lunta satelee --
lumikenkien ääni
tsump! tsump!

Copyright 1823 Issa, suom. j.t.

lapsi
sulattaa kauhalla
lumikinosta

Copyright Issa, suom. versio j.t.

Kauha; myös iso lusikka, liemilusikka, tms. Suomessa voisi ajatella että lapsi auttaa isukkia pihapolun aukaisussa omalla työvälineellään?

2.

lapset näyttävät
miten lumikengät
vedetään jalkaan

Copyright Issa, suom. versio j.t.




Tästä kommentaattorit toteavat että koska Issa asui Japanin lumisessa osassa niin lumikengät sinällään olivat hänelle tuttuja. Mutta kyse voi olla jossain naapurikunnassa käytössä olleista hieman erilaisista lumikengistä, ja ystävälliset lapset neuvovat miten ne pujotetaan jalkaan.

kuuntelee kauheita ...
vanha mies
ja ensilumi

Issa 1803, suom. j.t.

Lumi, tulisit jo!
Nuoret männyntaimet
kaipaavat vaatetta!

Copyright Issa 1805, suom. j.t.

Ei hänkään halua
lakaista lunta --
linunpelätti

Copyright Issa 1827.

Olen tämän joskus julkaissut mm. HTM-sivuilla ja talvilisä-julkaisussa.

Vuoden 2017 jouluista # 2

Näkee vieläkin
miten ne kasvoivat
paljaat talven puut

Kobayashi Issa

Suom. versio Juhani Tikkanen

Vuoden 2017 jouluista

Talvinen tuuli –
illan varis ei löydä
itselleen suojaa

Kobayashi Issa (jap. 小林一茶, 1763 – 1827)

Suom. versio Juhani Tikkanen

iltainen vuori ...
kuinka pitkään kylmä tuuli
puhaltaa?

Copyright Issa 1799, suom. j.t.

Tämän löysin luonnosvihkojen seasta, ajattelin että julkaisenpa.

Mietin sateita ja tulvia. Vesi nousee, maat laskevat.

Sateinen joki
valuu innoissaan mereen --
Tuvalu hukkuu?

Ihmisen ikä?
Maapallo kieppuu aina vaan
hautojen yllä

kukat repattavat
kohti laskevaa aurinkoa ...
Ojon temppeli

Copyright Issa 1818. Suom. versio j.t.
Issalta on samasta aiheesta toinenkin versio:

kirsikan kukat hajoavat
pitkälle, pitkälle päivälle ...
Ojon temppeli

Kun Issa sanoo kukka, niin yleensä silloin on kyse nimenomaan kirsikasta. Muut kukat Issa yleensä nimeää, kuten liljat jne.


Ojo temppelin nimessä tarkoittaa "päästää irti elämästä".
Suomen ortodoksit voisivat sen suomentaa termillä "Tuonilmaisten temppeli".

lapsipuolen osa ...
vauvan päiväunilla
noukkia kirppuja

Copyright Issa 1818. Suom. j.t.

Issa oli lapsipuoli. Hänen velvollisuus oli pitää huolta pikkuveljen torkkujen rauhallisuudesta.


Toinen samasta aiheesta, myös vuosi 1818:

lapsen kirput ...
vapaa-aika kuluu
niiden listimisessä

Täysikuun aika on tänään

Aamukasteen kimallus!
Älä vain sotke sitä,
heinäsirkka!

Alunperin tämä Issa oli editointilisäys Kuppi teetä sinisellä asvaltilla - julkaisuun vuonna 2005.
Sen painos aikoinaan yli vähän yli 100 kpl.
ISBN 952-5129-23-3.

kuun heijastus
aamukasteesta -
kirkas aamun tuoksu

syksyinen tuuli
suoraan Buddhan läntisestä
paratiisista

Copyright Issa vuonna 1825. Suom. j.t.

Lännessä on Amida Buddhan puhdas maa, paratiisi.
Sieltä puhkuvat kylmät tuulet nyt Issan luo.

näyttää kuin pesisi
kesäistä vuorta -
auringonnousu

Copyright Issa vuonna 1800, suom. versio j.t.

Verikavio.
Gerður Kristný (s. 1970)
suom. Tapio Koivukari
Savukeidas 2013. 128 sivua.
ISBN 978-952-268-077-8.

Netistä infopätkä:
Pohjoismaisiin Eddan jumalrunoihin sisältyy Skírnirin taru, kertomus siitä, miten hedelmällisyyden jumala Freyr istuutui ylijumala Óðinnin istuimelle, josta näki kaikkiin maailmoihin, iski silmänsä hiisineito Gerðuriin ja lähetti palvelijansa Skírnirin hakemaan tätä itseleen jalkavaimoksi. Palkakseen Skírnir saisi mahtavan miekan ja sotaratsun, itsensä Verikavion.Islantilainen runoilija Gerður Kristný (s. 1970) kertoo vanhan tarun naisen ja luonnon näkökulmasta, äänessä on hiisineito Gerður.

