keltainen lehti
ylittää mutapellon -
linnunpelätti

Itseasiassa tämä oli luonnoksena vihossani jo muutaman viikon; mutapellot eivät silti ole vieläkään peittyneet lumeen. (Tätä menoa niihin kasvaa pian uusi äperikkö?)

Lähipuuhun unohtunut lehti ei nyt niin kirkkaan keltainen enää ollut, mutta näin joulumielen lähestyessä, sopiiko pieni värisokeus?

Joulupukki, eikun linnunpelätti vielä viimeisinä työtehtävinään ennen joululomaa puuhissaan.

Maailma on ikäänkuin kohdillaan.

Tänä vuonna puiden lehdet saavat kellastua ja kuolla omaan tahtiinsa. Hirmuiset pakkastuulet hyhmineen eivät ole vielä ryntäilleet kujille, takapihoille.

mahtava syksy -
puissa riittää lehtiä
riittää lehtiä

keltaiset lehdet
hakevat turvapaikkaa
linnunpelätiltä

Teksti jatkaa osittain tätä juttua:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2011/10/syksylla-linnunpelatit-joutaisivat.html

Bonuksena tämmöinen, jonka löysin englanninkielisestä osastosta:

Aurinkoinen pyhä -
alenevassa taivaassa
varis viipottaa

Tavuja on 6-8-5, käännöksissä tavut pukkaavat rönsyillä.

Syksyllä linnunpelätit joutaisivat pakkolomalle, ulkoistettavaksi vaikka ulkopuolisille osinkoa työläisten holokaustista voittoa jauhaville osakeyhtiöille. Mieluiten ulkomaisille. Japanilaisissa haikuissa linnunpelätit elävät ihmisarvoista elämää, heitä kunnioitetaan.

Onko odotettavissa linnunpelättien intifada, kansannousu ?-(

Harakkaparvi
kaartaa pellolle syömään -
linnunpelätti!

Tutkiskelee Tachidan
vuoren punaisia lehtiä
linnunpelätti

Ei mistään, ei missään
löydy nuorta
linnunpelättiä

Nämä kaksi viimeistä on Issalta vuonna 1814. Suom. j.t.

Minimalismi on usein eniten

linnunpelätti
hihkuu syksyn lehdistä -
poskiväriä

Allaolevassa kuvassa oleva linnun nimi voisi olla Lassagammin piippulintu.




Nimimerkki og_a kirjoitti seuraavan varis-aiheisen vuoden 2011 maaliskuussa; käydessäni Lassagammin maisemissa taas tänä kesänä katselin muutamaa lokkia, ja yhtä sorsaa.

En huomannut variksia; sitäpaitsi seurasin lintuja vain jos ne lensivät lähelle ja pois. Nimimerkki og_a lienee norjalainen.

laskuvesi -
variksenmuotoinen
vaakkuu

Copyright og_a, suom. j.t.

Og_a.n tapa julkaista on karsittua minimalismia, päällisin katsoen lukijalla on haaste.

Välillä og_a käyttää nimimerkkinään pelkkää o - kirjainta. Nobon haikukeskusteluryhmässä oli maaliskuulla pari merkintää jotka jäivät nakertamaan tekstillistä mielihyvän keskustelun tarvetta minussa. Näytteeksi joku:

maaliskuun kuu
hiljaisuuden meri
suolaa

pelko ...
ydinvoima
kyynelehtii

tämän voisi tulkita näinkin, makuasia, itse pidän ekasta enemmän:

pelko ...
ydinvoiman
kyyneleitä

Näiden copyright siis nimimerkki o.n, suomeksi j.t.

Nyt sitten - kevennykseksi? - yksi jonka löysin haikublogien laajasta avaruudesta:

Reading
a minimalist poem -
an outhouse celebration

Eli suomeksiko vaikka näin:

lukiessa
minimalistista runoa
juhlat paskahuusissa

Etsin tähän sopivaa kuvaa: muistan että näpsäsin kerran kuvan Karasjokk.sta Porsangiin päin tienvarren parkkipaikan hyyskästä. Perinteisen ajaton arkkitehtuurinen perinnerakennus huojui itseään matalampien koivunnysien suojaamattomana; ovi oli pois saranoiltaan ja jos sinne olisi mennyt istuksimaan niin oli huuhtova tuuli ainakin läheinen.

