Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bashoo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bashoo. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. joulukuuta 2019

Vuodelta 2000 hyllyltä tänne turvaan

Viisi lyhyttä, mutta ei nopeaa Bashôlta:

Ei kukkia, eikä kuutamoa;
hän vain juo sakea,
ja ihan yksin!



Tarkistuksen vuoksi, kyseessä on Bashôn runo Japanista, ei Suomesta.


Ei kukaan toinen
matkusta näin, paitsi minä,
Tänä syysiltana.

Bashô




Pilvet nousevat,
ja miehet pääsevät lepoon
täysikuun katsomisesta.


Bashô

(Ja minä kun olen kateellisena ajatellut sikäläistä geenistöä, että täysikuun Henkisen Suuruuden tuntikausien tuijottelu olisi ihan kevyt juttu!)

Tuo löytyy Kai Niemisen kääntämästä Bashon Harhojen majasta (Tammi 1984) sivulta 26 tämmöisenä:
Pilvet päästävät
edes silloin tällöin
kuunkatsojan rauhaan.

Bashô


En löytänyt sitä lähdettä mistä minä oman versioni lainasin. Se voi hyvinkin olla joku monista Internet-sivuista, ja jos ja kun versio on siellä englanniksi, niin on hyvin luultavaa että englanniksi tehty käännös on noinkin paljon erilainen tulkinta. Jonka minä siis vielä lisätulkitsin suomeksi. Aikojen kuluessa vanhoista runoista liikkuu muutenkin erilaisia tulkintoja, ja japaninkieli ei tulkinnoitta 1:1 käänny suomeksi, ei englanniksi, ja tuskin kiinaksikaan. Kaikki käännökset ovat siis kiikutettuja kääntäjänsä kieleen, ja pääasia että se sillä kielellä on kuunneltava, luettava ja ymmärrettävä. Alkukielellä kun vaikkapa Bashoo veivaa ajatuksiaan, saadakseen haluamansa ilmaistuksi sanoin käyttää tiedossaan olevia sanallisia merkityksiä: hän käyttää omasta kielisisällöstään oppimiaan merkityksiä. Niistä muodostuu hänelle merkityskokonaisuus, ja ollessaan onnistunut ja riittävän väljä niistä muodostuu myös kokonaisuus, runo, myös sen tekstin toiselle lukijalle samassa kielikulttuurissa. Tämmöisen tapahtuman kiikuttelu muutama satavuotta länteen tahi itään on aina riskipeliä. (Taitaa olla lähes sama matka Japanista idänkin kautta Suomeen, on se nyt vähän pitempi, mutta helpompi tie ainakin?) Kenties merkityksen varmistamiseksiko Japanissa usein piirrettiin haikujen kylkeen myös kuva.


Jälkikirjoitus vuonna 2019:

Elisa ryhtyy siviilisähköposteistaan perimään kuukausimaksuja. Meidänkin perheessä pitää valmistautua koko Elisan sulkemiseen. (Aikaisemminhan he sulkivat jo Wippies-blogin, jossa minullakin oli muutama juttu.)

Tämän blogin kanssa voi tietenkin käydä milloin tahansa samalla tapaa.
Omistaahan tämän blogin raivoisa Läntinen Tasavalta, jossa ei erilaisuuksia sallita! Eikä noitia!

Tikkis Turussa vuoden 2019 kellistyessä historian pimeyteen.


Tähän vielä vuoden 2000 huokaus loppuun:

Illalla ennen nukkumista harjaan tarkasti hampaani

kuin en olisi koko päivänä mitään syönyt, minäkään.


Kai Nieminen kääntää Bashoon kuolinrunon näin:

Sairaana matkalla;
uneni laukkaavat
ympäri kuihtuneita nummia.


(Bashoo, Kapea tie pohjoiseen (Tammi 1981 sivulla 177)

lauantai 11. helmikuuta 2017

Punaiset kukat  
tienvarresta häipyvät  
hevosen suuhun. 


