Ihmisen muisti
valikoi mitä sattuu
mieleen kuplimaan.
Syksyn kuollut lehtikin
putoaa mihin sattuu.



Mietin lyhyiden tekstien ongelmaa, Suomen kieli tuntuu tykkäävän pitkistä lauseista.
Mutta itsekritiikistäni huolimatta tuohonkin tuli direktiivien mukaisia tavuja, eli 5-7-5-7-7

Mukana on kigo-sana ja vilahtaa ihminenkin.
On se kai siten tyrkyllä haiku-osaston waka-formaattiin.

(Wakaa sanotaan nykyisin tanka-runoksi.)

Toinen asia mikä on mikä pysyvää, eli kuinka pitkään nämä blogitekstit ovat olemassa?

Tikkis Turussa 20.9.2023

Kesän seisahtuessa

1.

Lämpömittari
ei palele ulkona ?
On onnellinen.
Viis välittää myrskyistä
kunhan pysyy hengissä.



2.

Vaahteran lehdet
hiplaavat toinen toisiaan
puuskatuulessa...
Aika ajoin lehtiä
muuttuu piharoskiksi.



3.

Vähän väliä
iltapäivän aurinko
vilahtaa esiin
ikäänkuin varmistaisi
olevansa elossa.



4.

Tuulen puhallus
tyyntyi illan hämyssä.
Katulampun varjossa
elävä mato
kaivaa tunnelin.



5.

Ääni pihalta
kun kastemato kaivaa
tunnelin maahan.



Tikkis 18.9.2023

Busonia lukiessa

Kuva löydetty kahlatessa Linuxilla nettiä, kuvan tekijä on itse Buson. Eli copyright on hänellä!

1.

Heräsin yöllä,
pimeys ei nukuta.
Ei kadullakaan.



2. Yosa Buson (1716 - 1783)

Varpunen laulaa
pieni suu
avoinna.


3.

Öinen musiikki -
sähköjohdon jännite
seuraa nuotteja
- ja lisää sähkölaskua,
ahneuden syöttiläs


4.

Puhdas paperi?
Tallensin öisen runon
kääntöpuolelle


5.

Terävä kynä ...
ei sekään nuku yöllä
- minä tarkistin:
kirjoitin öiseen runoon
ylimääräisen rivin



6.

Puoliyön jälkeen
enää jokunen tunti
auringon nousuun


7. (Yosa Buson taas!)


Kuunvalossa
kukkiva luumupuu
on puu talvella


8.

mateleva yö
pimeällä taivaalla
pilvet mustuvat



Tikkis 1.-2.9.2023

Siivotessa tulee tilaa uusille

Olen hylly kerrallaan siivoillut, eli järjestellyt vanhoja papereita. Raivaan jonkin perunakellarimme suojaan varastotilaa. (Niitä on kolme vanhanaikaista ja tasalämpöistä ja kuivaa parin neliön tilaa lähes pommisuojamaisissa oloissa!) Ovat kuiviakin siis, sinne ajattelen pinoavani sellaisia kirjoja joita en ole pitkään aikaan "tarvinnut". Siinä kaivellessa törmää kuitenkin koko ajan mukaviin yllätyksiin, Kivikk'ahon ylläri oli mulla toki tiedossa eikä ollut siis yllätys, vaan mukavia hetkiä taas Kivikk-ahon tekstien kanssa. Hieno ihminen!

Nyt putsaan arkistoni puolelle muutaman tuoreemman tekstikehittelyn, tallennan tänne blogiin. Vaikka yhden minun blogini Elisa jokin aika sitten myös vanhanaikaisena tuhosi! No mikä täällä muutenkaan on pysyvää, kuten moneen kertaan siteeraamani Kuopiolainen runoilija Koponen yhdessä runossaan totesi!

1.

Yksikään tähti
ei tipahda taivaalta -
ainakaan maahan.
Missähän sadepilvet
ovat nyt
tyhjentymässä?



2.

