W. C. Williams ja pyörremyrsky

Pyörremyrsky

Puu asettui makuulle
autotallin katolle
ja levittäytyi. Sinulla
on oma taivaasi,
se sanoi, tartu siihen.



Runon otsikko: The Hurricane.
Kokoelmasta The Clouds, 1948.

Williamsin kokoelmien The Desert Music (1954) ja Journey to Love (1955) runoja olen myös maiskutellen silmäillyt muutamaan otteeseen. Sietäisivät kopioitua jotenkin suomeenkin?

Valoisaa kieltä, etenee kuin ihmisen hengitys, ei ahdista.

Williamsia on eniten suomentanut Nihil Interit Markus Jääskeläisen valikoimassa Kevät ja kaikki (1999).

WCW kirjoitti öisin ja viikonloppunsa hän vietti New York Cityssä kirjoittajatuttujensa (Wallace Stewens ja Marianne Moore) ja taiteilijoiden, kuten avant-garde maalareiden Marcel Duchamp ja Francis Picabian kanssa.

WCW oli syvällä imaginistien ryhmässä mutta alkoi muodostaa omiakin ajatuksiaan, jotka erosivat Ezra Poundin ja T.S. Eliotin mielipiteistä. Ezra Poundin voimakkaasta muiden kielten käyttämisestä WCW ei niin hirveästi ollut sinällään innostunut. Cantostahan on melko turhauttavaa lukea ilman Italian ihannointia.

(Mutta minun mielestäni sen sietää, mutta kukapa sitä minulta kysyisi. Dante on jo unohtuvaa historiaa! Nyt luetaan vain Berlusconin mafia-pizza-reseptejä.)

Yksi reippaimmista otteista Williamsilla oli minun mielestäni hänen esipuheensa Ginsbergin Huuto-kokoelmaan, jossa Williams kehottaa ihmisiä pitelemään kiinni hatuistaan, nyt mennään.

Se oli yksi Beat-liikkeen onnistuneimpia kiihdytyskaistoja runouden moottoriteille.

Tuli Kupferberg 28.9.1923 - 12.7.2010

Tuli Kupferberg esiintyy Ginsbergin runossa Huuto:

”syöksyivät Brooklynin sillalta tämä on täyttä totta ja kävelivät taas pois tuntemattomina ja unohdettuina, Chinatownin soppakujien & paloautojen aavemaiseen horrokseen, eikä edes yhtä ilmaista olutta saatu”

Lähde: Huuto ja muita runoja, erillispainoksesta, suomentanut Anselm Hollo. Tajo 1963.


Tuli Kupferberg 28. syyskuu 1923 – 12 heinäkuu 2010.


Turussa on mukavat ilmat. Ulkona ei tarvitse sandaaleissa sukkia. Sisällä vetää. Eilen olin säätänyt porilaisen asennusfirman asentaman ilmalämpöpumpun hieman liian innokkaaksi. Piti käydä iltakävelyllä vähän lämmittelemässä.

Tämä on tämä surullisenkuuluisa ilmalämpöpumppu, jota eräs kaarinalainen asennusfirma yritti asentaa ja kun ei osannut, eikä heidän pumppunsa pitkään pyörinyt, niin tämä ylimielinen asennusfirma Kaarinasta kieltäytyi takuukorjauksesta. Jouduin hankkimaan uuden, Porista. Onneksi meillä on Pori!

Viikon kolmirivinen:

Umpikuun aika.
Lämpöpumppu hikoilee
sähköistä vettä.

Aram Saroyan kysyi kerran Jack Kerouacilta mitä eroa on Buddhalla ja Jeesuksella.
Jack vastasi: "Ei mitään."

Aram Saroyanin oma vastaus olisi ollut: "Buddha osasi karatea."

* * *

Toinen juttu Aran Saroyanista. Aram keskusteli Allen Ginsbergin kanssa kirjoittamistaan yhden sanan mittaisista runoistaan.

Allen katsahti niitä ja kysyi: "Oletko sinä laiska, vai mitä?"

Allen Ginsberg, ennen julkaisematon haiku

 
Hortoiltuani 
tyhjyydestä runotilaisuuteen --
seuraavan aamun krapula

Allen Ginsberg (suom. J.T.)