Copyright Basho suom. j.t.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Bashoo on pisankipuu


Väitän tätä seuraavaa kuitenkin Issan tekemäksi, jotenkin ei istu Bashoon siveltimeen?



pisankipuun varjo -
kaskaallakin on nuha
ja tuuli yskii



Vuosi ja tekijä siis kuka ja milloin lie.


Seuraava on Tikkiksen suttavihosta:


ilta pimenee -
yksi viluinen tähti
seuralaisena



Ps, Pisankipuu, japaniksi bashoo.


Vielä yksi Tikkis:


hämärä tuuli
pilvet peittävät taivaan
ilta suhisee


sunnuntai 1. maaliskuuta 2015


Talven autius
yhden värin maailmassa
tuulen ääni




Bashoo (1644 - 1694)

lauantai 3. joulukuuta 2011

Ensin toinen, uudistettu versio maaliskuisesta Kigo-tekstistäni:

Lumisade!
Varis
laulaa!




Tämän löysin Renkan aloituksena, aloittava runo on Mukai Kyorai.n (1651 - 1704) joka oli Bashoon oppilaita.

Haukan höyhenkin
siloittuu aikaisen talven
sadekuurosta


Tähän Bashoo kirjoitti 2. säkeistön (7-7 tavua)

tuulen pyörre pörhistää
kuolleet lehdet lepäämään




Sadehyhmässä
vaakkuva varis lentää
kuivin höyhenin



perjantai 2. joulukuuta 2011

Saaristolaisuutta

Suomihan on saari? Kenties siksi minuakin kiinnostavat saaristo ja saaret. Hokkaido Ezo (Kushiro Hokkaidolainen) on yksi mielirunoilijoita vaikka on epäilty asuiko hän Ezossa vai oliko kyseessä hänen nimiinsä kirjattu koulukunta. Mukavia runoja häneltä kuitenkin löytyy, kuten seuraava syysmyrskyn tyynnyttyä kirjoitettu:

Tyyntynyt meri -
öinen linnunratakin
mennyt nukkumaan.

Copyright Kushiro Ezo, suomeksi tulkitsi j.t.





Wikipediassa on erinomainen artikkeli Bashoosta, sieltä seuraava lainaus:

Araumi ya / Sado ni yokotau / amanogawa

Meri, raivokas
taivaan poikki linnunrata
Sadon saarelle.

[1689]

copyright: Wikipedia.

Sadon saari on Japanin meressä, Niigatan prefektuurin edustalla. Sinne pääsee laivalla, purjehdusaika 65 minuuttia.

Syksy etenee, etenee. Sammakkosäätieteilijät ennustivat nyt että joulun jälkeen tulevat taas hirmupakkaset! Bashoon lätäkössä lutraava sammakko on maailmankuulu, seuraava Issan sammakko mahtuu myös aihepiiriin:

istahtaa
tömähtäen ...
sammakko

Vuodelta 1825. Suom. j.t.

Pihassamme kasvaa suuren jalavan lisäksi vaahtera, jonka talon räystäitä ja kouruja tukkineita oksia karsittiin samaan aikaan kun ison jalavan vaurioitunut oksan haara sahattiin pois. Keittiön ikkunasta seuraan vaahteran elämää; oravat ovat tulleet takaisin juoksemaan sen runkoa ylös ja alas. Oksansa ovat paljaat ja harovat lämpimän joulukuunalun pihatuulta heilutellen kuin olisivat iloisia. Kirjoitin seuraavan kun olin muutenkin huolestunut maailman kulusta:

oletko sinä,
oi lehdetön vaahtera
yhä hengissä?


perjantai 4. marraskuuta 2011

Vähän sanottavaa





kirjoittavatko
kaikki haikuja kun on
vähän sanottavaa?


Lähde: Trevor Langhorne Nobo-viestiketjuista, suom. j.t.


Runous kiteytyi noin 300 vuotta sitten parhaimpaansa, eli haikuun.