Haravoin pihaa
kasaan roskat kasoihin
- maailmanloppu?



3.

Tuuli heiluttaa
pihavaahteran oksaa
edestakaisin -
lehdet ovat peloissaan ,
että joko syksy taas?



4. (Taisteluruno ahneita sähköriistäjiä vastaan:)


Lämmin kesäyö -
Facebook on hiljainen
sammutan sähköt


5.

Tulee lähemmäs,
- elokuu on heti loppu -
syksy ennustaa


6.

Sadekin huilaa -
iltapäivän nokoset.
Ruohikko kuivaa.
Kesätuuli heiluttaa
ja kuivaa puiden lehdet.


7.

Taas aikaisemmin
taivas tummuu mustaksi.
Yön sini hiipuu.



Elokuun viikoilla 34-35
Tikkis



Ps. Tuossa kuvassa pitäisi lukea:

Auringon varjo
vilkkuu ikkunan takaa -
lähettää viestin?

Syksy tulee tilaamattakin

syksyn koleus
lintu tuijottaa
ikkunan läpi


Eli paleleeko lintua, vai onko se vain utelias?
Tekstin otin kuvana vuonna 2009 talteen.

Löysin eilen illalla setviessäni paperisia arkistojani. Tuon vielä tallensin. Soji on muuten ahkera haikuisti.

Tässä toinen:

talvituuli
kauhtunut leija lepattaa
voimalinjojen päällä


Jotenkin ajankohtainen, sähkö hinta muutama kuukausi sitten röyhähti räpäyttämällä meilläkin kolminkertaiseksi. Maksamme nyt keskimäärin kolminkertaista hintaa, mitä kuuluisa pörssisähkö, johon kaikki muuten nyt pakotetaan.

Tuo Sojin talvituuli-haiku on kohteesta haikupoetshut.com Copyright siis Soji. Suomeksi Tikkis 2023.

Korpilahden taidenäyttelystä joku vuosi sitten

Eilen illalla piti mennä ajoissa tyynyn pehmeyteen. Meninkin, mutta sitten joku rupesi päässä pitämään hereillä. Sytytin kalliista pörssihinnasta huolimatta 4 watin lukulampun ja otin sivupöydältä kynän ja siellä aina odottavia A5-papereita:

1. Kello 22:30

Ahkera sydän
pumppaa verta.
Minä vain makaan
tekemättä kummempia,
mitä vähän mietin
kirjoittaisiko,
vai vaikenisiko ...


2.

Virkistyin!
Vaikka olisi aika
vaikka kuorsata.

Maailmaan voi luottaa,
kaikki toimii
joka sekunnilla.

Mulla ei ole nälkä
tuskin janonkaan tunnetta.
Ulkona on hiljaista.
Kello käy
ihan kuin olisi
ahkera iltapäivä,
ja perunat kattilassa.


3. Kello käy virkeänä!

Muistinko tehdä
kaikki illan askareet,
syödä pillerin?

(Muistin!)

Unohdanko iltauutiset?
Maailma jaksaa häärätä,
kuin olisi viimeinen päivä.

4.

Käyn läpi huomista to-do - listaa:
keitän perunoita, niitä kai kaapissa lienee
huolehdin hellasta, tiskaan lopuksi astiat.

Olen tärkeä?


5.

Keksin uutta tekemistä:
aamulla voisi käydä torilla
kalakojulla.
Silli on vähissä.
Ja olisi siellä tuoreita kanttarellejakin.

Kävely torille olisi myös virkistävää...

(Kuva on Fierralta Kirste Palton pihaporosta muutama vuosi sitten.)

6. Säpsähdin!
Unilampaat
ovat keritsemättä!


Tämä oli klo 22:52.

Tikkis

Kesä jo yli puolen

1.

kyyhky hiljenee
katuvalot syttyvät
pulun kujerrus
sammuttaa tähdenlennon
ja varjot pimenevät



2.

Pihapuun lehti
tarraa oksaansa kiinni -
pelkää syksyä?
Kesä on jo puolessa,
yötkin myös viilenevät.



