Shiki Kukai Maaliskuu 2011

Kisassa oli kaksi sarjaa ja niissä lähes 200 haikua. (99 + 96 = 195 haikua.) Tulokset julkistettiin tänään, pääsarjassa jonka aihe oli Kevään merkit sijoittui Suomi 40. sijan paikkeille (yhdessä kahdeksan muun saman 4 pistesaaliin saaneen haikun kanssa.)

    kevään merkit 
    hautautuneet tuoreeseen
    lumipenkkaan

(Juhani Tikkanen, Suomi. Käännös j.t.)

Toiseksi tuli Don Baird 27 pisteellä:

tähtikirkas aamu -
vesiputouksessa
kevään ääniä



Toinen oma mielikkini, jolle myös annoin yhden äänistäni:

kevään merkit --
nuori mies
viheltää


John McDonald Skotlannista! 6 pistettä.
(suomennokset j.t.)

Toisen kilpailusarjan aihe oli Varikset.

Voittaja oli Don Baird 21 pisteellä:

pimenevä taivas
varis häviää
pilveen



Juhani Tikkanen, Suomi, sjoittui jaetulle 61-72 sijalle yhden pisteen saaliilla:

   lumipyry - 
   laulava
   varis

Yksi mielikkini on esimerkiksi seuraava, jonka on kirjoittanut Philip Mizener:

Tasapainoilee
oksalla, varis, häipyy
taas lentoon



Suomessa en ole havainnut vastaavanlaisia kilpailuja. Vaatinee kestävyyttä osallistua sadan runon kilpailuun sydänvertansa yökaudet terävällä kynällä valuttaen ja sitten toteaa että saikin vain yhden vaivaisen pointsin!

Pisteitä siis kukin kilpailija saa antaa max 6 kpl, joko 3-2-1 tai vaikkapa 1-1-1-1-1-1 tai 2-2-2 esimerkiksi. Itseä ei saa äänestää. Pisteitä oli siis jaossa yhteensä noin 600. Vain kilpaan osallistujat saavat äänestää. Äänestys on salaista.

30.3.2011

luminen aamu, 
mustarastas palelee - 
otsonituuli 

Saviniemen Malevitshin leija

Yllä on EOS-kamerani näkemys Kari Saviniemen Malevitshin leijasta, joka on ilmestynyt teoksessa Pilkkuja ja pisaroita. Daimon 2006.

Ajatukset jotka teosta selatessa verkkokalvolta silmuilevat aivoihin on aina tulkintaa. Kuvat, tai tässä tapauksessa grafiikka ovat teoksen sivuilla alttiina katseille.


Niissä on se mikä näkyy, kuten Pentti Kaskipuro teoksessa sanoo.

Leonard Cohenia lukiessa

Keksi leijalle
jotakin tekemistä -
pläkätyyni yö

Lueskelin vuonna 1974 ilmestynyttä Jarkko Laineen suomentamaa Leonard Cohenin lauluja-valikoimaa.

Se ero mikä kielen foneettisuudessa on, näkyy ja kuuluu. Voisin kuvitella laulajan lauleskelevan biisejään kalevalaisin soinnuin ..

Alkuteos on A Spice-Box of Earth. Miksi ei kirjankin nimi olisi voinut olla Maan mausteikko?
Tai maan maustelaatikko.

Lauluja ei herätä kiinnostusta, päinvastoinko?

Tuon kolmirivisen sorvasin Leonard Cohenin runon Leija on uhri katalysoimana.

Kari Saviniemi, Kryptoideja

Kari Saviniemi
Kryptoideja
Daimon 2010

60 sivua.


Teoksessa on 36 runoa viidessä sikermässä, joista keskimmäinen on De rerum natura 1-13.

De rerum natura, eli Asioiden luonteesta; jäänyt jälkipolville runoilija Lucretiukselta. (99-55 eKr.) Lucretiuksen De rerum natura on käännetty suomeksi nimellä Maailmankaikkeudesta.

Runossaan Lucretius esitti muun muassa, että kaikki todellisuudessa koostuu pienistä äärettömässä tyhjyydessä liikkuvista atomeista, sen sijaan että olisi jumalien luomaa.