Sitä edelsi pitkä wakojen aika. Tämä löysemmän (=helpomman?) runouden aika saavutti Japanissa hedelmällisyytensä reilu 1000 vuotta sitten.

Näitä 5-7-5-7-7 wakoja ruvettiin nykyaikana (= n. 1700 luvulla) kutsumaan tankaksi.

Suomalaisten tietoisuuteen tankat toi taidokkaan hienovaraisin käännöksin Tuomas Anhava. Seuraava lainattu teoksesta Kuuntelen, vieras sivulta 7:


Utu kohoaa
tyynistä lammikoista
Asukan luona.
Muistot eivät hälvene
yhtä vaivattomasti.


Suomennoksen copyright Tuomas Anhava. Tekijä Yamabe no Akahito, joka eli vuosina 700 - 740. Hän oli hovirunoilijan asemassa ja kirjoitti niukan tuotantonsa (kolmetoista Nagauta - runoa ja 37 tankaa) vuosina 724 and 737. Nagautua, tai chooka, eli pitkä runo, noudattaa seuraavaa kaavaa: 5/7/5/7/5/7 jne ja jonka lopetukseen lisätään vielä yksi 7 tavuinen lopetusrivi. Tanka on siis viiteen riviin typistetty nagauta.


sadepilvet
paistattelevat Ikean lampun
valossa


(Jorge Salgueiro Nobo viestiketjuissa vuonna 2011, suom. j.t.)

1820 luvun tienoilla Issa kirjoitti tämän:

paistattelee
Uuden Vuoden auringossa
rähjäinen majani


Uusi vuosi oli silloin(kin) vähän eri juttu kuin meilläpäin tuolla Japaniasssa…

Olisiko Issa kirjoittanut Ikean kalusteista jos Ikea olisi 1800 luvun alussa japanilaisia koteja kalustanut. Tai Bashoo? Kushiro Hokkaidolainen edes?


”Ikean tatamimatto
teidänkin anopille
varavuoteeksi!”


tai:


”Ikeasta istuintyyny -
appiukon laihojen
polvien pehmike!”




Issalla eikä hänen aikalaisillaan ollut tapana arkisiin talouspolitiikkaankaan kirjoittamalla kantaa ottaa. Nobosta nimimerkki oOo vuonna 2011:

Wall Street romahtaa –
palavat kravatit


Mieleen tulee ensiksi Santokan kaksiriviset, silti hengittävät haikut. Tuossa ei ole vuodenaikaa. Wall Streetin epäilty tuleva romahdushan alkoi jo ennen Lehman-Brothers Holdings Inc.in häslinkiä ja jatkuu edelleen: vähän Kreikan malliin; eletään kuin pellossa (huom. pieni p!) yli varojen ja luotetaan että tyhmät kyllä maksavat… Kuten maksavatkin.

Toimiva rahastusidea, kerta kaikkiaan.

Amerikan puolella haikujen suosio on haasteellisen valtaisa. Haikuja kirjoitetaan kuten syksyllä keltaisia lehtiä, ja myös keväisin ja kesällä. Talvella haikutulva rinnastuu lumikinoksia rakentaviin tuiskuihin.

Kesä tai talvi –
haiku työntyy ikkunasta
makuuhuoneeseen


Minimalismista näkee aika ajoin mielenkiintoisia toteutuksia. Lyhyinä teksteinä osin tukevat myös haikujen olemuksia. Pwoerm - liike yhtenä esimerkkinä. Suomen kieli on mieluimmin vähän läikähtelevä kuin betoniin jämähtävä monitavuisine sanoineen. Suomeksi on usein haaste pysytellä 5-7-5 muodossa; moni käyttökelpoinen sana on usein kahdeksankin tavua pitkä, ja mielestäni tavuviiva ei kuulu lyhyisiin runoihin. Englannissa on toisin päin; siellä 5-7-5 orjuus teettää jopa jo sotkuisia rönsytekstejä, joita kuitenkin "a" ja "the" tyhjäsanojen mahdollisuus voi piilotella...