En löytänyt kuitenkaan kuvaa, eli tämä visuaalinen kokemus jää nyt vain sanallisen rönsyilevän kuvaukseni varaan.

Ja tiedä vaikka pömpeli olisi syksyn myrskyjen mukana jo liihotellut itätuulien mukana länteen? Käykäähän joku katsomassa?

Tuulen huuhtomat 
muistot levittäytyvät 
tunturituuliin

keltainen lehti
lentää linnunpelätin
reikäiseen taskuun

Issalta yksi vuoden 1821 teksti:

syksyinen kaste
putoaa lehdeltä
lehdelle

Issan suomennos j.t.

mutapellolla
työtön linnunpelätti -
kylläinen varis

Issalta vuodelta 1821:

minua nuorempi
linnunpelätti
riisuu varjonsa

Issan suomennos j. t.

Mansikkavahti

Tein seuraavan English-blogiini juuri. Pyörittelin sitä pari päivää, englanniksi pelkkä "old" kuulosti kulahtaneelta. Ja Strawberry Field(s) on paikka jossa olen jopa hartaana käyskennellyt kun kerran hortoilin Liverpoolin kujia ja katuja.

Mutta sitä en miettinyt kun tekstiä tein, tuli vaan nyt muuten mieleeni. Lähinnä pohdin että mansikkasatoa korjattaneen vieläkin, Suomessakin.

Kulahtanut linnunpelätti. 9 tavua, mokomassa.

Englannissa ei niinkään kannata olla huolissaan että tavuluku täyttyisi; jos tekstissä on englanniksi täydet 5-7-5 niin väitän että tekstikin on löysä, rönsyilevä ja mahdollisesti sekavakin , jos tavoite on iskevä ja tiivis haiku.

Tiedän että tästä on voimakkaita mielipiteitä olemassa.

Sitten keksin sanalle old ikävänmakuisen synonyymin; senile!

Suomeksi kuitenkin nyt ihan vaan tälleen:

Mansikkamaalla
iäkäs linnunpelätti
vahtii itseään

Kuukausi vielä ja aurinko on tasapuolisesti yhtä pitkä yöt ja päivät. Vilistellään syksyä kohden. Sitä varten yksi pelättiaiheinen:

Syksyinen pelto -
laho linnunpelätti
kastuu sateessa

Issalta lainaan vuodelta 1814 tämän:

Kansoittaa niityt
iltakellojen aikaan
linnunpelätti

Tuosta värkkäsin myös tavurönsyilevämmän, kenties oikeamman versionkin:

Iltakellojen aikaan
niityt kansoittuvat
linnunpeläteistä

(Niille joita eivät tavujen tarkka laskeskelu ole mennyt veriin.)

Lumimyrskyssä
lentävä varis karttaa
linnunpelättiä

polttavat roskia -
linnunpelättikin
nousee savuna ilmaan

Issa vuonna 1821

Vanha linnunpelätti

Varis istuu hetkeksi
vanhalle linnunpelätille --
lentää äkkiä pois

Copyright: Lorraine Ellis Harr (1912- ) Portland, OR, USA
Suomensi j.t.

         Hyvää huomenta, linnunpelätti. 

Ron Silliman, Katjak2: Caravan of Affect, the Alphabet, sivulla 216.

Linnunpelätti

     Jokin ääni -- 

     Linnunpelätti on kaatunut 

     ihan itsekseen

Nozawa Boncho, (k. 1714)

Issa kirjoitti vuonna 1810 seuraavan linnunpelätti-aiheisen:

            Huilun soitto 

            kiittää linnunpelättiä

            vuorella

Minun tekisi mieleni kääntää tuo seuraavasti, alkuperäinen voisi antaa siihen juuri ja juuri tulkintamahdollisuuden?

       huilun ääntä 

       vuoren linnunpelätti 

       kiittää

Rivijärjestys on noin: R1: fue fuite R2 & 3: yama no kagashi no orei kana
Siiskö R2-R3 olisi myös mahdollista:

       vuoren linnunpelätin 

       kiitos

Jotkut kääntäjät kuitenkin ovat kallistuneet tuohon soittamalla huilua me lähetämme kiitokset linnunpelätille vuorelle.

No, tässä sitä kiipeillään, kuunnellaan huilun ääntä, ja linnunpelätti yksin kaukana vuorella kuulee kaiken. Tässä räpeltäessä tulee mieleen (taas kerran) kukahan tuo linnunpelätti oikeastaan onkaan.