Kari Saviniemellä De rerum natura – sikermä koostuu 13 tiiviistä runosta, jotka ovat kuin villahuiviin käärittyinä runokotiloita, pesue joka odottaa lukemistaan.

Herkkiä, lujia, kuultavia runoja.

Runon sivulla 53 otsikoksi sopisi ”Fukushima”, - jos haluttaisi olla ajan hermolla - lainaus loppuriveiltä:

siipirikko
joka valittaa, valittaa,
valittaa,
sen nokassa on kuohaista verta
ja silmissä mustaa valoa,
mustaa lunta.

Se ohut mutta korvin kuultava hengitys joka Saviniemen tekstistä huokuu. Teksti antaa uskoa elämään, paikkapaikoin toki on realismia, mutta elämä kulkee, siihen kuuluu kuolemaa edeltävä syntyminen. Sivulta 28:

Puu tekee kuolemaa,
tukikepit
alkavat työntää lehteä.

Elämää on ympärillä ja siitä tarttuu tuntoja tekstiin. Kuten pitääkin. Tekstikuvasto on ilmaa, ei leijuvaa mutta ikään kuin lenneltäisiin hiljalleen, jalat maassa, päämäärä on tietoisuudessa, ja taakse jää hyväksyttäviä muistoja. Sivulta 30 lainaus:

Puut marraskuun sumussa.
Varpuset katsovat pää kenossa.
Joku näistä Jumalan linnuista on isä.

* * *

Suuri ihmistä muistuttava pilvi lipui selällään
taivaalla, suu auki.

Tämä toi mieleeni Haikubloggaaja Billin maaliskuisen haikun:


pilvi muotoutuu
pyyhin
yhden viivan yli


(Kts http://haiku-usa.blogspot.com/2011/03/shapes.html)


Edelleen Saviniemeltä, sivulta 45:

Sydän latkuttaa kuin pesukarhu.

Meillä oli joskus Upon Pesukarhu-merkkinen automaattipesukone. Toista niin pitkä-ikäistä pesukonetta ei nykyisin enää saa. Ainoa vika mikä siihen tuli arviolta noin 10.000 pesukerran jälkeen oli poistopumpun laakerin vuotaminen. Pesujen jäljiltä pesuhuoneen lattialle ilmestyi pieni noro vettä. Mutta UPO toimi ja toimi.

Kuten tulee usko runouteen Saviniemen kryptisyydestä vapaita säkeitä lukiessa.

Kari Saviniemi on syntynyt vuonna 1946. Hän asuu Keravalla.

Saviniemen kirjoja voi tilata osoitteesta daimon@kolumbus.fi

Jukka Vieno Lentää Japaniin

Vuolas virtakin
kun sumu niin sakea!
pelkkä puropahanen

(Ote Jukka Vienon runosta Japan Air Lines kokoelmasta Troijan porteilla, WSOY 1982.)
Väliotsikko: Haiku.

Niin, onko kyseessä haiku?



Tavuja on 5-7-7. Vuodenajan voisi Suomen oloihin tulkita kesäksi (tai jotakin ei-talveksi) rivin 1 perusteella: vuolas virtakin.
R2 on hauska, kuten alkuperäisiin haikai-hokkujen perinteisiin kuuluukin. Totisuus ei kuulu niihin, eikä Jukka Vienon Haikuun. Piste siitä.
R3 toistaa itseään, sana pelkkä toistaa sanan puropahanen väheksymistä.
Minimalistinen perinne poistaisi sanan pelkkä, jolloin R3 olisi 5 tavuakin.

Erikseen otettuna R1 ja R3 on samaa lausetta jonka R2 katkaisee. Kikkaa on vaikea saada maistumaan, paitsi kun siinä on se sake-juttu välillä.

Katse nousee Isolla ja Paksulla sivun yläosaan präntättyyn otsikkoon: Japan Air Lines. Sitäkö ollaan lennolla ja survival-kärryistä on juuri tarjoiltu välipalaa perinteiseen tapaan. Tulee vesi kielelle!

sakea sumu -
pahainen puro virtaa
vuolaana ohi

Sanan ohi korvaisin japaniksi sanalla kana, joka ei aina oikeastaan käänny mutta antaisi hyvän hengityksen tämä kolmirivisen loppuun. (Terveisiä Jarille!)