Japanista haikuja kääntäessä on parasta uskaltaa tarvittaessa unohtaa tiukat tavusäännöt ja miettiä hengittävän ilmaisun ratkaisuja.


Ei runoilija
tarvitse montaa riviä -
kamelin sormet



Bashoon sammakko-klassikosta on ainakin sata erilaista käännösversiota. Nobo viestiketjusta tähän yksi:


lutrakko
sammakon hyppy
märät äänet



Tästäkin tuli ilmoille heti korjattu, hiukan kasvanut versio, panen senkin tänne, on mielestäni oikeastaan tekstillisesti parempi. Sisällön sanoma?


lutrakko
sammakon hyppy
märkiin ääniin








tuulen läikähdys
jättää joenpintaan jäljen
iltapäivästä


lauantai 1. lokakuuta 2011

Kawai Sora (1648 - 1710)

Sora oli Bashoon reissukaveri. Kirjoitin taannoin Kawai Soran yhdestä tekstistä joka on ilmestynyt myös Bashoon Matkalla pohjoiseen teoksessa. (Siitä on tulossa uusi painos!)

Seuraavan jatkokommentti-tekstin lähetin Nobon - keskustelupalstalle tänään; siellä sivuttiin ikuista ongelmaa siitä että mikä on haiku, vuodenaikoineen.

Kommenttini runo-osuuden suomennan tähän:

syksyinen puoli
kaukaisia vuoria -
pärjäätkö sinä?



Ps. Tuo tarkoittamani Kawai Soran teksti on täällä:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2011/09/turussa-aamun-aurinko-kurkaa-josko.html


Kai Niemisen kanssa olen käynyt siitä syventävän keskustelun, jota en saa julkaista täällä, mutta vihjeenä että kun Bashoon Matkalla pohjoiseen (nimi?) ilmestyy uutena painoksena niin käykää edes uteliaisuuttanne kurkkaamassa, kannattaa!

lauantai 10. syyskuuta 2011

Turussa aamun aurinko kurkkaa josko tuuheiden lehtipuiden lehvien läpi pääsisi maahan asti, vapauden säteinä. Suurin osa puista kuitenkin pitää kiinni lehdistään. Eilisiltainen sadekuuro niistä tuulen heilutellessa vielä tipahtaa niskaan. Mitä pitää mennä sateiden jäljiltä vaahteran alle? Naapuri on pessyt sukkapyykkiä, sukat heiluvat aurinkotuulessa narulla.

Naapurin sukat
saavat syysaurinkoa -
yöllinen kaste




Lueskelin taas erilaisia haikuja. Seuraavan on kirjoittanut Kawai Sora (1648 - 1710). Onkohan tämä muuten Niemisen kääntämässä Bashoon Matkalla Pohjoiseen? Sora oli Bashoon retkikaveri.

Uneton yö -
kaukaisilla vuorilla
jatkuva syystuuli



Ps. Soran syntymäajaksi mainitaan myös 1649.

Ps 2.10.2011:
Kai Nieminen otti yhteyttä ja muistutti että onhan se, mutta että Pohjoiseen vaellus - teoksesta on tulossa uusi painos! Asetunpa polun viereen kävelykynääni leputtaessani sitä uutta käännöstä odottelemaan.

Syksy vain antaa aika ajoin vihjeitä; ulkona alkaa viiletä ja yöt kannattaisi nukkua sisällä.

syksyinen tuuli -
jollei ihan päivällä
niin yöllä kylmää




;-)

Label: Kawai Sora

maanantai 5. syyskuuta 2011

Syksyn kolmirivisten sadonkorjuuta

Kushiro Hokkaidolaisen muistiinpanoista:

aamun usvasta
suolainen merituuli -
tuulinen syksy


Copyright: Kushiro Ezo, suom. j.t.

Löysin muutaman Bashoon haikun, joista tähän talteen jokunen:

Olisi pysynyt
vihreänä, tämä raikas
punapippuri!


