lauantai 14. joulukuuta 2019

Vuodelta 2000 hyllyltä tänne turvaan

Viisi lyhyttä, mutta ei nopeaa Bashôlta:

Ei kukkia, eikä kuutamoa;
hän vain juo sakea,
ja ihan yksin!



Tarkistuksen vuoksi, kyseessä on Bashôn runo Japanista, ei Suomesta.


Ei kukaan toinen
matkusta näin, paitsi minä,
Tänä syysiltana.

Bashô




Pilvet nousevat,
ja miehet pääsevät lepoon
täysikuun katsomisesta.


Bashô

(Ja minä kun olen kateellisena ajatellut sikäläistä geenistöä, että täysikuun Henkisen Suuruuden tuntikausien tuijottelu olisi ihan kevyt juttu!)

Tuo löytyy Kai Niemisen kääntämästä Bashon Harhojen majasta (Tammi 1984) sivulta 26 tämmöisenä:
Pilvet päästävät
edes silloin tällöin
kuunkatsojan rauhaan.

Bashô


En löytänyt sitä lähdettä mistä minä oman versioni lainasin. Se voi hyvinkin olla joku monista Internet-sivuista, ja jos ja kun versio on siellä englanniksi, niin on hyvin luultavaa että englanniksi tehty käännös on noinkin paljon erilainen tulkinta. Jonka minä siis vielä lisätulkitsin suomeksi. Aikojen kuluessa vanhoista runoista liikkuu muutenkin erilaisia tulkintoja, ja japaninkieli ei tulkinnoitta 1:1 käänny suomeksi, ei englanniksi, ja tuskin kiinaksikaan. Kaikki käännökset ovat siis kiikutettuja kääntäjänsä kieleen, ja pääasia että se sillä kielellä on kuunneltava, luettava ja ymmärrettävä. Alkukielellä kun vaikkapa Bashoo veivaa ajatuksiaan, saadakseen haluamansa ilmaistuksi sanoin käyttää tiedossaan olevia sanallisia merkityksiä: hän käyttää omasta kielisisällöstään oppimiaan merkityksiä. Niistä muodostuu hänelle merkityskokonaisuus, ja ollessaan onnistunut ja riittävän väljä niistä muodostuu myös kokonaisuus, runo, myös sen tekstin toiselle lukijalle samassa kielikulttuurissa. Tämmöisen tapahtuman kiikuttelu muutama satavuotta länteen tahi itään on aina riskipeliä. (Taitaa olla lähes sama matka Japanista idänkin kautta Suomeen, on se nyt vähän pitempi, mutta helpompi tie ainakin?) Kenties merkityksen varmistamiseksiko Japanissa usein piirrettiin haikujen kylkeen myös kuva.


Jälkikirjoitus vuonna 2019:

Elisa ryhtyy siviilisähköposteistaan perimään kuukausimaksuja. Meidänkin perheessä pitää valmistautua koko Elisan sulkemiseen. (Aikaisemminhan he sulkivat jo Wippies-blogin, jossa minullakin oli muutama juttu.)

Tämän blogin kanssa voi tietenkin käydä milloin tahansa samalla tapaa.
Omistaahan tämän blogin raivoisa Läntinen Tasavalta, jossa ei erilaisuuksia sallita! Eikä noitia!

Tikkis Turussa vuoden 2019 kellistyessä historian pimeyteen.


Tähän vielä vuoden 2000 huokaus loppuun:

Illalla ennen nukkumista harjaan tarkasti hampaani

kuin en olisi koko päivänä mitään syönyt, minäkään.


Kai Nieminen kääntää Bashoon kuolinrunon näin:

Sairaana matkalla;
uneni laukkaavat
ympäri kuihtuneita nummia.


(Bashoo, Kapea tie pohjoiseen (Tammi 1981 sivulla 177)

Ei kommentteja: