelasti Penan. Käyttäen ammattitaitoaan. Hieno juttu, ja ei sitä kannata hirveästi kehua tai mainostaa. Kirjallisissa porukoissa voi hyvinkin uinua joku uusi saarikoski joka omaa imagoaan nostaakseen voisi hyvinkin olla valmis ampumaan Seurahuoneen ikivanhaa kristallikruunua?
Turun mahtirakentaja A. Puolimatkahan sen on jo ainakin kerran omilla rahoillaan maksanutkin.
Tämän lyhyen johdannon jälkeen pääsenkin asiaan:
Mitä LSK ryn historiassa tänä päivänä kannattaa muistella, kun alkuaikojen asiakirjat on (tarkoituksella?) tuhottu?
Mielestäni kannattaa palata siihen, miten Suomi makaa löhötteli silloin. Salamaa hommattiin vankilaan, ja se onnistuikin, mutta sitten yksi pressa meni ja armahti!
USAssa vastaava kohu Ginsbergin Huuto-runokokoelmasta. Sen suomennoksen julkaisi Armo Hormia, mutta viisaana kettuna jätti varsinaisen Huuto-runon eripainokseen, jota ei myyty mutta lähes kaikki sen silti saivat!
Turun Kirjallinen yhdistys (NVL Siipi ry) järjesti siitä Vähäväkisten juhlasaliin Armo Hormian vaalitilaisuuden, siellä se Huuto-runo luettiin, mutta Turun Poliisi ei tullut eikä pamputtanut! Eikä Armo silti päässyt eduskuntaan.
LSK ei varsinaisiin isoihin kulttuurimurroksiin ehtinyt, tai hakeutunut, vaan järjesti Lounais-Suomalaisille kirjallista elämää, hiukan silloin tällöin.
LSK pyrki myös Suomen Kirjailijaliiton Kirjailijoiden talvipäiville, kirjailijaliitto otti, mutta väliin mahtui Tampereen Kirjailijoitten vaatimus että Turkulaisia ei pidä ottaa mukaan ennenkuin heidän rekisteröitymisensä on hyväksytty. Hauska naapurimme!
Yhdistys saa toimia julkisesti vaikka ei ole rekisteröitykään. Suurin ongelma on mahdollisten väärinkäytösten tutkinta, jollei rekisteröity niin rankaisu kohdistuu yhdistykseen istuvaan johtoon... Julkisten riehujien mielenosoitukset julkisilla toreilla, jopa tappoineen (!) ovat hiukan toinen juttu...
Kun alkuaikoina olin LSKn sihteeri ja järjestelin erilaisia kirjallisia tilaisuuksia Lounaiseen Suomeen niin aika usein minua vaadittiin niiden tilalle menemään toreille ja kadunkulmiin huutamaan maailmaan jotakin, hyvääköhän se oli, en muista. Ilmeisesti niiltä ajoilta on niissä piireissä poliittisen painolastini väri taantumuksellinen. Eritoten siksi että olin mukana pyytämässä Kirkkoherra Jaakko Haaviota LSK ry:n puheenjohtajaksi. Kuten sitten tulikin.
Kuka heistä muistaa että Jaakko Haavion osuus senajan Suomen uskonnolliseen runouteen oli merkittävä? Se puoli Jaskassa riitti minulle.
Tuulista on ollut, LSK.n alkuaikoina, mutta oli kai koko Suomessakin. Nykyisessä elämässäni saan hyökkäyksiä joissa minua julkisesti herjataan kauheaksi punikiksi ja vaaditaan minua eroamaaan sen takia esim. ammattiliitostani, uhataan henkisesti jopa Tyynen Meren helikopteri-risteilyillä, melkein!
Nyt pidellään ulkopoliittisista äärihatuista kiinni ja yritetään Suomessa olla ihan vaan elossa, mitä nyt joutessamme voitamme ensin Ruotsin jääkiekossa, sitten Venäjänkin, ja lopuksi Kanadan.
Ja eduskuntakin tekee radikaalia: muuttaa jonkun äärioikeistolaisen jengin istumaan äärioikealle.
Aika röyhkeätä!
Kirjailijoilla olisi kirjoitettavaa, mutta kuka uskaltaa julkaista?
Mietiskelee Turussa, tiistaina 28.5.2019
Juhani Tikkanen
Entinen MS Pulptraderin laivapoika
lauantai 25. toukokuuta 2019
maanantai 20. toukokuuta 2019
sunnuntai 19. toukokuuta 2019
torstai 16. toukokuuta 2019
Kuoppatorin muumiosta # 2
Muumion itku ...
kyyneleet kerääntyneet
pohjimmaisiksi
Savikuoppaan kaivetun toriparkin pohjalle on löytynyt vettä. Vaikka paikalle ei ole satanut viikkokausiin.
Perinnehuhu pelkää että onko kyseessä torin saveen joskus vastan tahtoaan haudatun noitamuumion kosto?
Hukuttihan Titanicinkin muumion kosto?
keskiviikko 15. toukokuuta 2019
Kuoppatorin muumiosta # 1
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)