Kuutamo kukkii puutarhassa -
työnnän juopuneen naamani
ulos ikkunasta


Syksy syvenee.
Mitähän naapurini puuhaa,
ihmettelen.


Tänä syksynä
tunnen itseni vanhaksi.
Lintu lentää pilven läpi.


Copyright Bashoo (1644 - 1694.) suom. j.t.

Tästä bonuksena yksi Tikkis, muotoilu on hay(na)ku:

Kuin minäkin vanhenisin -
lintu lentää
pilvessä

perjantai 12. elokuuta 2011

Matsuo Bashoo ja sotilaan unelmat

kesän ruohot,
kaikki mitä sotilaan
unelmista on jäljellä



(Matsuo Bashoo 1644-1694.)

Ajankohtaista: Italiassakin valmistellaan pohjattomia rahasäkkejä vastaanottamaan rikkaan keski- ja pohjois Euroopan anerahoja. Pitäähän Italiankin tasapuolisuuden nimissä saada roponsa, kuten mm. Kreikan. Tämä maksaminenhan on meille suomalaisille fantastisen isänmaallista juhlaa. Näinhän kansa äänesti, niinhän.


Euroopan rahat -
kaikki mitä rosvoilta
on ylijäänyt


Nyt ryhdyn näppäräksi; olen nähnyt julkisuudessa kolmirivisiä joissa tavut ovat 5-7-5 ja joita niiden laatijat kehuvat haikuiksi. Seuraavaa en tohdi kutsua edes senryuuksi saati haikuksi. (Vuodenaikasana ei oikeastaan näy, jollei tulkitse runossa olevan presidentin julkistamispäivän eli ensi vuoden talven. (Eka äänestys 4.s sunnuntai tammikuussa 2012 ja duuni alkaa maaliskuussa.) Gallupit ovat jo pitkään tehneet äänestäjille esivalinnat ja kertoneet alitajuntaan että miten pitää äänestää. Huhut että poliitikkoja maksetaan virkoihinsa on tietenkin potaskaa, onhan.

presidenttimme
on valmiiksi valittu -
mieli-biteillä


Huomattakoon että mätäkuuta on vielä 10 päivää jäljellä.

lauantai 2. heinäkuuta 2011


minun majani,
ja noin pieni hyttynen -
hyvä kun kelpaa


Bashoo kesällä 1690.

Me kävimme Mataleenan kanssa kesäkuussa keskisessä metsä-Lapissa, eikä mökkiin asti hyttysiä eksynyt. Metsäpolkukävelylläkin pärjäsi, osin siksi että viileä sää vaati paksun hupparin ja nilkkasukat yms.

Hyttysen kesä -
huppupäinen turisti
hiipii sivuitse




Tikkis heinäkuussa 2011.


Issalta vuoden 1808 bambu ja hyttyset - haiku:

Hyttysen yninää -
jopa kahisevat bambut
panettelevat




Omasta muistikirjastani yksi hyttysjuttu:

hyttysen piilo -
pari pilveä riittää
peittämään varjot


lauantai 14. toukokuuta 2011

Bashoo ja Saigyo

Keväiset sateet
saavat savisenkin joen
vedet virtaamaan.



Tämän rustasin luettuani Saigyoon allaolevaa wakaa, joka ei nyt tuntunut vääntyvän säädettyyn mittaan:

Puhdasta vettä
lirisee sammalkiven
yli riittämättömänä
täyttämään tätä minun
yksinäistä elämää


Saigyō Hōshi, 1118 – 23.3. 1190.

Saigyoo oli Fujiwara no Teika.n hyvä kaveri. Teika otti Saigyolta Oguraan wakan nr 86.
Kts. Ogura nr 86 Turun murteella.

Fujiwara no Teika (1162-1241)

Matsuo Bashoolla on seuraava hokku jonka hän kirjoitti vuonna 1688 Saigyoon mökillä. Tämä hokku on kaiverrettu Saigyoon mökillä kiveen. Mökillä on vieläkin keväisin näkyvissä sammalpeitteinen kivi jonka oli raikas kevätvesi loruu.

