eläköitynyt
lumiukko valloittaa
vähäsen lunta

möhömahainen
sulava lumiukko
lähdössä uimaan?

Lumiukkojen lyhyt elämä

Kirjoitin Kristianin blogiin kommentiksi tämmöisen:

   Lumiukon 
   kylmä hiki -- 
   kesäloman odotus

Siitä on versioitu, jotka tässä:

1.

Hikoileva lumiukko --
räntäsateen
armoton unohdus

Rivin 3. loppuun mietin myös sanaa "ilmastonmuutos", mutta se olisi veivaannuttanut tekstin uusiksi, kuten vaikka näin:

2.
Ilmastonmuutos ..
lumiukko hikoilee
räntäsateella.

Taikka:

3.
Ilmastonmuutos ..
räntäsateen armosta
lumiukko hikoilee


Samaan aikaan veivasin lumiukosta aihetta Akitalle, pari muistiinpanoa talteen:

A.
hengittää hiljaa
lumiukko --
lumisateen ääni

Aa: joss avain rivejä aseteltuna:

lumiukko
hengittää hiljaa --
lumisateen ääni


B-versio:

hengitys --
uutta lunta sataa
lumiukon niskaan


Bb myös näytille osoituksena siitä että vaivaa on nähty:-)


hengitän hiljaa
uutta lunta sataa
entisen päälle.


(Akitan sivuille kirjoitin vähän toisenlaisen version, se on tallessa siellä.)

Ashin blogi

Tanskalainen Ashi julkaisee runoja ja haikuja blogissaan. http://ashi-words.dk/ Maaliskuun 20. päivän teksti oli:

     Äiti teki sen taas 
     antoi kylmän olkapään 
     yön yli

(Mother did it again / gave me the cold shoulder / overnight )
Alaviitteenä Luontoäidin lämpimät päivät ja kylmät yöt.
Kirjoitin häneen blogiinsa kommentiksi seuraavan tekstin:

     Onnellinen lumiukko 
     aikaisin kylmänä aamuna: 
     jippii, olipa ihana yö!

Takapihan talvi

Kurkkasin alkuillasta ikkunasta kadulle, ja siellähän sateli lunta. Tulihan sitä jo päivällä, mutta lumi oli ohutta, nälkiintynyttä, kuin emolumihattaran hylkäämiä, joilla ei olisi oikeastaan käyttöä muualla kuin Rukan laduilla?
Kurkkasin takapihalle kamera valmiina iskuun, NÄPS, ja digibitit järjestäytyivät täplikkäiksi kuin valkeamuunnoksinen isorokko ennenvanhaan. Luntahan siellä sataa.

lumisade -- 
takatalvi tupsahti 
entisen niskaan

Lainaan vielä Mark Arvid Whiteltä hienon lumisade - lumiukko -haikun:

lumisade
muuttaa lumiukon
takaisin lumeksi

(Lähde: The Heron's Nest Vol X, sept. 2008. Suom. j.t.)

# 276

Sadetuuli --
lumiukon kaulaliina
tuulettaa

Luminen polku helmikuussa

Turussa on muutaman päivän kestänyt pienen lumen aika. Siihen pitää heti käydä jättämässä jäljet. Ihminen kenkänsä, koirat omansa, keltaiset. Tällä polulla ei koiran viestejä erotu.

Luminen polku --
eikä kukkivaa kukkaa
poimittavaksi

Lumisesta polusta, lumesta ylipäätään pitäisi joskus kerätä aiheita yhteen paikkaan, tässä eräs Bill Kenneyn hieno haiku:

lumihiutaleita 
rastas lentää 
puulta puulle

Pelkistetty kuva, puita on useita, mutta vain yksi rastas. Maisema muodostuu lumihiutaleista. (Copyright Bill Kenney 2006, suom. j.t.) Tein seuraavan pari vuotta myöhemmin, enkä tietoisesti muistanut Bill Kenneyn tekstiä:

luminen polku -- 
harakka lehtää yhdestä puusta 
toiseen puuhun. 

Wallace Stevensin runo Kolmetoista tapaa katsella mustarastasta muistuu myös mieleen:

Kahdenkymmenen lumisen vuoren joukossa 
ainoa liikkuva asia 
oli mustarastaan silmät

Copyright Wallace Stevens, suom. J. T.)

Kts myös harakka & mustarastas:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/11/tyyntynytt-lunta-tuulten-jlkeen.html

Sulavaa räntää -
odotan innokkaana
lumimyrskyjä