Huuhtanen kirjoittaa Ilkka Koposesta

Täytyy mainostaa hyvää bloggausta:

Huuhtasen blogissa on juttu runoilija Ilkka Koposesta:
http://outoonvaloon.blogspot.com/2009/03/en-kuole-kokonaan.html

Kommentissa mainitsemani runo kuuluu muuten näin kokonaisuudessaan:

        Paljon onnea vaan!
 Maailma on kielteeni,
 vietän ihmiskunnan vanhuuden aikaa.
 Poskisolisti puhuu pöytälevylle
  syljen tuomia
 suupielten kukintoja,
 sinä vienosti korvani sivuitse:
 inkkari.
        Äärellä,
 punaista plyyssiä istuinten
 pehmeä päällinen, 
 vapaa vieruspaikka, vierottava
 paikka jota ei ole olemassa.
   Täytän vuosia, illan pitkää
 ja tänään minulla on synkkärit.

(Ilkka Koponen)

"Kerta kiellon päälle", kuuluu vanha fraasi, ja loppuun "ei kahta ilman kolmatta", pari runoa lisää, jotta Koposen runoilikuvaan saisi ohuen pintaraapaisun:

     Kultakala aukoi suutaan,
     muutamissa miestyötunneissa
     viereinen rakennus revittiin ammolleen.
     Tontti tullaan tasaamaan parkkipaikaksi,
     valonheittimet kohti asfalttitaivasta,
     odotusta, pommittajien ääni vaihtunut tyhjäkäyntiin,
     nainen sylkee nenäliinaan, huulet, ikkuna
     nousee kiinni, mies vetää vetoketjun.
     Ravintolan kulmalla puhelinkioski hohkaa 
     kolikko kolikolta nieltyjä lauseita.
     Unessa betonimylly katsoo tänne, yläviistoon,
     vaivoin pullahtanut kupla saa pinnan.


 Lopulta katsoin uutisia turvakseni,
 iltahankeen heittyi kaihdinten lomasto,
 samanaikaisesti vastapäisten ikkunaruutujen
 mainosten väläyksin iskivät katkot.
 Asiantuntija ennusti huomiseen
 inkkarikesien ainaiset poutapäivät, ja vaikka
 joskus oli satanutkin, saattoi huomiseen rakentaa padot:
 laiskanlinnan unettava syli,
 antennien piiritystorneissa valvotaan.

(Runot: Ilkka Koponen, 1973 - 1998)

Ilkka Koponen täyttäisi 35 vuotta huomenna

Huomenna vietettäisiin Ilkka Koposen 35 synttäreitä, tai synkkäreitä kuten runoilija itse kirjoittaa. Hän syntyi 20.02.1973 ja kuoli vuonna 1998. Jonkun tiedon mukaan 25-syntymäpäivänään. Mitä merkitystä on tarkalla ajanlaskulla kun henkilö itse ei sitä fyysisesti vietä. Lainaan tähän Ilkka Koposen pari vanhaa runoa:

Kaivetut jumalat 

Jos olisi syntynyt täällä,
olisi lehtolapsen 
kuusen juuret,
luottaisi metsään, 
että sen voi polttaa 
ja kasken raivata pelloksi,
että ikävä on kirkas pihka poskella,
ja opittuaan rakentaisi hiekkalinnan hiekkalaatikkoon,
kestäisi nurkumatta taklausten rajuuden
maailman laitaan.


Tiistain vuorosanat viisveisaavat
tiskivuoren kumarasta, tekemättömäksi 
minkä haluan jättää.
Jossakin päin taloa sängyn pääty
kolkkaa patteriin, kuvittelen
ynähdykset, voihkeen, sanat,
lautasiin pinttyneet tähteet.
Ruumis kylmenee ilman tarpeita,
liikkeet hidastuvat kunnes niitä ei enää
voi oppia uudelleen, elää vanhemmaksi,
lihansa päivinä kuulua suruttomiin.

Sormi seisahtuu kesken astian reunaa.
Vielä aion opetella maalaamaan,
pakottaa käteni vakaaksi,
posliinilautasille biisonilaumoja.

Olen kirjoitellut vanhaan kotisivuuni parikin tekstiä Koposesta:
Vanha juttu Villonista ja Koposesta:

http://gamma.nic.fi/~juhatik/pohdinta/villon.htm


Koivumäen juttuun liitin myös Koposta sekaan

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/koivuma.htm

Ilkka Koposelta kolme runoa

Löysin paperikaaoksestani Ilkka Koposen runoja, ja arvelen että ei Ilkka pahastu näiden julkipanosta täällä:

        Huimaa,  allekirjoittaa poissaolonsa todistukseen.
 Uunin on rasva ruskistanut ikkunan
 läpi ei näe, lämpöä
        kahdesti ikänsä.
 Uumenissa kypsyy kukka kaalin,
 hautuu maan miete, humu.
 Vuosi vuodelta olemme suhteessa
 viileemmät, viisaammat.


Valve, venttiili,
     pakoputki.
Painajaisten purkautumistiehyitä
tajunnan piiloista tunkeilevat epäpuhtaudet.

Kuin tuo vieras tasku, käännetty
vuoteen suunta, vatsa
hää ja hautajaiskauden jälkeen.   
Vielä valveilla rauha parantua
ja uupumus synnyttää pelkomme.

Nuku, ohimosuonet tykkien.



  Aamiaisen jälkeen pimeää,
 pitkään vielä.

 Murtaa piparkakkutähdestä sakara,
 nepata vahaliinalta muruset
 yksi toisensa jälkeen,
                ihmeitä
 odottamatta,
 koettaa kahvikupista korvaa.

Ilkka Koponen 1973 - 1998

kts. myös.