Keväinen sade -
puiden juurilta virtaa
puhdasta vettä.

(Matsuo Bashoo 1644-1694.)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Bashoo juo sakea

ei kuuta, ei kukkia,
juoda lipitän sakea
ihan yksin



Bashoon teksti liittyy kuvaan jossa joku juo sakea. Kirjoitettu vuonna 1689.
Aihe on suosittu ja samantapaisia toisintoja löytyy.

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Kai Nieminen Bashoosta ym






Japanilainen suhtautuminen runouteen on pragmaattinen. Ellei runoudella ole käyttöä, mitä sillä tekee?




Kai Nieminen teoksessa "Matti, tässä nämä, Onnittelukirja Matti Suurpäälle 3.11.1997."
ISBN 951-31-1142-5. Saarijärvi 1997.

Label: Japani

perjantai 18. helmikuuta 2011

Bloggeri Bill julkaisi mainion Bashoon haikun blogissaan, luonnostelin siitä yhden ehdotuksen:

lienee jo kevät -
nimetön kukkula
kadonnut sumuun


Minusta siinä on jotain syvästi inhimillistä, kevään riemussa sinällään tärkeä kukkula jolla nyt ei ole edes nimeä on sekin häipynyt usvaan.

Meillä viipyilevät pakkasyöt; päivällä aurinko lämmittää toki jo kymmenkuntakin astetta. Kuulunee kuuluisaan päällekarkaavaan kasvihuoneilmiöön, nämäkin kylmät.

kevät ei tiedä
että on näin kylmää --
älä sinäkään kerro!


Kokonaistavumäärä horjuu. Pakkasten vika.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Bashoon muistopäivänä

Bashoo kuoli nykykalenteriin sijoitettuna 28.11., ja vuosi oli 1694.

Issalta pari Bashoon muistopäivään kirjattua haikua:

Bashoon kuolinpäivä -
jopa Ezossa tämä kuu
männyn takaa


(Ezo = nykyisin Hokkaido)


Haikujen lukemista -
Bashoon muistojuhlassa -
talven ensilumi



Seuraava on Bashoon itsensä:

Luopuva syksy -
kiedon kehoni
kapealle vuoteelle



Lopuksi yksi Tikkis:

Syksyinen ilta -
kuihtuneelle oksalle
istahtaa varis

perjantai 20. elokuuta 2010

Busonin kala hyppää


vanha lähde
kala hyppää
tumma ääni


Buson (1716-1783). Muistuttaa kovasti Bashoon (1644 - 1694) maailmankuulua sammakkoa:

vanha lutrakko -
sammakon loikasta
vesi äännehtii

Sammakkohaiku, josta englanniksikin on satakunta toisistaan enemmän tai vähemmän erottuvaa käännösversiota. Lisäsin tuohon uuden version Tikkaselta.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Busonin ja Bashoon kuihtuneet nummet


Hänen pyhyytensä,
Apotti, paskalla
kuihtuneella niityllä


Buson 1716-1783

Bashon kirmailee kuihtuvalla nummella omassa Jisei-runossaan. Bashoon kuolinruno löytyy Tikkaselta, kts.

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/joulu97.htm#jisei

sekä myös täältä:

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/DustinNeal.htm


Busonin oma jisei sanotaan olevan Aikainen kevät joka kuvaa Busonin puutarhassa juuri valkeaan kukkaan puhkevasta luumupuun kukasta, juuri ennen auringon nousua, himmeässä, pehmeässä valossa:

Valkea luumunkukka
yöllä hämärän
sarastaessa

torstai 20. toukokuuta 2010

Basho ja kukkien tuoksu


iltakellot
hiljenevät pois ...
kukkien tuoksu


Bashoo 1644-1694, suom. j.t. Seuraavan on laatinut Tikkis:

kukat tuoksuvat
vaikka sulkevat yöksi
terälehtensä