Pertti Nieminen Kukkien keskellä

Löysin Turun Kaupunginkirjaston myyntihyllystä muutaman runokokoelman.
Maksoin yhden €uron kipale.

Pertti Nieminen Kukkien keskellä,
Pertti Nieminen Vyötettiin ja vietiin
Tuomas Anhava Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta
Olli Hyvärinen Delete
Unto Kupiainen Valitut Runot.

Jälkimmäinen minulla on, mutta sen olen kirjoittanut täyteen runojen täydennyksiä.
En ole Kupiasien Valittujen valikoimasta samaa mieltä hänen kanssaan.
Lienee myöhäistä, kukaan ei enää edes tiedä kuka oli Unto Kupiainen, Varmonniemen kalastaja.

Tuomas Anhavan joku voi muistaa. Vaimonsa Helena kuoli vastikään. :-(
Olli Hyvärinen on uuden polven runoilijoita, kelvollinen sellainen!

Pertti Niemisen T'ang-dynastian käännöksiä luin taas muutamaan kertaan.
Mietin että noin vuonna 800 jkr Kiinassa kirjoitettiin sellaisia runoja, että niitä lukee vieläkin, kun on Trumpin hallituskausi Amerikassa ja meillä hallitus valmistautuu ensi vuoden kevätvaaleihin.

Suomessa opetetaan että varsinainen ensimmäinen kirjailija meillä oli Aleksis Kivi. Vaikka maamme arvovaltaisin pieru, eli August Ahlqvist teki kaikkensa murjoakseen A. Kiven Nurmijärjeläiseen härkäsuon silmäkkeeseen.

Tämä tapahtui niinkin myöhään kuin 1800 luvun puolivälissä. Kun Suomi oli päässyt Ruotsin Kuninkaan vallasta Venäjän Tsaarin alamaiseksi.

Eipä meillä kehumista kun nyt olemme EUn direktiivien puristuksissa ja ilmastokatastroofi tunkee päällemme. Tunne että Suomen pitää yksin ilmasto pelastaa Euroopan kivihiilien polttoloiden kärystä?


Pertti Niemisen käännöstyö Kukkien keskellä on hiljainen ja loistava runoteos. Se ei karju silmille, eikä hihku. Sen ei tarvite. Teksti kun nyt vaan on kertakaikkisen laittamatonta, eli hyvää.

Suomennoksen kieli kestää kerta kerralta nuuskimisen.

Mitä hyvää sen enempää kehumaan.

Teoksen sivun 250 jälkeen oli muutama tyhjä blankkosivu.
Kirjoitin sinne toisinnon sivujen 32 ja 80 hengessä. Kts otsikkokuvaa, sitä voi klikata vähän isommaksi. Ei se siitä suutu.

Samettiverhot
hämärtävät huoneesta
pilvien hehkun.
Olisipa silkistä,
kuulisi päivänvalon.

R5 oli kiusaus asettaa sanat toisinpäin, olisi lopputavu rimmannut R4.sen kanssa.