Kaivoin Savukeitaan sivulta tuon tuoteselosteen ja kannestakin kuvan.
Usein jotain parempaa tekstiä lukiessani minuun hiipii tarve ottaa kynä ja kirjoitella jotain muistivihkoihini.
Seuraava piti kirjoittaa kun lukaisin tuon Verikavion, mutta ei siinä Verikaviosta tuskin käsitystä saanee.

Ratsun selästä
hyppää maahan, ja riisuu
valjaat, alaston

(Tälle lyhyttekstille copyright Tikkis 28.7.2017)

Sivulta 125:

Siellä on minun maani
öiseen rauhaan kiedottu

Jos olisin akateemisen lurauksen vallassa niin minun pitäisi laatia hieno tekstianalyysi fiksuine ajatuksineen, mutta kun en ole kenenkään vallassa?


Vielä yksi Tikkis:

Röknäsin savut
jalkojeni juuresta
haihtuvat tuuleen

Tuon taustalla matkamuisto k.o. paikasta joskus 1970-luvulta.

Sitä on vaikea tulkita haikuksi, koska kigo-sana taitaa olla siellä Röknäsin koloissa piilossa, ja kun sitä härnäsi niin ohut savu vain oli vastauksena.

Savu? Syksy, mutta syksyllä on yleensä myrskyjä eikä herttaisesti savuja haihduttavia tuulosia?

Senryuu kenties?

Minulle riittää termi Lyhytruno.


Parisataa vuotta sitten Hokkaidon saarella kulki tunnistamattomaksi jääneen runoilijan, Kushiro Hokkaidolaisen henki:

Tuulet mereltä
puhdistavat riidatkin
naapureiltani

Copyright Kushiro Hokkaidolainen, suom. versio j.t.

Seuraassa Issan jutussa vuodelta 1803 ei ole epäselvyyttä Kigo-sanasta:

tuuli kylmettää
toisen hihoistani ...
syksyinen sade

Copyright Issa 1803, suom. versio Tikkis 2017.

Mietin minkälainen ympäristö kylmää vain toisen hihan, toinen jää lämpimään. Sitä jään mietiskelemään.

Auringon viimeiset pohjoissäteet

Ensin tein tämän:

Taivaan täydeltä
auringon säde työntyy
ruohojen juuriin

Aihe on vanha ja toteutus ei tunnu siihen uutta löytäneen?

Mietin Saanaa ja vaikkapa Ailigaksen pohjoisrinnettä:

Pohjoinen rinne -
keskiyön auringonsäde
häikäistyy lumeen

Synonyymi termistä lume on liian lähellä?


Kaukaisen kaverini Kushiro Hokkaidolaisen luonnoksista en muista pohjoisen keskiyön analyysiä,
joten tein seuraavan kaveriapuna:

Kuiva heinäkuu -
itätuuli mereltä
tuo suolan tuoksun

Seuraavan Issan kesäjutun vuotta ei ole tiedossa, yhtä kaikki kesä mikä kesä?

kasvimaalla tuulee --
ihmisillä
uupuneet kasvot

Copyright Issa, suom. versio j.t.

kymmenes kerta
ulkona pieraisemassa ...
pitkä yö

Issa 1812

kotikyläni --
puhdas vesi ryöppyää
huusinkin takana


Issa 1812. Suom versio j.t.

värisee
kesän sateessa
ensi kukka

Copyright Issa, kirjoitusvuosi ei ole tiedossa. Suom. versio j.t.

Vaikka on lämmin
ei pihalla istu ketään ...
tuuli yksinään

Tämän sorvasin luettuani yhden Issan vuodelta 1804:

talven tuulessa
saan puhua yksinäni ...
ilta

Kushiro Hokkaidolaisella voisi olla samanhenkinen iloittelu:

Kevään mentyä
huiskuttavat minulle -
kesäiset ruohot

Viileää, koleaa, Suomen alkukesää siis

Turussa aamulla +5 C. Aurinko on jo hereillä.
Lämmittää minkä viitsii, laiskimus?

Issalta löysin yhden kolean:

koleaa, koleaa,
aurinko suvaitsee nousta
takanani

Vuodelta 1804. Issa oli vaeltamassa aamuvarhaisella kohden länttä.
Hänen selkänsä takana aurinko nousee,
antaa toivoa mukavan lämpimästä päivästä.
Kenties jo hellettäkin?


Tikkis Turusta 2017:

lyhtypylvästä
ei palella kylmässä?
pörröinen varis

Issan vastaavasta vuodelta 1803 saatu vaikute:

kun nojaan siihen
se muuttuu kylmäksi,
tolppa

Eli Issako on odottamassa jotakin jota ei tule.

Tuplakylmä?


Kuva otsikossa liittyy tähän aikaan mutta ei oikeastaan tekstiin.

Kivaa että joku uskoo
että on kesän aika.