Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuulia Toivanen Kiinalainen Nieminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuulia Toivanen Kiinalainen Nieminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. marraskuuta 2011

Kai Nieminen Turussa 2011




Studia Litteraria Turussa vuonna 2011 on yhdeksän luentotilaisuuden sarja, jossa 18 keskeistä suomalaiskirjailijaa antaa avoimen henkilökohtaisen katsauksen luovaan työhönsä, sen lähtökohtiin ja taustoihin. Sarjan järjestäjänä toimii Suomen Kirjailijaliitto. Puitteet antaa Turun Yliopisto ja Turku Euroopan yhtenä kulttuuripääkaupunkina.

Itseasiassa paikalla piti olla Pertti Nieminen, mutta hän ei päässyt nyt Turkuun vaan hänen esitelmänsä luki Kai Nieminen.

Niemisen esitys valotti kiinalaisen runouden tulosta Suomeen, se alkoi vuonna 1948 jolloin Suomalainen Suomi - lehdessä oli artikkeli kiinan kielestä. Pertti Nieminen kiinnostui. Loppu on kaikkien tiedossa. Pertti Nieminen ja kiina on laajalti tiedostettu.

Pertti Nieminen julkaisi vuonna 2011 käännösvalikoiman Älä puhu nyt enää, Imagistien runoutta. Kustantajana Basam Books.

Basam - kirjojen kustantamassa teoksessa on oivallinen esipuhe jonka on yhdessä Pertti Niemisen kanssa laatinut tohtori Tuulia Toivanen.

Ezra Pound oli viime vuosisadan alun yksi merkittävimmistä imagisteista. Ezra oli mukana myös The Blast - lehdessä, joka ehti ilmestyä vain kahdesti; sitten puhkesi I maailmansota ja osa Blastin puuhahenkilöistä jäivät Euroopan sotatantereille... Sodan jälkeen mikään ei enää tuntunut entiseltä ja taustalla suuren laman alla kasvoi jo tulevan toisen maailmansodan siemenet.

Siihen Ezra Pound valitsi puolensa fasistisen Italian puolelle ja kun sota päättyi totesivat Yhdysvaltojen viranomaiset Poundin mielenvikaiseksi ja sulkivat hänet hoitolaan.

Mietin nimenomaan Ezra Poundia, vaikka moni muukin imagisti ansaitsisi paneutumista ja huomiota. Olen blogissani vuonna 2009 käsitellyt Ezran Metroasemalla runoa.

Kts. http://juhanitikkanen.blogspot.com/2009/10/tuulia-toivanen-ja-poundin.html

Runoon vielä jälkipuhe: alunperin runo ilmestyi Poundin tekemin sanojen välistyksin näin:
The apparition     of these faces     in the crowd
Petals     on a wet, black     bough.


Sana "apparation" oli Poundin mielessä ranskaksi, sanakirjan mukaan apparition s (f) esiinmarssi, esiintyminen (näyttäytyminen), esilletulo, haamu, haavekuva, hahmo (haamu), hahmo (haamu), ilmaantuminen (ilmeneminen), ilmestys (yliluonnollinen näky), kummittelu, kummitus, kuva (näky tms). Englanniksi apparation lähinnä: s 1 haamu, (yliluonnollinen) näky,
2 (yl jnk odottamattoman) ilmestyminen.

Ei oikeasti suurta eroa; lievää vivahdetta toki. Poundin alkuperäisen version pitäisi kai asettaa elementit käännöksessä samaan järjestykseen:
Ilmaantuminen    näiden kasvojen    väkijoukossa 
Terälehtiä     märällä, mustalla    oksalla.      


Kankeata, toki. Pound salli / kirjoitti itsekin? jatkossa runonsa ilman konstailuja, kahdella rivillä.

Runo Metron asemalla on senverran merkittävä että siitä on runon arvolle ihan sopivaa jatkaa vieläkin keskustelua. Se kestää sen oikein hyvin. Kunpa joku vielä löytäisi Poundin alkuperäisen 30 rivin Metroaseman kasvot version. Tarinan mukaan Ezra karsi siitä ensin puolet, ja lopulta jäljelle jäivät vain nämä kaksi riviä. Kuitenkin myös runon otsikko. Mitä uutta otsikko tuo runoon? Metro on pariisin metro, mutta sitä ei erikseen mainita. Aseman merkitys? Tämän tapahtuman jälkeen Ezra kävelee kotiin pitkin Rue Raynouard.ia. Metroasema oli La Concorde.


Nieminen ei tätä pikkurunoa esityksessään sivunnut, tulipahan kuulijana minun mieleeni, monen muun muistikuvan yhteydessä.

