Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aurajoki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aurajoki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. syyskuuta 2011

Sarjaan Kun Suuret Paatit Turussa kävi







liehuva lippu
heiluttaa päivätuulta -
julkeat pilvet


torstai 1. syyskuuta 2011

Sarjaan Suurten paattien muisto







paatti liputtaa -
puolipäivän aurinko
valaisee tuulta


keskiviikko 31. elokuuta 2011

Sarjaan Suuret paatit Aurajoesta




Purjelaivat lähtivät yksi kerrallaan. Lähtökuhina ei ollut hössöilyä, kameralle jäi aikaa katsella ruutu kerrallaan. Aurajoki piti savensa avoinna ja päästi paatit lähtemään Airiston kautta Itämerelle, kilpailemaan.


laivat lähtevät -
uudet tuulet vaanivat
horisontissa



tiistai 30. elokuuta 2011

Sarjaan Suuret paatit Aurajoessa






Lyhyen visiitin takia levähdyssatamassa ei kannata purjeita hilata purjevarastoon. Seuraavalla etapilla ne ovat valmiina pullistumaan ja vetämään emoa ruorikulmien suuntaamille uusille ulapoille...




Aurinkotuuli
lepattaa köysistössä -
väylä on avoin





sunnuntai 28. elokuuta 2011

Purjeita ja savisen joen nostalgiaa





Suuria paatteja kävi valtaamassa Aurajoen alajuoksun laituripaikkoja. Mukavia paatteja, henkäys suolaisilta meriltä. (Itämeri nyt vielä mikään meri ole, mutta nostalgiaa nyt kuitenkin, edes?) Tämä ylläoleva kuva on Shtandart-paatin keulaa. Hän on kopio Pietari Suuren fregatista vuodelta 1703.

Laituripaikka
vanhan paatin kyljessä -
savista vettä







Tämä kioskien välistä näkyvä vanhan rautalaivan kylki kuuluu Borelle, entiselle höyrylaivalle. Se piti museoida koska matkustajalaiva-direktiivit eivät salli niin paljoa puuta kuin mitä Boressa on. Ikäänkuin muovi ja maalit eivät muka osaisi palaa, entäs matkustajien hiuslakat?

Ja heti kielletään matkustajalaivojen seilaaminen merillä koska nehän voivat hukkua.

Naruista kahleet -
Rautalaivan puuosat
eivät lahoa?



Busonin kyntökauden päättäjäisiin sopiva haiku:

kynnetty pelto -
ei edes lintu laula
vuoren varjossa



Toinen Buson:

lyhyt yö -
pois heitetty luuta
rannalla






keskiviikko 24. elokuuta 2011

Buson ja yön lyhyydestä

Lyhyt yö
Oi-joki vajonnut
puoli metriä.


Tämän on kirjoittanut Buson. Pitäisikö meillä kirjoittaa Ooi-joki... Ooi joki oli Nara-kaudella Tootoomi'n ja Suruga'n provinssien raja, ja turvasyistä siihen ei rakennettu siltoja. Ja jopa lauttaliikenne oli kiellettyä. Tavarat kuljetettiin ratsain tai kantajien harteilla. Usein joen tulviessa rannoilla piti odottaa päiviä, viikkojakin ylipääsyä.



Tikkis sarjaan pitenevät yöt:

Pitenevät yöt -
näkeekö Aurajoki
virrata alas?


Aurajoki on se savensekainen jokinen Turussa, joka on tullut kuuluisaksi sen yli jo kolmeen kertaan rakennetusta Myllysillastaan. Seuraava on puutarha-aiheinen:


Lyhyt yö -
pionin kukka
on auennut


Taas Buson, seuraava on Tikkis:

Pitenevät yöt -
pionin kukka rupsahtaa
sikeään uneen

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Bloggaaja Bill julkaisi seuraavanlaisen keväthaikun 22.4.2011:

keväinen tuuli -
jonkun koira juoksee vapaana,
tai kenenkään

Copyright Bill Kenney, suom. j.t.

Siihen minä kommentoin:

kevät
juoksee vapaana -
pöly jää jälkeen


....

Turussa Aurajoen jäät lähtivät pahemmin metelöimättä. Kuin näinä vaaliherkkinä aikoina olisi muka parasta olla herättämättä huomiota.
 

vesi
mikä joessa
virtaa

- juovatko kalat joesta?

ihminen imee huuhteluvettä
putkiinsa,
vetää vedet vessanpöntöstä

ja on olevinaan siisti


joki on vapaa, virtaa-
va vesi

ohittaa itsensä

pakko kääntää sille selkäni
menen kotiin
katsomaan mitä uutta
ovatkaan maailmalla keksineet

hämärtyy
taivas

olenko taas
tämän hetken

tätä hetkeä
vanhempi



Lopuksi bonushaiku:

Aurinko virtaa
pitkin savijokea
ylös, alaspäin

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Pupu loikkinut jäällä





Jälkiä jää mutta itse pupuja ei ole päivystämässä kävelyreitillämme.

Jäljet lumessa -- 
jään alla virtaa joki 
ääntelemättä

lauantai 6. syyskuuta 2008

Lauantaikävelyllä




Jokirannassa ohitimme tämän laiheliinin seisoskelijan. Näköetäisyyden päässä odotteli hänen äitinsä. Puut eivät puhuneet mitään. Taustalla savinen Aurajoki ilkamoi syystaivaan aurinkon kilkutellessa säteilyään.




Jatkettuamme matkaamme alajuoksulle päin näyttäytyi vaalisyksy lähestyvän. Tuomion kirkon kello ei tuominnut kalkkeellaan ketään, tai sitten ympäristön meteli peitti kellon vaskisen kumun.

Keitähän nuo äsköiset seisoskelijat mahtanevat äänestää, jaloillaan?



perjantai 5. syyskuuta 2008

Jokirannan vanha paju