Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turku 2011. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turku 2011. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. joulukuuta 2011

Uusi Vuosi ja Turun Suuri Tulva 2011





Suomen energiahuoltoa on riepotellut Hannu ja Kerttu - myrsky. Turku on siltä säästynyt. (Littoisten takametsät kuuluvat Kaarinalle!) Sähkömme toimittaa pienellä energiansiirtomaksulla meille Turku Energia, joka on uskaltautunut Fortum Optiofirman monopolin ulkopuolelle. Uskallus kenties siksikö että Turku on entinen Venäläinen Suuriruhtinaskunnan aikainen kaupunki? Meitä ei uhkaile optio- eikä bonushuijarit!

Palauttaessaan Turun takaisin Suuren Idän Karhunkämmenen syliin silloisen keisarimme kunniaksi Turkulaiset alimmaiset pitivät juhlatanssiaiset kuvan kohdalla sijainneessa, sittemmin puretussa, Richterin porvaris - talossa (KOK)...

Nyt siinä voisi pitää savivesitanssijaiset?

ei yli päästä
perhanaa, eikä ketään
kumisaappaitta



Issalta tulva-aihe, tämä on vuodelta 1804:

matkaavat hanhet
nuo riisipellot eivät
tulvineet eilen



Itseasiassa kyseessä on kuitenkin kevättulva; hanhet muuttivat Issan majan yli keväisin ja riisiä ei istutettu ennenkuin pelloille nousi vettä.

1821 vuodelta lähes samaan sarjaan sijoittuva:

rukoilivat sadetta
ja tässä tulos -
tulva!


Lopuksi vielä Kushiro Hokkaidolaisen tallenteista pelastettuna yksi luontohaiku:

valuvat mereen
vihakan myrskyn vedet -
iloiset pilvet!



Copyright Kushiro Ezo, suom. j.t.

(Ezo = Hokkaido)

Hyvää alkanutta Uuden Vuoden Iloista Aattoa!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Kai Nieminen Turussa 2011




Studia Litteraria Turussa vuonna 2011 on yhdeksän luentotilaisuuden sarja, jossa 18 keskeistä suomalaiskirjailijaa antaa avoimen henkilökohtaisen katsauksen luovaan työhönsä, sen lähtökohtiin ja taustoihin. Sarjan järjestäjänä toimii Suomen Kirjailijaliitto. Puitteet antaa Turun Yliopisto ja Turku Euroopan yhtenä kulttuuripääkaupunkina.

Itseasiassa paikalla piti olla Pertti Nieminen, mutta hän ei päässyt nyt Turkuun vaan hänen esitelmänsä luki Kai Nieminen.

Niemisen esitys valotti kiinalaisen runouden tulosta Suomeen, se alkoi vuonna 1948 jolloin Suomalainen Suomi - lehdessä oli artikkeli kiinan kielestä. Pertti Nieminen kiinnostui. Loppu on kaikkien tiedossa. Pertti Nieminen ja kiina on laajalti tiedostettu.

Pertti Nieminen julkaisi vuonna 2011 käännösvalikoiman Älä puhu nyt enää, Imagistien runoutta. Kustantajana Basam Books.

Basam - kirjojen kustantamassa teoksessa on oivallinen esipuhe jonka on yhdessä Pertti Niemisen kanssa laatinut tohtori Tuulia Toivanen.

Ezra Pound oli viime vuosisadan alun yksi merkittävimmistä imagisteista. Ezra oli mukana myös The Blast - lehdessä, joka ehti ilmestyä vain kahdesti; sitten puhkesi I maailmansota ja osa Blastin puuhahenkilöistä jäivät Euroopan sotatantereille... Sodan jälkeen mikään ei enää tuntunut entiseltä ja taustalla suuren laman alla kasvoi jo tulevan toisen maailmansodan siemenet.

Siihen Ezra Pound valitsi puolensa fasistisen Italian puolelle ja kun sota päättyi totesivat Yhdysvaltojen viranomaiset Poundin mielenvikaiseksi ja sulkivat hänet hoitolaan.

Mietin nimenomaan Ezra Poundia, vaikka moni muukin imagisti ansaitsisi paneutumista ja huomiota. Olen blogissani vuonna 2009 käsitellyt Ezran Metroasemalla runoa.

Kts. http://juhanitikkanen.blogspot.com/2009/10/tuulia-toivanen-ja-poundin.html

Runoon vielä jälkipuhe: alunperin runo ilmestyi Poundin tekemin sanojen välistyksin näin:
The apparition     of these faces     in the crowd
Petals     on a wet, black     bough.