Taustaa:
Bloggaaja Dr. Jay SW, löysi arkistoistaan Allen Ginsbergin paperinpalaselle vuonna 1990 tai 1991 kirjoittaman haikun.

(URL: http://yogaforcynics.blogspot.com/2008/10/kind-of-haiku-by- allen-ginsberg.html)

Variaatio suomeksi voisi olla näinkin; tavuja tosin rönsyilee ohi alkuperäisen säästeliään paperinpalan:


Käveltyäni tyhjästä / sisään lukemaan runoja -- / seuraavana aamuna minulla oli krapula



Allen Ginsberg on myös kääntänyt ainakin yhden haikun:

Vanha lampi - sammakko pomppaa sinne. Molskis! 

Mies tuossa pöydässä on juuri kuin Allen Ginsberg mutta tämä on kasino Vegasissa & Allen on ollut kolme vuotta kuolleena

(Copyright Ron Silliman, ZYXT, The Alphabet, s. 1010. Suom. J.T.)

        Hilpeä aamu -- 
        kuljen varmuuden vuoksi 
        hautausmaan ohi

(Tikkis)

Allen Ginsberg, Kerouac 12.3.1997

Kerouac


En osaa vastata,
syystä että en osaa vastata
on että minä en ole kuollut vielä
En muista kuolemaa
Olen 14. kadulla ja 1. Avenuella
Mikhäs se kyshymysh olikaan?


Allen Ginsberg, 12.3.1997
Death & Fame Poems 1993-1997

Lisäys ylläolevaan 30.12.2008:
Kirjastossa käydessäni vilkaisin myös Ginsbergin kohdalle hyllyjä. Löysin sieltä Ginsbergilta suomennetun kokoelman Luurankohuutoja. Sammakko 2002. Ohut valikoima, jonka 64 sivulla on sinällään oivallisia käännöksiä. Kun asettaa Ginsbergin Kootut 1947-1997 lähes 1200 sivua Sammakon kolmen ohuen valikoiman rinnalle nousee väkisin mieleen ajatus että siinäkö kaikki mitä Ginsbergistä suomeksi maksaa vaivan. Taustalla tietenkin ostavan yleisön vähyys; tuskin Ginsbergkään suomalaisia kovin runsaasti kiinnostanee. Ja nykylukijat Suomessa toki jo lukevat Ginsberginsä alkukielellä? Tämä viimeisin kootut on listahinnaltaan USD 25, josta muistelen Amazonin tiputtaneen vielä vähän verkkokaupassaan. Taalan halpuuden aikana ei siis kallis ostos postimaksuineenkaan.

Tuohon Kerouac - runoon. Seppo Lahtisen käännös on luotettava ja fiksu. Viimeisen rivin tulkinta ei ole kovinkaan oleellinen, sillä Ginsbergin ajatus tulee toki ilmi kääntämättäkin: Vat's the qvestion?. Lahtinen: Häh, mikä olikaan kyssäri?

Itse mietin että kysyjä pikemminkin sammalsi. Murtaen englantia puhumisesta tyyliin May I aks anozer qvestion, bleaze? tuskin lienee kyse. Kerouacin äidinkieli oli ranska, mutta hänen englantinsa käsittääkseni täysin normaalia, jos niin voi Beat-runouden uranuurtajasta sanoa. (Kerouac kirjoitti myös ranskaksi.)

Kysymys miten kääntää omalle kielelle murteet ja muut sorvailut, on toivoton. Mielestäni Pentti Saarikoski teki aikoinaan uraauurtavaa duunia esimerkiksi Siepparin kielen kanssa. Joycen Ulysses tiettävästi alkaa olla uudelleen käännetty. Ilmeisesti syystäkin; Saarikosken käännöksen jälkeen on löytynyt / julkistettu niin paljon uutta tarkentavaa kommenttia ja taustatietoa, että jopa Finnegan Waken suomennoksen aikakin olisi kypsä.

Lopuksi, jotta ei jää väärää mielikuvaa, hatunnosto Sammakolle. Kolmen Ginsberg valikoiman kustantaminen on upea teko.