Tikkis perjantain 18.8.23 vaipuessa

Eila Kivikkahon Koottuja selatessa

Eila Kivikkahon Kootut Runot, WSOY 1998, 524 sivua, on ollut hyllysssäni näkösällä pitkään. Tietäen että jos kaipaan oikein hyviä runoja niin löydän niitä sieltä.

Minua taas nolotti omat tekstini, iänikuisia 5-7-5 pakkopullaa?
Mietin että pitäisi kai kehittyä ja kirjoittelin muutaman kolmirivin. (Ei vielä täällä, nolostuttaa!)

Ajattelin siis että jos luen vähän Kivikkahoa, voisin vapautua 5-7-5 (ja 5-7-5-7-7) kahleista. Eli waka-perinteestä, nykyisin wakoja on ruvettu kutsumaan tanka-nimityksellä.
Haikut kehittyivät Japanissa melko myöhään waka-runojen alkuosista erilleen.
Ja tietenkin avasin Kivikkahon kootut sen loppupuolelta sivuilta 365-410, jossa siis hänen Ruusukvartsi-kokoelmansa tallennettuna.

Allaoleva kolmirivi on editoitu Eila Kivikkahon runoista, sivuilta 366, 371 ja 380.
"Päivät... ikkuna
kerrostalot pyryssä
nälän kuopaisut.


Koskettavimman löysin sivuilta 410 (kokoelmasta Ruusukvartsi) joka mainitaan myös Mirjam Polkusen jutussa sivulla 505.
Se on muuten tämmöinen:

kiintopisteesi 

siivillään    loitto neva 

      yltäne 

           silmä 

           

           

Sukelsin syvälle. Nautin. Ja viis veisasin kulumisen pelosta, tai rivien inflaatiosta.

Esikuvaksi nousi taas kuin tyhjästä yhdelle paperiarkille, sen keskelle kirjoitettu mestarillinen lyhyt runo, joka syleilee laajuudellaan koko maailmaa:

                   Tundra 

                  

                  
                  

Siinä kaikki. Olikohan originalissa piste lopussa, voipi olla. Kuten iso alkukirjain.
(Sovitaan että tuossa minun käännös kyseisestä runosta.)

Kirjoittelin muutaman tekstin, jääkööt nyt, pari kolmirivistäkin tuli toki veivattua:
1.

Pitkä hiljaisuus
juttelen itselleni
eikä hän vastaa.
Olisi puhumista.
Hiljaisuus voittaa äänet.


2.

Sade lähestyy!
Sateenvarjo ei pelkää
tarpeellisuuttaan!

3.

Ilta hiljenee
päivällä äänet hengittävät
vain hiljaisuutta


4.

Voimaton sade -
jäi pilven vangiksi
vielä hengissä




Välillä kuuntelin uutisia Suomen vaaleista:

5.

Trumpismi valtaa
Suomea kapaloihin -
syntymä toistuu?

Maailman tilanne 2023 kesällä

Sienisalaatti ...
Muistoaterialla
seitikkisoppaa

Pyhäaamuna vähän taas Wagneria

Kesäinen sade ...
liikenteen myrkkypölyt
Wagner puhdistaa


Tuota JPG-kirjoitusta vähän muokkasin sunnuntain uutisten innoittamana.
Wagner kuulemma avustaa Nigerissa.

Ukrainan valtaus taitaa olla vielä kesken?

Kesä vaan jatkuu,
syksy heti tunkeilee -
etäinen taivas?

Tikkis 6.8.2023

Elokuun valoisa pilvi

Valoisa pilvi
repattaa iltapäivän
valon ripaukset
välittämättä mitään
ajan ylivallasta

Nuku tässä nyt sitten, kun valo häpyilee verhon takana...



