Turun kirjamessuilla 3.10.2010

Kuljeksin sunnuntaina messuille ajatuksena että kassiini ei kovin montaa kirjaa menisi. Osittain väärin: ihan alkajaisiksi Palladiumin tiskiltä olkalaukkuuni solahti Modernia turkkilaista runoutta, Kuin ilkikuriset lapset. Suomentanut Riitta Cankocak. 96 sivua ja 12 Euron messuhinta. Kustantaja Jysky siis kuvassa. Nopean selailun tuloksena pikalainaan muutaman rivin sivulta 34, runoilija on Oktay Rifat (1914-1988). Runosta Kuin lintu:



Minä lennän ylläsi kuin lintu.
Minä ojentaudun sinuun kuin oksa.
Minun jokeni virtaavat sinuun ja sinusta.
...


Teoksessa on vankka essee turkkilaisesta runoudesta (Cevat Capan ja toinen, jonka on laatinut kääntäjä Riitta Cankocak. Runoilijoita on lisäksi Ahmed Telli, Gültan Akin, Sennur Sezer ja Ilhan Berk. Turkkiahan ollaan haalimassa Euroopan Unionin jäseneksi. On hyväksi tutustua tulevan jäsenmaan runouteen!




Yllä on Hannu Mäkelä. Messukeskuksessa pidettiin Suomen Kirjailijaliiton syyskokous. Ylläolevaan kuvaan en ole saanut Hannu Mäkelän julkaisulupaa; jos olisin sitä kysynyt hän olisi saattanut sen kieltää. Siksi en kysynyt .-)





Yllä on Kiba Lundberg. Ensimmäinen kerran tapasin Kiban kymmenkunta vuotta sitten Porin Taidemuseossa. Nyt Turun Messukeskuksessa. Kiba Lundbergilla oli rakentava ajatus kirjailijaliiton ammattiyhdistystoimintaan. Sitä kannattaa kehitellä. Liittyi kustantamiseen. Tähänkään kuvaan en tullut lupaa kysyneeksi. On sitä nyt holtitonta tämä minun bloggaaminen, taas.

Matkustimme Artukaisista kaupunkiin yhdessä Jouni Tossavaisen kanssa. Ensin tosin käytiin visiteeraamassa Kerttua. Senjälkeen minä lampsin kirjakassi olalla Raunistulaan. Jouni hyppäsi iltajunaan joka lähti kiitämään kohden Kuopiota.

Nyt messut ovat ohi, edessä arki ja odotettavissa alenevia lämpötiloja. Luntakin joskus.

Lokakuun liput 
liikuttuvat saloissa -- 
aurinko laskee

Alla olevassa kuvassa ensin vasemmalta Jouni Tossavainen, sitten Torsti Lehtinen. Kolmannen nimeä en enää muista. (Tämä kohoava ikäni...)

Kirjamessut Turussa

Turkuun laskeutuu Satakunnasta päin asvalttitie. Aamupäivän taivas toistaa kohteliaasti asvaltin värejä.




Pikavuoro oli hektiseen tapaansa etuajassa ja odotettu henkilö salkkuineen saapui.



Aamukahvit siistissä ja lämpimässä Hawaiji-baarissa. Siellä oli muitakin. Baarin nimi ei oikeasti ole Hawaijibaari, onpahan sisäpiirin vitsi. Käykää itse kahvilla siellä niin hiffaatte!



Omituisten Opusten kirjakauppa oli messujen takia sulki. Piti senkin ulko-ovea toiveikkaana kolkuttaa. (Siitä ei ole kuvaa.)

Väliin kuutamoruno edellisillalta:

 
raekuuron jälkeen 
likainen kuu purjehtii 
vesipesulle 
 

Teksti täyttää haikudirektiivin;
tavuja on 5-7-5 ja vuodenaikasana löytyy itseasiassa kaksikin kertaa. Jepulis!




Linja-autossa penkillä istuksiessa otin kuvan KOP-kolmion kulmasta. Istuskellessa mietin uusia haiku-aiheita. Tässä luonnosversio:

Sokea mies 
eksyy pimeälle kujalle -- 
lokakuun yö

Muutama kuva lisää löytyy Mataleenan blogista:

http://mataleena.blogspot.com/2009/10/kirjoja-koko-elama.html

Turun Kirjamessut 3.-5.10.2008

Perjantaina alkoivat Turun Kirjamessut.
Tallustelin Turussa bussin nr 100 pysäkille. Ilman järjestäytynyttä jonomuodostelmaa ihmiset kuitenkin astuivat lämpimän hikisiin busseihin. Kuuntelin lukiolaisten tyttöjen kikattelua ja mietin että on se elämä jännää, tuossa iässä.

Tunsin itseni vanhaksi, jota kai olenkin, fyysisesti?

Messukeskuksessa kävelin myymään takkini narikkaan, sain kahdella €urolla pantin.
Löysin Anjalankosken Saverosta tulleen Antti Sepän. Menimme kahville, ja koska olemme jo varttuneita henkilöitä maistelimme kahvin lisäksi vähän muutakin. Se herätti yleistä luottamuksen tunnettamme. Kävin RunoKaarinan osastolla ostamassa Lauri Hinkkasen kokoelman Kirje Mihail Gorbatšoville. Kunhan ehdin sitä plarata voin siitä mainostaa täällä muutamalla rivillä, kunhan siis ehdin, plarailemaan.

Antti Sepällä tuli hirmuinen nälkä ja eikun ruokalan puolelle. Antti oli näytteilleasettelija, tai muuten tärkeä vieras ja hän sai soosia luovuttamalla pienen paperinpalan. Minäkin toki sain mutta lompakosta piti kaivaa siistimpi paperinpala. Sain metallinpalasia takaisin. Ostimme yhden pienen pullon punaviiniä, hurskaasti ajattelimme että siitä riittää molemmille koko aterian ajaksi. Höpönhölyä, hyvä että alkuruoka salaatin painikkeeksi siitä oli. Lämpimän ruoan kanssa jonotimme toisen putelin, johon tyly kassavahti ei kuitenkaan mitään santsialennusta myöntänyt.

Tyly mesta.

Jälkiruokakahvin joimme alistuneesti brutaalisti. Unohdimme, kun höpöttelimme viisaita muutamien tuttujen kaa; Harri ja Sisko Raitis, sekä Gaudeamus kustantamon edustajan kaa, ja keitähän siinä muitakin rahtaantui.

Pujotellessani ihmisten välissä tapasin Pekka Kejosen, ja jäin hänen kanssaan suustani kiinni. Hän väitti olevansa elossa. Siihen en mitään viisasta lausetta keksinyt.

Jotain muutakin touhuilin, tapailin ihmisiä. Päätettyäni tulevani lauantaina uudelleen messupaikalle vaihdoin narikkalapulla narikasta itselleni takin.

Pihalla oli Partasen kalakukkoteltta, siitähän piti ostaa Inkulle tuliaisiksi Partasen muikkukukko. Eikös ollutkin välkky tuliainen kirjamessuilta?

Voin jatkaa Kirjamessujen mainostamista lauantaina, kunhan pääsen näppiksen ääreen.
Näppäämiäni kuvia en uskalla liittää, nostavat vielä syytteen paljastamisesta?


Tunnisteita:
Kejonen, Kirjamessut, Lauri Hinkkanen, narikka, Partasen kalakukko, Turku