Jukka Vienon Stockan kulma on jo hyllyissämme olemassa. Olen sen kertaalleen silmäillyt ja mieleen jäi syvä kunnioitus; kunnollista runoa. Siihen pitänee palata. Mutta kesken Japan Air Linesin tarjoilujen jää odottamaan hyvää hetkeä. kana?

Faiz Ahmed Faiz.ia kuunnellessa

Kuuntelin Faiz Ahmed Faiz'sta (1911–1984) tehtyä videokoostetta Ron Sillimanin blogista. Faiz oli Pakistanilainen runoilija. Hän kirjoitti Urduksi.

Pihalle 
paistaa aurinko. 

Vajan taakse käveli tukeva kissa,
pehmeällä lumella
tyytyväisen uteliaana. 

Eilisen mustarastasta 
ei tänään näy.


Ikkunasta katsoen 
kolme tärkeää asiaa: 

1. itseensä tyytyväinen kissa

2. kirkas aurinko lumella

3. mutta ei mustarastasta

Tuuli heiluttaa vaahteran paljaita oksia. 
Vielä ei ole silmujen aika. 

Mietin että tuulenvirin lävitse
aurinko ampuu säteitä. 

Ja että jos tuo katinrontti 
on popsinut mustarastaan 
höyheniksi

niin soisi 
pihalle säteitä heittävän auringon 

keräävän takapihan kaikki säteet  
kuumaksi kimpuksi 

ja korventavan 
tuon kissankeuhtanan 

pörhöisinä hiipivät 
persekarvat

savusaasteeksi
taivasta 
saastuttavaksi 
pöllähdykseksi.


Tulisiko takapihallemme, 
edes tänne, 
hetkisen 
maailmanlaajuista 
meneillään olevaa
rauhaa?

Kai Nieminen Bashoosta ym

Japanilainen suhtautuminen runouteen on pragmaattinen. Ellei runoudella ole käyttöä, mitä sillä tekee?

Kai Nieminen teoksessa "Matti, tässä nämä, Onnittelukirja Matti Suurpäälle 3.11.1997."
ISBN 951-31-1142-5. Saarijärvi 1997.

Label: Japani

Turussa sataa lunta. 
Pilvi on pusertunut 
niin että muodostuu 
maata kohden leijuvia 
hiutaleita.

On vähän pakkasta, -3 C, 
että pilvestä leijuvat 
hiutaleet eivät sula. 

Pilvi on liitänyt 
meille 
jostain kaukaa.

Kaddafin puolesta
taistelevan 
sotilaan 
sisäiset paineet 

pursuavat hikenä iholle. 

Osa ihmisen hiestä on vettä 
joka haihtuu 
muodostaa ilmassa 
yhteenliittyneenä 
liittoutumana pilven
jota 
ilmavirtaukset 
vievät halujensa mukaan.

Katselen lumihiutaleita.

Pihalla 
mustarastas 
nokkaisee
lumen seasta jotain, 

lunta kerääntyy tasapuolisesti 
koko pihan alueelle. 

Naapurin puolelle en kurkkaa.

Pihapolku on uuden lumen peittelemä. 


Ja että Kaddafin 
hikoilevan 
sotilaan 
haihtuva hiki 
samantien sataisi 
lumena Suomen Turussa 
on pötypuhetta.

Kuten niin paljon 
muukin tänään.

Mennessä eilen pohjoiseen junalla raiteiden kuoppaisuus aiheutti lähes tunnin viivästyksen. Routakausi. Takaisin tullessa juna oli ajallaan, johtuneeko siitä että yöjuna odotteli muutenkin (jotakin? aikataulua?) jollakin väliasemalla. Aamulla kurkkasin verhojen takaa miten ja missä mennään.

junan perässä
tuulen ajama lumi
viuhuu vain hetken

Kävelin pitkin Läntistä katua asemalle. Aurinko oli jo nousussa. Kuivaava tuuli pitkin katua. Juna odotti laiturilla. Liike.

keväinen tuuli
pölisee vasten naamaa -
hampaat kirskuvat

levoton kevät -
jää odottaa tyynesti
harmaantumistaan

     olipas kiire -
     juna vetää perässään 
     myöhäistä lunta

Caj Westerbergin neljästoista kokoelma

Kokoelma 
joka on kuten yksi lause 
kulkee 
kuten tuulenviri kulkee 
merenselällä loppukesällä 

tuulen viri 

kuljettaen perässään 
mieleenjäävää röyhelöä,
makoisia sanoja 
asettuneena riveihin,

jär
jes
tyk
ses
sä

"Hiljaisuudessa
kellon tikityksen kaktus."