Yhteen otokseen
ahtaan ikkunan takaa
raamittama kuva,
tuulen särkemä valo
unohtuu yöksi,
kun hiljaisuus laskeutuu
ja melu unohtaa
mitä piti möykätä



Kellon käydessä
paristonsa kuiviksi
tulee hiljaista



Ratkaisun hetki ...
yliset pilvet juhlivat
viimeiset valot päällä,
eivät pidä kiirettä.
Syksy ryntää päin.



Tikkis elokuussa 2023

Savibrunni -
rupikonna plumpsahtaa
päistikkaa vettee.

Turun murteelle käänsi Tikkis.
Kuvan copyright Basam Books (Alati matkalla, 2012, Kai Niemisen editoima)

Bashoon lampeen polskahtanut haiku sammakosta, ja siitä äänestä, on vuoden 1686 japanilaisen haikurunouden merkittävimpiä runoja.

Käänsin sen lystikseni Turun kauniille murteelle 30.7.2023 iltayöllä, kun en saanut oikein unta.

En tiedä minkälaista arkikieltä Turussa vuonna 1686 puhuttiin. Nauhoituksia ei ole. Nykyisin Turun murteen variaatioista löytyy kannanottoja.
Usein kuulen vieläkin korvissani miten isoäitini jutteli. Hän oli jotain sukua Vahtolaisille Lehtimäen veljeksille. Yksi veljeksistä oli kirjailija. (Toinen lentäjä-ässä, ja sitten yksi kuvataiteilija.) Lehtimäen torppa löytyy Vahdon Lavamäen kylästä, lähellä Rukoushuonetta.

Kieli kehittyy. Entäs me ihmiset?
Lähes variaationa Bashoon sammakolle tein tämmöisiä:

Tyyni joenpinta ...
Tiira sulkelsi kalan,
jokeen jäi jälki.



Suljen silmäni -
muutenkin on pimeää.
Pelkään vain vähän.



Yö on pimeä
kuulen ajatuksia
enkä saa unta.



pytty lirisee
kun käyn yöllä kusella -
naapuri herää?



tässä ajassa
on paljonkin asiaa
kuolleen kanssa jutella
keskellä yötä
kuin öinen mielipaha


Keskiyö meni ...
Kirjoitan vielä runon,
sitten saan unta


Lonttisissa 30 - 31.7.2023, Tikkis

Lauri Viitaa lukiessa

Oli pari muutakin kuvaa mutta taas vahingossa scannasin ne PDF.ksi ja blogi ei tykkää. Mutta kirjoitan niiden tekstin ihan perinteisesti, ähäkutti:

1.

Lauri Viitaa lukiessa (30.7.1923)

Reppu olalla
koska on kesä, kesä,
ja syksy väijyy jo
vaikka kukaan syksyä
uskalla edes äänestää?


2.

Ukrainan sotaan on vihjattu rauhaa?

Tuleeko Niger leipomaan
rauhanpizzan
reseptinsä mukaan
ja Wagnerin sotamarssin
kilistessä?




3. kts myös liitekuva!


Radion monet kanavat
kertovat
mitä kertovat

vaikka ylihuomenna
aukeaa syksylle
taas ihan uusi sivu,
joka ei sitten liene

sivullinen?

Tikkis 30.7.2023

Ohikiitävä
pilvi liehuu kuin lippu
satelematta

Ilmeisesti julkaistu Fierran blogissa 27_2_2012, jonka Elisa Oy tuhosi kerran. :-(

Tämä oli kirjoitettu 100 - sivuiseen muistiooni, jonka aihe lähinnä Shiki Kukai ja The Sketchbook haiku ja vuosi 2012.
Mennyttä aikaa, kuten tämä Dipolissakin kirjoitettu pari paperinpalasta:

Kesä alkaa olla taputeltu?

1.

Ikkuna raollaan ...
pihapuussa kyyhkykään
ei vielä nuku?



2.

Sammutan valon
vedän verhot ikkunaan ...
Tulee rauhan yö,
TV uutiset innoissaan
hallituksen haasteista



3.