Yleisöä oli kiinnostunut joukko Luontosalissa IX. Merkillepantavaa oli Niemisen luennon aikana salin hiljaisuus, vain ikkunapeltejä ulkopuolella koskettava tuuli pari kertaa kuului vaimeana muistutuksena luonnon olemuksesta. Olla läsnä.

Imagisteja kunnioittaen suvaittaneen alla Tikkasen kolmirivi ja kuva:





Läsnäolo -
pimeässä illassa
ikkunan valo




(Koska Ezran metroasema runossa on runsaasti tavuja ollakseen kuitenkin haiku, niin vastapainoksi minulla on rivillä yksi vain neljä tavua.)

Ps. Katsokaa myös Tuulia Toivasen väikkäri, Se kiinalainen Nieminen. SKS.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

minä kerron että maasi on pohjoisesta etelään yhden kuusen alla

Lause on Paavo Haavikon, lainaus Tuulia Toivasen "Se on se kiinalainen Nieminen" väitöskirjasta sivulta 369. Lainattuna noin Haavikko saa erityisemmän merkityksen unohtamatta Pertti Niemistä. Keskellä Tuulia Toivasen analyyseja.

idästä

kuu nousee

kaartaa kiirehtimättä länteen


Kävin eilen Helsingin Eirassa. Kirjoitin siitä jo lyhyen juhatik.blogspot-postauksen. Samaan sarjaan seuraava, ties kuinka mones variaatio samasta aiheesta Tikkaselta:

moottoritiellä
vastaan tulee

kirkkaita, kiireisiä lähivaloja

Ei ole vahinko, että ulkomuodollisesti nämä kaksi voidaan haluttaessa lukea hay(na)ku-lyhytrunomuotolahkoon? Rivien kanssa kikkailu ei tosin hay(na)kun tiukan ortodoksiseen kaanoniin kuulune.


http://juhatik.blogspot.com/2009/11/yesterday-i-visited-helsinki-seafarers.html

lauantai 17. lokakuuta 2009

Jyväskylän yliopistolla tarkastettiin Tuulia Toivosen väitöskirja "Se on se kiinalainen Nieminen" Modernismi ja protesti Pertti Niemisen tuotannossa. (SKS 2009, 466 sivua.




Väitöstilaisuus oli Paulaharjun salissa, joka oli pienen aikaa hakusessa. Tässä oikealla kyseisen rakennuksen ulko-ovi Seminaarinkadun varrella.




Täksi viikonlopuksi ennustettiin lumisateita ja muuta sotkua taivaalta. Ei sieltä kuitenkaan mitään niskaan tipahdellut.

Väikkärin sivulla 348 on puhetta Niemisen protestista ihmissukupolven säilymisen puolesta. Kirjoitin siihen ohuen toisinnon:

 
Miksi surra 
plutoniumin pitkää kohtaloa
kun juuri nyt on satamaisillaan 
ensilumen!
 

Omistus Pertti Niemiselle ja Tuulia Toivasen "Se kiinalainen Nieminen" - kirjalle Jyväskylässä 17.10.2009

torstai 8. lokakuuta 2009

Tuulia Toivanen ja Poundin Metroasemarunosta

Kirjoitin kauan sitten vanhalla kotisivullani Poundista:

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/eksynyt/pound.htm


lainaus:
----------

Jännittävästi yksi Poundin kuuluisin yksittäinen lyhytruno on:

IN A STATION OF THE METRO

The apparition of these faces in the crowd;
Petals on a wet, black bough.


Metroasemalla

Väkijoukossa ilmestyvät nämä kasvot;
märällä ja mustalla puunoksalla terälehtiä.

Metroasemalla Pound tarkoittaa Pariisin metroa ja vuosi oli 1913. Pound luonnehti nähneensä useita kauniita kasvoja metroasemalla, ja kehitti tämän kuvauksen kävellessään illalla kotiinsa.
-------
lainaus loppuu.

En silloin muistanut tai edes kai tiennyt että tuosta Poundin Metrorunosta on parikin suomennosta. Hyvää kannattaa aina referoida. Tuulia Toivanen kirjoittaa kirjassaan "Se kiinalainen Nieminen" (SKS 2009) tästä runosta syvän ja tarkan analyysin sivulla 169, jossa sekä Aale Tynnin ja Pertti Niemisen suomennos:
Näiden kasvojen ilmestyminen väentungoksessa;
kukan terälehtiä mustalla märällä oksalla.

Tynni 1974, sitten Pertti Niemisen vuodelta 2008:

Näiden kasvojen näkeminen tungoksessa;
terälehtiä märällä, mustalla oksalla.

Hienoja, pelkistettyjä käännöksiä suomen kielelle. Tynni on mestari ääneen lausuttavaksi tarkoitetuissa runon rytmeissä, Pertti Nieminen Poundimaisen tarkka.

