sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Kushiro Hokkaido

Löydettyäni tuntemattoman japanilaisen (-Korealaisen??) sekalaisia tekstejä olen innostunut niistä niin että seuraava on saanut jollei suoraan kopion niin vaikutteen tästä ilmeisen tuntemattoman runoilijan tekstistä, jonka paikkakuntasidonnaisuuden mukaan olen nimennyt Kushiro Hokkaidoksi:


hepokatti innostuu
sirkuttamaan
auringonpaisteelle



Muistin tämän kun alkukesästä tien varren ruohikossa äänteli hepokatti. Kun tulin lähemmäs se hiljeni. Vasta kun olin ohittanut hänen sirkutuspaikkansa se jatkoi sirkutustaan.


Ohitettuani
hepokatin se jatkoi
sirkutustaan.


2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Silloin kun vielä kuulin, muistan että hepokatti suorastaan ärjyi. Sen sijaan heinäsirkka oli selvästi vienompi.

Nyt en kuule kumpaakaan, en kuule edes sammakoita, tosin kanssaihmiset sanovat että niiden kurnutus on vähentynyt, mikä johtuu vissiin otsoniaukon suurenemisesta.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Mietin tuota samaa. Japaniksi se on kirigirisu ja voitaneen tulkita hepokatiksi, heinäsirkaksi. Minusta hepokatti on komea sana!

Enpä minäkään niitä kaikkia sirkutuksia kaikkia kuule, lasken sen vaan ylipäätään luonnon hyvää tekeväksi hiljaisuudeksi :-)

Olemme nyt mökillä ja koko ajan kyllä joku isoääninen häirikkölintu mökyää; lokit eniten. Lahdelle eksynyt joutsenkin jotakin äänteli; suurin meteli siitä kun se lähti kiitoradalta koivillaan läskyttäen lentoon.

Ei siis hetken hiljaista kohtaa tässä maailmassa.