Taivas pimenee
miten hyttynen löytää
öisen pesänsä



4.

tyyntyvä ilta
joen pinnalta röpelöt
tasoittuvat yöksi
ja sorsat melovat
piiloihinsa



5.

Hallitus istuu
vaikka pitäisi juosta
juoruja karkuun

joen pintakin tasoittuu
- eikö muka virtaa
koko hiljentyvänä yönä?



6.

Heinäkuun tuuli
puhaltaa hyttyset pois ...
kaikki näivettyy?



Nämä otin talteen nipusta käsin kirjoitettuja, joista en oikein tiedä mitä niille pitäisi tehdä.
Minultahan Elisa lopetti minun tekstisivuni, olivat kuulemma vanhanaikaisia.
No miten vanha on nykyisin määritelty direktiiveissä?

Jos facebookissa avaa suunsa vahingossa niin eri tahojen trolliarmeija tuntuu valvovan.
Valvovat.

Kurkkasin blogin tilastoseurannan, lukijoita siitä alkaen, kun se jokin aika sitten alkoi, laskurin mukaan vajaa 400 000 lukijaa. Ilmeisesti siis aivan liian vähän, eikö oikeat sivustot ole miljoonien viikottaisissa lukutilastoissa...

Suomesta taitaa taas loppua ihmiset, ihan kuin Tali-Ihantalassa taannoin?
Maahanmuuttajien tulva ei taida nytkään auttaa?

Turussa 19.7.2023

Tikkis

Sateeton ilta.
Viraton sateenvarjo
seuraa minua.

1.

Maapallon lämpö?
Ei estä koleutta
kolkkoon aamuun.
Puen villasukat jalkaan,
juon kahvin yksin.



2.

Pimenevät yöt -
etsin jo taskulampun
talven varalle.


3.

Hiljainen ilta ...
joku myöhäinen lintu -
ei nuku sekään.


Tikkis 5.7.2023

Joulun odotus ...
pukin parta odottaa
töihin pääsyä


Tulin muutamaksi kesäkuun päiväksi mummolaan, yksi ajatus taittaa talviset vastat.
Tehty, ja hyttysetkään pahemmin ynisseet.

Tulopäivän jälkeisenä aamuna tein pikaisen kolmirivisen ihan lystikseni:

sukat jalassa
kasteisella pihalla ...
käärmeet nukkuvat vielä?

Tämä on Kolilta suunnattuna kohden naapuria...

Laihakuu ilmestyi vuonna 2006

Kirjailijaliitto kysyy mitä olen kirjoilla ansainnut. Vastasin, niin vähän että vastaukseen ei pitkää aikaa mennyt.

Sitten löysin vielä yhden tekijän kappaleen Laihakuustani, ja lukaisin sen.

Sehän olikin hyvä?

Mietin että se pitäisi julkaista jossakin. Sitten muistin että sillä on jo ristiäisissä annettu ISBN numero ja se on siis julkea jo.

Kävin aikoinaan kauppaamassa sitä Turun kirjastolle, mutta kertoivat että eivät saa suoraan ottaa kirjoja vaan heille on monopolisopimus läheisen kirjakaupan kanssa. Kävin siellä mutta kirjoja ostava henkilö oli jossain käymässä.

Kesällä kun kävin kirjailija Olavi Palttoa Saamenmaalla tervehtimässä kävin myös Utsjoen kunnan kirjastossa, ja kysyin ottaisivatko he Laihakuun hyllyynsä. Kelpasi.

Ja nyt siis Utsjoen kunnankirjasto on ISBN-varastojen lisäksi ainoa julkea paikka missä Laihakuu on olemassa, kai.

Olen siis olemassa?

:-)

Inkulle 13_10_2022 johdosta

Hautausmaalla
auringollakaan ole
kiire mihinkään


Inkun spektroliitistä tehty hautakivi siis tuotu paikalla.

Valmistelin puolen tusinaa tekstiä aiheeseen, joka ei oikeastaan kaipaa mitään. Tämä nyt kuitenkin kuvaa tukemaan.

Tikkis kesäkuussa 2023