Sikäli olen runon tulkinnasta samaa mieltä Tuulia Toivasen kanssa, ilmeisesti myös itse Ezra Pound Vortex-ajatuksineen on samaa mieltä päällekkäin rakentuvien kuvien tekniikassa . (Toivanen s.170). Parin rivin runosta voisi hyvinkin jatkaa vielä muutaman sivun verran. Pound oli itse niin innostunut tästä yhden kuvan Pariisin-Metro-asema-runostaan, että Pound ei malttanut olla lisäämättä runoonsa otsikkoa: In a Station of the Metro.

(Otsikko on useissa runokokoelmissa tuiki tavallinen, joskus se jopa lisätään taittovaiheessa runoon ottamalla otsikoksi runon ensimmäinen rivi. Runoa lausuttaessa lausutaan ensin runon nimi (sen eka rivi!) sitten runo alkaen uudelleen sen eka rivistä. Seikalla ei sinällään liene merkitystä itse runoon?)

Haikuihin eivät runon nimet kuulu; lukija saa muodostaa lyhyestä 17-tavusta oman runonimen.

Vortex:
mm. BLAST-julkaisuissa vuosina 1914 ja 1915 ilmestynyt Vortex julistus on mielenkiintoinen piirre Ezra Poundin kohdalla. Pound vuonna 1914 ilmestyneessä BLAST - julkaisussa sivulla 153:

The vortex is the point of maximum energy,
It represents, in mechanics, the greatest efficiency
etc


Tässä terälehtien ilmestymisrunossa sen otsake sitoo sen paikkaan, metroaseman liepeillä tungeksivaan ihmismassaan. Metroaseman tunnelin aukko on se musta aukko, josta Vortex-ajatukset saavat massansa? Pound on itse kertonut runon syntymää Vorticism-tekstissään.

Vortex-ideologia on mielenkiintoinen. Ezra Poundin artikkeli Vorticism löytyy internetistä. Itse tekisi mieli kuvailla vorticismia kuvalliskirjallisella mustien aukkojen voimapyörteellä. Ihmiskunnan metroasemilla virtaava näkyvä ja näkymätön kuva-energia viilettää mustaan tunneliin niin että ajatukset jäävät hulmuilemaan lehdistään kiinni pitelevien lehtipuiden lehvissä.

Tuulia Toivasen teokseen kiinalaisesta Niemisestä kannattaa paneutua. Oivallisia havaintoja. Selkeästi kirjoitettuna. Kommentteja?


Poundin Vorticism:
http://www.fullposter.com/snippets.php?snippet=133

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Kirkas kirja



maljassa
aurinko ja kuu --
kirkas taivas


Teksti on johdettu kirjasta: Tuulia Toivanen "Se on se kiinalainen Nieminen" (SKS 2009.) Teoksen julkistamistilaisuus on Jyväskylän Yliopistolla 17.10.2009 Paulaharjun salissa kello 12:00. Kirjaa saa jo SKS kirjakaupasta Helsingissä, Presidentin linnan takaa sivukadulta, hintaan 32 €. Jos on SKS jäsen niin siitä saa tingittyä.

Jos olisin runodirektiivisidonnainen niin tekisin tuosta vääntämällä hay(na)kun:

maljassa / kirkas taivas -- / aurinko ja kuu

mutta kun en tänään ole. En. Nyt. En.

Johtolanka löytyy teoksen sivulta 176.

Lisää myöhemmin...

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Paketoitua taidetta




Myöhästyin junasta ja jäin odottamaan seuraavaa lähtevää junaa Turkuun. Hyvää kannattaa aina jäädä odottamaan. Kävelin Mariankatu 3.seen SKS.n kirjakauppaan kysymään joko Tuulia Toivasen Kiinalainen Nieminen olisi ilmestynyt. Ilmestynee ensi kuun lopussa. Ostin korvikkeeksi Juhani Ahon Pariisin kaudesta kertovan kirjan ja Komien lyriikkaa alennustiskiltä. Palatessani asema-aukiolle ajattelin tuhlata vähän kameran pattereita että eivät pitkästy.

  
asematornin 
näköismaisemakuva --  
kello jätättää? 






Postitalon oli joku kääräissyt kääreeseen. Kuin odottaisi että joku liimaa postimerkin ja kirjoittaa osoitteen ja lähettää postibisneksemme Cayman saarille.
 
vitsin kertoja 
osuu tiedostamattaan 
tulevaisuuteen
 
 

Nämä kaksi kolmirivistä ole tarkkaan harkittuine tavuineen paljonkaan mistään kotoisin. Mutta pelkästään se että mitta on tarkka ja hallittu tehnee näistäkin haikujen helmiä.






Että rappusten lankut ovat yhdensuuntaisia ei todista että ne silti olisivat samasta puusta.