Yöksi siliävän meren pinta 
peittää ulapan uloshengityksen,

keuhkoja ei pakota,
- 

Caj Westerberg ei pakota mihinkään. Tekstin kanssa voisi kävellä rannasta suoraan meren ulapalle, -

tallustaisi 
kumisaappaat kuivina 
toiselle rannalle, 
jäisi kuulemaan 
kuinka erisukuiset linnut
elävät
ihmisen kanssa

linnut jotka pesivät
munivat
lentävät

liikkua
jos on tarve 

Caj Westerbergin Yönmusta, sileä - kokoelma on staattisesti alusta loppuun etenevää puhetta kuten puheen hengitys liukuu kevään liukkaalla merenjäällä vasten auringon valoa,

silmälasit, vahvuus tekstissä

Kun kokoelman on lukenut tulee tunne että tyynellä säällä meren ulapalle virinnyt tuulen viri

ohitti 

kuten vain myrskyt merellä ohittavat
niin että kun taas on tyyntä  

on tyyntä

eikä pöheikön lintu 
muusta välittäne 
että kun kutsuu 
saa 
vastauksen.

"Mielessäni risteilee
kymmenentuhatta ajatusta.
Jospa niistä yksikin
saavuttaisi sinut."

Caj Westerberg, Kokoelmasta Yönmusta, sileä sivulta 31.

Ilmestynyt 2011, Kustantamo: Otava. 72 sivua. Seuraava on lainattu sivulta 9:

"Laineet kuiskivat,
lumi murtuu, sortuu hiekkaan.
Karheana kaikuu
variksen viesti."


Kts myös:

http://mataleena.blogspot.com/2011/03/caj-westerberg.html

Valokuva lainattu ilman lupaa teoksen sivuilta. Kuvaaja Pentti Sammallahti.
Kannen kuvasta ote lainattu myös ilman lupaa. Kuva: Marjatta Nuoreva.
Kirjasta puhumisesta ylipäätäänkään en ole myöskään sopinut, eli olen siinäkin liikkeellä luvatta.

ydinsäteily
jauhaa halkeamatta
hurjaa sähköä

Piharakennuksen katolle syntyi kevään edistyessä jääpuikkoja. Tänään, pikkupakkasvaltaisen yön jäljiltä, yksi oli kadonnut. Kirjoitin siitä muistokirjoituksen tänne. Tämä oikealla oleva on kunnianosoitus Alexandre Dumasin tasapäisille elämänsotureille.

yksi kolmesta
sulannee pois ekana -
teloituskevät

Linkki on siis: http://juhatik.blogspot.com/2011/03/during-last-night-one-broken-icicle.html


Label; Kolme musketööriä, Ranskalainen tasa-arvo, Vuoden 1918 teloitusmuistuma

Minne menisi
kun säteet sinkoilevat
joka puolelta

Riville kolme mietin myös: "joka puolelle"

Harakka
juo sadevettä
kissankupista

vasta maaliskuu -
talveksi varatut puut
jo nyt huvenneet

Issalla on yksi samaa aihetta hipova uudenvuoden juttu:

vaikka on jo
ensimmäinen kuu
käytän vieläkin talvitakkia

Vuodelta 1818.

Taro Kunugilla on Facebookissa runo, jonka suomennoksen kopsaan tänne koska Facebookia pääsee lukemaan vain valitut kaverit:

Tsunami meni -
jätti jälkeensä
modernia taidetta

Copyright by Taro Kunugi, suom. j.t.