Sana "apparation" oli Poundin mielessä ranskaksi, sanakirjan mukaan apparition s (f) esiinmarssi, esiintyminen (näyttäytyminen), esilletulo, haamu, haavekuva, hahmo (haamu), hahmo (haamu), ilmaantuminen (ilmeneminen), ilmestys (yliluonnollinen näky), kummittelu, kummitus, kuva (näky tms). Englanniksi apparation lähinnä: s 1 haamu, (yliluonnollinen) näky,
2 (yl jnk odottamattoman) ilmestyminen.

Ei oikeasti suurta eroa; lievää vivahdetta toki. Poundin alkuperäisen version pitäisi kai asettaa elementit käännöksessä samaan järjestykseen:
Ilmaantuminen    näiden kasvojen    väkijoukossa 
Terälehtiä     märällä, mustalla    oksalla.      


Kankeata, toki. Pound salli / kirjoitti itsekin? jatkossa runonsa ilman konstailuja, kahdella rivillä.

Runo Metron asemalla on senverran merkittävä että siitä on runon arvolle ihan sopivaa jatkaa vieläkin keskustelua. Se kestää sen oikein hyvin. Kunpa joku vielä löytäisi Poundin alkuperäisen 30 rivin Metroaseman kasvot version. Tarinan mukaan Ezra karsi siitä ensin puolet, ja lopulta jäljelle jäivät vain nämä kaksi riviä. Kuitenkin myös runon otsikko. Mitä uutta otsikko tuo runoon? Metro on pariisin metro, mutta sitä ei erikseen mainita. Aseman merkitys? Tämän tapahtuman jälkeen Ezra kävelee kotiin pitkin Rue Raynouard.ia. Metroasema oli La Concorde.


Nieminen ei tätä pikkurunoa esityksessään sivunnut, tulipahan kuulijana minun mieleeni, monen muun muistikuvan yhteydessä.

Yleisöä oli kiinnostunut joukko Luontosalissa IX. Merkillepantavaa oli Niemisen luennon aikana salin hiljaisuus, vain ikkunapeltejä ulkopuolella koskettava tuuli pari kertaa kuului vaimeana muistutuksena luonnon olemuksesta. Olla läsnä.

Imagisteja kunnioittaen suvaittaneen alla Tikkasen kolmirivi ja kuva:





Läsnäolo -
pimeässä illassa
ikkunan valo




(Koska Ezran metroasema runossa on runsaasti tavuja ollakseen kuitenkin haiku, niin vastapainoksi minulla on rivillä yksi vain neljä tavua.)

Ps. Katsokaa myös Tuulia Toivasen väikkäri, Se kiinalainen Nieminen. SKS.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Sarjaan Kun Suuret Paatit Turussa kävi







liehuva lippu
heiluttaa päivätuulta -
julkeat pilvet


torstai 1. syyskuuta 2011

Sarjaan Suurten paattien muisto







paatti liputtaa -
puolipäivän aurinko
valaisee tuulta


keskiviikko 31. elokuuta 2011

Sarjaan Suuret paatit Aurajoesta




Purjelaivat lähtivät yksi kerrallaan. Lähtökuhina ei ollut hössöilyä, kameralle jäi aikaa katsella ruutu kerrallaan. Aurajoki piti savensa avoinna ja päästi paatit lähtemään Airiston kautta Itämerelle, kilpailemaan.


laivat lähtevät -
uudet tuulet vaanivat
horisontissa



torstai 22. tammikuuta 2009

Turun peruttava Kulttuurikaupunki hankkeensa





Turun valtaapitävät (Kok & SDP) tekivät päätöksen tappaa sekä Martin että Mikaelin sivukirjastot. Pelätään että lahtaus-linja ei jää siihen. Julkisuudessa on jo arvosteltu Turun Kulttuuripääkaupunkihankkeen kustannuksia. Jos kerran nämä sivukirjastot pitää lopettaa sadantuhannen Euron säästämiseksi, niin millä selityksellä meillä muka olisi varaa satsata miljoonia vuoden 2011 kulttuurikaupunki hankkeeseen.

Tätä ylimielistä kirjastojen näivettämispäätöstä vasten Kulttuurikaupunkihanke olisikin peruttava.

Liitekuvana Turun floskaiselta kadulta löytämäni 10 rubeen raha, joka tosin on reissussa hiukan rähjääntynyt. Olen valmis lahjoittamaan sen sivukirjastojen pelastamiseksi. Eli kyllä talkoohenkeäkin löytyy, jos se vaan kelpaisi Turussa.