Allen Ginsberg, Maturity (aikuistuminen)

Aikuistuminen


Nuorena join olutta & oksensin vihreää sappea
Vanhempana join viiniä oksentaen punaista verta
Nyt minä oksennan ilmaa


Heinäkuu 1982

Allen Ginsberg
White Shroud Poems 1980-1985

Howl

Tilasin lähetyksen Amazonista. Myös Ginsbergin Kootut ja Kerouacin On the Road Original Scroll-version. En malttanut olla tilaamatta myös Ginsbergin HOWL and other Poems - teosta.

Saamani laitos on 50th juhlapainos vuodelta 2006, ja City Lights mainitsee tällä versiolla saavuttaneensa miljoonan kappaleen painosmäärän.

Mykistävää!

Vaikka minulla on Howl jo yksistään parissakin eri antologiassa, sekä erikseen Ginsbergin Kootuissa, niin kuitenkin tilasin tämänkin. Miksikö? Tässä alkuperäisessä laitoksessa on maailmankuulu William Carlos Williamsin esipuhe, joka päättyy legendaariseen mantraan: Hold back the edges of your gowns, Ladies, we are going through hell.

Hiukan joustaen voisi kääntää vaikka näinkin, vai kuinka:
Hillitkäähän hameitanne, arvoisat naiset, nyt käydään helvetti läpi.

HOWLin eka painos ilmestyi 1956. Samana vuonna Suomessa debytoi esimerkiksi Pertti Nieminen. Paavo Haavikko julkaisisi viidentenä kirjanaan Talvipalatsi kokoelmansa vasta 1959.

Allen Ginsberg, Prophecy (Ennustus)

Ennustus

Koska en ole enää nuori
eikä edessä näytä olevan minulle
enää niin paljon nautintoja
Kuinka onnellista on olla vapaa
kirjoittamaan autoista ja sodista,
aikojen totuuksista,
heittää pois vanhat käyttökelvottomat
kravatit ja housut
jotka eivät enää sovi.

Allen Ginsberg, 9. tammikuuta 1985. Suom. J. T.)

Allen Ginsberg, Nuo kaksi

Tuo puu sanoi 
  en pidä tuosta valkeasta autosta allani, 
                   se haisee bensalle
Tuo toinen puu sen vieressä sanoi
   Oh, aina sinä valitat 
        sinä olet neuroottinen
     sinä voit nähdä sen tien ohi jonka yli taivut.

(Allen Ginsberg, 6. heinäkuuta 1981 klo 20.00, suom. J. T.)

Jack Kerouac, Pomes all Sizes

Jack Kerouac,
Pomes all Sizes
City Light Books
San Francisco 1992

Pomes all Sizes on kirjoitettu vuosien 1954-1965 välillä.
Käsikirjoitus oli City Light kustantamon kassakaapissa Kerouacin kuolemaan saakka 1969.
Kokoelma ilmestyi vuonna 1992. Siinä on Allen Ginsbergin esipuhe.

Beat Generation oli (ja on yhä) yhtä suurta runouden elintä,
joka hengitti toinen toisistaan voimaa imien, kasvaen henkisesti yhteen niin että yhtä sen osaa ei voi irrottaa pois ilman että kokonaisuus kärsii.
Ginsbergiä mukaillen: Kerouacia seuranneet ovat samalla samalla tiellä jonne jo Walt Whitman kutsui.

Haiku ja runo sivulta 121:

Kuu,
tähdenlento --
Katso muualle




Aloitat imemällä 
maitoa
Lopetat imemällä 
savua

Ja sinä tiedät 
mitä maito ja savu
Tarkoittavat

Kokoelma päättyy sivulla 175:

Piru, mene 
takaisin
ruosteenruskeisiin onkaloihin. 

Tämän loppurunon päiväys on 31.8.1965, Florida. Kokoelmassa on pitempiäkin runoja, kuten Caritas jossa runoilija juoksee paljasjalkaisen kerjäläispojan perään antaakseen tälle rahaa kenkien hankkimiseen, ja alkaa sitten epäillä pojan aitoutta.