Kushiro Hokkaido # 5

Hokkaidon Kushiro eli (tai kävi?) Hokkaidon Tyynen Meren puoleisilla rannoilla ilmeisesti kauan ennenkuin Japanissa ydinvoimaloita ruvettiin rakentamaan. Sitä taustaa vasten seuraavanlainen tulkintani:

kevät etenee
lämmin kaakkoinen tuuli
roiskuttaa merta

(Versio suomeksi: Tikkis)

Itse julkaisin Facebookissa seuraavan, jonka vaikute on maaliskuisessa Fukushima - ydinreaktorin luhistumisesta:

tuuli säteilee -
merituulet hehkuvat
miljoona vuotta

Kushiro Hokkaidolaisen muita postauksia:


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/05/kushiro-hokkaido.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/05/lisaa-kushiro-hokkaidolaisen.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/05/kushiron-kirigirisu-3.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/07/kushiro-hokkaido.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/08/joseph-masseyta-lukiessa.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/08/ilmeinen-kirkas-kesa.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/09/kushiro-hokkaido-3.html


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/12/kushiro-hokkaido-4.html

1.

Kumpujen yössä
puolalaisen hitsarin
olkinen luoto



2.

Onkalo hehkuu;
ranskalaisten visiitti -
kuuma kohtalo?

En kiellä jos näistä löytyy virikesäteilyä Japanin tsunamin suunnalta.

global warming
+9 meter sea level -
Japan's tsunami +10 meter

Tämän kirjoitin tänään blogiini. Suomeksi siis jotenkin näin:

kasvihuoneilmiö
+ 9 metrin tulva,
Japanin tsunami + 10 metriä


On sanottu että jos, tai kun, etelämantereen jäät sulavat niin valtameren pinta nousee 9 metriä. Nyt Japanin tsunami oli 10 metriä.

Nuppuja # 7

Jatkoa Nuppuja-sarjan työstöihin:

deep under ice
water lily's buds
swimming

Syvällä jään alla
lumpeen nuput
uimassa


Riviä 3 pyörittelin myös: sleeping, waiting; nukkuvat, odottavat.

Nuppuja-sarjan eka postaus on päivätty vuodelle 2008:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/03/nuppuja-1.html

    jalkakäytävän 
    hiekoitussepeli
    kääntää poskensa

Nuppuja # 6

pilvi ohenee -
auringon nuppu näkyy
puhjenneen kukkaan

Pyörittelin tästä työstöversiota:


behind those thick
clouds new buds
blossoming?

Eli vaikka näinkin:


pilvien takana
uusi nuppu puhkeaa
kukkaan?

Pari jääpuikkohaikua

1.

on jo maaliskuu -
jääpuikot pitelevät
itseään julki


2.

kimalteleva
jääpuikko ei jännitä
hyhmäävää talvea

Toisessa R3 oli pitkään hakusessa, alkaen voiton riemusta, talven ilosta, talven pituutta, ja viimeksi ajattelin versiota talven hyisyyttä. Sain päähäni lisätä vielä yhden verbin, koska lyhyillä haikuilla on usein uupelo suorittavista sanoista, teonsanoista. Tavuja kenties 6 mutta kestän sen urheasti, häpeämättä.

Bonus:

häpeilemättä
jääpuikot paksunevat
keskellä päivää

9.3.2011

though
a spring rain
an unwet crow

kevätsateessa
raakkuva varis lentää
siivet kuivina

Nuppuja # 5

after a snowstorm
a crow pecking
snowbud

Lumisateessa
harmaa varis nokkaisee
luminuppua

Philip Whalen

Philip Glenn Whalen (20. Lokakuu 1923 – 26. Kesäkuu 2002)

Olen selaillut jonkin aikaa Philip Whalenin koottuja runoja. (The Collected Poems of Philip Whalen, Wesleyan UP, Connecticut, USA, 2007. 872 sivua.)

Philip Whalen osasi Zeninsä. Hän oli San Fransiscon Beat runoliikkeen yksi johtavista hahmoista. Whalen vietti vuodet 1966 ja 1967 in Kyotossa, Japanissa.

Internet on mielestäni runoja kaivelevan / maiskuttelijan aarreaitta. Nimenomaan amerikkalaisista löytää loputtomiin sulateltavaa. Netistä saamieni runsaitten makupalojen innostamana olen sortunut hankkimaan runsaasti Amazonin luottokaupasta erinomaisia runokokoelmia!

Tätä mainosta Amazon ei ole maksanut.