Vaihtoehtoinen esitys Turun Kaupunginhallitukselle olisikin, että pystyttävät aneen pyydystämis kattiloita tulevan toriparkin kulmille. Tuotto Martin ja Mikaelin sivukirjastojen pelastamisrahastoon.

Koska tämä on pääosin runoblogi, niin tähän loppuun vielä kolme riviä Jim Morrisonin runosta Kun musiikki loppuu
  
  
Ennenkuin vajoan suureen uneen,
haluan kuulla, haluan kuulla 
perhosten huudon
   


Julkaistu teoksessa the American Night Vintage Books 1991.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Nyt hävettää olla turkulainen




Olen syntynyt v. Heidekenin laitoksella. Maineikas synnytystehdas jonka nimi tuo mieleeni Heineken Pils-tuotteen. Eilisestä (12.1.09) alkaen hävettää olla turkulainen. Kaupunginhallitus jyräsi pienten ja heikkojen kansalaisten toiveet säilyttää sivukirjastot. Nyt tapetaan yksipuolisella lahtauspäätöksellä sekä Martin että Mikaelin sivukirjastot. Tulee kuulemma säästöä.

Säästöillä Turku kustantanee Euroopan Kulttuuripääkaupungin cocktail-kutsujen kutsukortteja tai muuta trendikästä? En tiedä, eivät kerro. Säästöä tulee muka muhkeat 100.000 Euroa. Vuokrasäästöä tietojeni mukaan ei tule; kaupunki omistaa kyseiset kirjastojen kiinteistöt, eli siltä osin säästö on peitetyn kosmeettinen.

En pääse irti pahoista ajatuksistani: Turun kaupunginhallitus haluaa supistaa vähäväkisten kaupunkilaisten kirjastopalveluja. Miksi. Vastaus, että säästösyistä, on potaskaa.

Kökkö kaupunki, tämä Turku.

Koska tämä on myös runoblogi, liitän lyhyen pätkän Ojibwa-intiaanien laulusta, sarjasta Laulu Metai'lle:
 
Kuka saa tämän joen virtaamaan? 
Henki, hän saa tämän joen virtaamaan.
  

maanantai 12. tammikuuta 2009

Kirjastojen kuolemaa Turussa




Turun valtaapitävät ovat lakkauttamassa sekä Martin että Mikaelin sivukirjastot.

Jokikadun Kulttuurikeskuksen taisteluista turkulaisille näytettiin mistä kuka pissii; savinen Aurajokikin virtaa yläjuoksulle jos oikein kovaa Airistolta päin tuulee.

Köyhää kansaahan sitä taas kyykytetään. Valtiaamme eivät pidä siitä että kansalaiset saavat käydä ilmaiseksi kirjastoissa. Näivettäminen aloitetaan purkamalla sivukirjastoja.

Maanantaina 12.1.2009 Turun Kaupunginhallitus tulee asiasta tekemään päätöksen. Kansalaisia kokoontuu sen jälkeen kävelykadulle.

Esi-isäni tarttuivat aikoinaan Vahdon torpista gevääreihin, ja käyttivät niitä. Se joka nostaa geväärin esivaltaa vastaan tuomittakoon, sanottiin vuoden 1918 suuressa innostuksen ja vihan vallassa tehdyssä puhdistuksessa. Vapaa kansalaismielipide jäi silti henkiin. Hierotaanko nyt uutta, viimeistä taistoa kansalaisia vastaan?

Meneekö meillä nyt niin huonosti että Turun kaupungin perinnetautien jälkien maksuun pitää nekin pienten lasten ja köyhien eläkeläisten sivukirjastot tukahduttaa.

Millä moraalilla Turulla on tämän jälkeen otsaa olla Kulttuurin Palaava Pääkaupunki 2011?

Ps. Jäi iso-äidilta Vahdon Lavamäessä aikoinaan kysymättä että minne ne isoäidin serkkujen geväärit ja kuularuiskut kaikki lopulta joutuivat, jos vaikka tulisi vielä niille kaipausta?




Hakusanoja:
Turun Kirjastojen näivettäminen
Turun tauti
Turun päättäjien kähmintä
Jokikadun kulttuurikeskus
Kulttuurin pääkaupunki 2011??
Lehtimäen veljekset kansalaissodassa
Uudelleen herätetty torpparikapina

Koska tämä on myös runoblogi, liitän tähän loppuun yhden Eteläisten Paiute-intiaanien runon:
 
 
Männyt
Ylevät männyt 
Ylevien mäntyjen latvat 
Ylevät männyt 
Huojuvat tuulten mukana