Kenties aktiviitettini vuoksi Internetissä minulle ei nykyisin enää myönnetä apurahoja. Vai johtuisiko se minun yksinkertaisista teksteistäni, ken uskaltaisi kertoa totuuden.

Suomessa ei vielä oikein laajalti uskota että netistä voisi koitua mitään siunausta? :-(

Seuraava Philip Whalenin runo on Koottujen sivuilta 96-97. Löysin tekstin myös netistä.

METAFYYSINEN UNETTOMUUS JAZZ. MUMONKAN XXIX.


Tie-
tysti voisin nukahtaa juuri tähän
Kaikki valot päällä & radio käynnissä 
(Huhtikuu on jääkaapin takana.)

Kaukana pahasta kaupungista
Kaukana hyvästä kaupungista
Tapasin särkyvän Kittyni 
Vihreässä silkkileningissä

Aika lähellä Nanga Parbatin huippua & taas takaisin, tuuli 
lepattaa rukous-lippuja 

"TUULI LIIKKUU"
_______

"LIPPU LIIKKUU."

Tuulilasin pyyhkimien hypnotisoimana, Mr. Harold Wood: 
"Taakse & eteen; taakse & eteen."

Kävelimme kuutamoisen järven reunaa 
Söimme kuivattuja aprikooseja 
Sitruunia ja banaania & raikasta hääkakkua 
& hyödyt unohtuneena
_______

"MIELI ON JOKA LIIKKUU"
_______


& nyt olen yksin vuoteessani 
Täysin hereillä kuten joku kivi

(7.IV -58)

Selitysosastoa:

Nanga Parbat (Alaston vuori): Maailman 9.s korkein vuori läntisellä Himalajalla. Tunnetaan myös tappajavuorena, koska Nanga Parbatin kiipeilijöitä on sankoin joukoin kuollut yrittäessään valloittaa sitä.

Mumomkan: Zen-buddhistinen kertomus, Koan, Portiton portti; Kiinalainen Zen mestari Wumen Hui-K’ai (1183-1260)
Kōan (jap. 公案) on kertomus, vuoropuhelu, kysymys tai väite Zen-buddhalaisuuden historiasta tai kertomusperinteestä, joka on järjen tavoittamattomissa mutta intuition saavutettavissa. Koan toimii meditaation apuna varsinkin rinzai-koulukunnassa. Yleensä opettaja eli mestari valikoi koanin opiskelijalle tämän edistyneisyystason mukaisesti. Koanit ovat zenissä opetuskeskustelun väline.

Koanit pyrkivät usein subjekti-objekti (eli toimija-toiminnan kohde) -asetelmasta irtautumiseen. Aloittelijan koan voi olla esimerkiksi: "Millainen ääni syntyy yhtä kättä taputettaessa?" Toisinaan koanit ovat tarinoita edesmenneiden mestarien elämästä, joiden tarkoituksena on toimia esimerkkinä zenin harjoittajille.

(Lähde Wikipedia.)


Kannen kuvan copyright Philip Whalen, Kyoto 1966.

Seuraavassa runosta tarkemmin:

http://www.bigbridge.org/fictkabbott.htm

Kts myös tätä:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/10/philip-whalen-haiku.html

Vuoden 1918 Erään Erimielisyyden jälkeen Wiipuriin tuli mies ajattamaan partansa. Kietaistuaan pyyhkeen asiakkaan kaulan ympärille parturi kysyi partaveitsi kädessään:
- Kummallas puolella sitä tuli oltua?
Asiakas kertoi että oli tiukka kysymys. Jäi siis henkiin kertomaan tätä legendaa.

Wiipurista itään tihulaiset kaivelivat katukiviä ja heittelivät niitä. Libyassa kaivellaan ammuksia ja räiskitään niillä kansalaisia hiljentymään Vallan Edessä.

Suomessa syödään herkullisesti ruokaa, vaikka toki Perlusconin perinnepitsa onkin maanosamme kokoomusjohtajian kannattamaa korruptoimatonta vaaliruokaa?

Historiahan ei koskaan toista itseään; kansojen muisti osaa oppia, nöyrtyä.

Tietäkäämme kuka tätä kaikkea todellisuudessa johtaa, että osaamme tulevissa kevään vaaleissa olla ihmisiksi. Eikä menneitä kannata muistella, eikä aina nykyisyyttäkään?

 
punainen lähde - 
katukivien varjo
värjäsi lumet

Nuppuja #4

Maaliskuun aurinko on löytänyt Turussa Aurajoen jään. Jäällä pystyy vielä kävelemään eikä lumi ole vielä tummentunut.

 
polut joen jäällä 
luminuppujen varjot 
puhkeamassa

Tämä on # 4 sarjassa nuppuja. Muut löytyvät täältä:


http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/03/nuppuja-1.html

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/04/nuppuja-2.html

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2011/03/nuppuja-3.html

Uudenkuun aika -
nuoren katulyhdyn
tunteet nousevat

(Huomenna perjantaina on uudenkuun aika.)

Vaalikarja EU-Suomessa

Jos jäähän jääneet askelten jäljet saisivat päättää tulisi Suomeen ensi kesäksi tasa-arvoinen hallitus, joka tuottavuuden nimissä kävisi auraamassa Aurajoen jäälle vastoin kaupallisten osaajien galluptutkimusta tehdyt vastaukset.

mistä tulevat 
vaalien ratkaisijat, 
minne menevät?

Yläviistossa oikealla olevat jäljet ovat vakaat, kuin päätös olisi jo tehty?

Kevään 2011 vaalien aikataulu:

# ehdokasasettelun vahvistaminen: to 17.3.
# ennakkoäänestys kotimaassa: ke-ti 6.-12.4.
# ennakkoäänestys ulkomailla: ke-la 6.-9.4.
# vaalipäivä: su 17.4.
# tulosten vahvistaminen: ke 20.4.

Suomessa saa äänestää. Ei tarvitse (vielä?) hihkua henkensä kaupalla liput sojossa despoottihallituksen rautaporteilla!

Vaalikaamme sitä mahdollisuutta!

* * * (Nämä ovat kevään auringossa kimaltavia lumitähtösiä...)


Allaolevat liput liehuivat Kalevalan kunniaksi. Kalevalan tekstihän on lainattu ilman lupaa Suomen kansalta, ihan kuten EUn eteläiset stressitestatut kuplapankit nielevät meidän rahoja. Kannattaa siinä liehutella. Ja muistella tuliko ylipäätään äänestettyä, edes.





Label: Googlerunous, Kalevala

Yllä on kuva oikopolusta; siitä seikkaillessa tulee olo että hanskaan luonnon esteet edestäni, ja säästän useita sekunteja. (Kuvan ottamiseen meni enemmän aikaa kuin oikopolun käyttämisen aikavoitto.)

Piipahdin maanantaina Pasilassa. Juna lähti ajallaan, saapui ajallaan perille. Perillä odotti kahvia, puuroa, leipää, mehua.

Kokous sujui suuremmitta yllätyksittä.

Palkansaajien ostovoima tulee ensi vaalikauden alussa laskemaan.



Torstaina on Turussa, sekä Pasilassa, Joensuussa ja Rovaniemellä VESsiin 2011 saadun 0,2 % tasa-arvoerän johdosta tilaisuuksia. Turussa alkaen klo 11.30, 3. maaliskuuta 2011, kauppatorilla.
Tasa-arvoerä on tarkoitettu matalapalkkauksen korjauksiin. Huonoja, epäoikeudenmukaisia palkkoja löytyy eritoten naisten palkkauksesta, mutta myös miehiltä.

Valtion (=nykyhallituksemme) halu on ollut kasvattaa tuloeroja, eli nostaa isompia palkkoja enemmän kuin matalia. Puhuvat mitä puhuvat, mutta noin on tehty jo pitkään. Prosenttikorotukset ilman euromääräistä pohjaa kasvattavat palkkaeroja ja samalla palkansaajien eriarvoisuutta.

Omasta mielestään Kaddafikin on vain köyhä kansan palvelija.

Kuuden sekunnin 
kävelyajan säästö -
tuottavuuspolku!

Alla ajankohtaiseen tasa-arvoon talviliikenteessä liittyvä kuva:

 
Ruuhkainen talvi - 
lumikasat vaativat 
oikeutta elää!