Rakennus

Naulan tehtävä 
on tunkeutua puun lävitse
toiseen puuhun 
    ja synnyttää rakennus. 

Kallioon isketty naula 
    on korkeintaan viesti 
ja viestin lähettämiseen 
        on helpompiakin keinoja.

Löysin nämä alkuperäiset luonnostekstit siivotessani vanhoja papereita pois. Niitä on liikaa. Enkä muutenkaan löydä mitään. Itseänikö välillä etsisi.

Entä jos löydän vieraantuneen ihmisen jota en tunne, en ole koskaan tuntenut.

Miten paljon muistiin voi olla luottamatta.

Välillä kun tietäisi mitä etsin.

Ylläoleva teksti on muokattuna vanhalla kotisivullani valikon turust.htm takana teksti rakennus.htm. Rakennus-tekstistä on kyseisellä sivulla selitys.

Mietin Gazaa ja miten siellä taas rakennetaan. Keveitä taloja. Israelin hajotettavaksi tasaisin välein, niin että rakennusfirmoilla on töitä. Ulkomaailma, mm. EU sen taas kustantavat. Eli kun Israel pommittaa Gazaa rakennusjätteiksi niin se on kääntäen tulonsiirto EU.sta Gazan alueelle. Kuka siinä kaupassa voittaa; paljonko Israel on maksanut yhdestä siviilirakennuksen hajottaneesta pommista.

Paljonko Valkoinen fosfori maksaa kilolta, entä valmiiksi pommeihin asennettuna.


Aihe:
Talouselvytystä rakennuksia ensin pommittamalla

Tammikuun pakolaiset

1.

talviset puut
tököttävät ilman lehtiä

oksien läpi on taivas
katuvalon pilkahdus

missä hämähäkki on talvella
kun kärpäsetkin ovat pakosalla


2.
Gaza rakennetaan uudelleen,
betonikauppiaan voittomarginaali

Suomen ja Vironkin välille
halutaan kaivaa tunneli.

Jos lämmitämme tarpeeksi
niin pärjääkö hämähäkki ulkona yli talven?


3.
Lamasta huolimatta kaduilla on ruuhkaa,
punaisissa valoissa savuttaa autoja.

Iso kuorma-auto (diesel) on eduksi ilmalle,
pieni henkilöauto saa hävetä bensiinin syntejä

työnnän polkupyörääni mäkeä ylös
siinä ilmakehä säästyy kun en hikoa


4.
Pakkasta aamulla.
Taivas kuin kuuntelisi.

Juon teetä. Sri Lanka on melkein vapaa
mutta vielä jokunen ihminen asunee

Taivas
tuntuu kuin
kuuntelisi minun ajatukset.

Pitäisikö
olla rauhallinen
vai heittäisikö katukiven?

Tammikuu # 6

     Kerralla kaikki?
     Helmikuulle ei riitä 
     kuin tuulen pyörteet?

Sarjassa Tammikuun lumia, aloitettu 15.1.2009

Menen nukkumaan –
uuden Vuoden päivä
on huomisen murhe

Copyright by Buson (1716-1783), suom. j.t.

        syvä hengitys
        uudenvuoden aattona - 
        nukkuva ukko

Talvi on sininen juttu

Eikö palella?
Sinisen valon lämpö
harakoillakin

myöhäinen ilta --
vanha ukko tuijottaa
uutta kuuta

Vuonna 1813 Issa kirjoitti:

luminen yö -
kaislamajan nurkalla
Linnunrata

Tammikuu # 5

    leikkikentällä
    lumimyrskyn jättämä
    nukkuva nukke

Sarjassa Tammikuun lumia, aloitettu 15.1.2009

Hämärässä asuu ihmisiä

Hämärässä
asuu ihmisiä --
lukittujen ovien suojassa

Willie Pete

A white phosphorus --
a seed for
an everlasting war

http://www.amnesty.org/en/news-and-updates/news/israeli-armys-use-white-phosphorus-gaza-clear-undeniable-20090119

Willie Pete = White Phosphorous

Suomennos ylläolevasta kolmirivisestä:

Valkoinen fosfori --
ikuisen sodan
siemen

Turun peruttava Kulttuurikaupunki hankkeensa

Turun valtaapitävät (Kok & SDP) tekivät päätöksen tappaa sekä Martin että Mikaelin sivukirjastot. Pelätään että lahtaus-linja ei jää siihen. Julkisuudessa on jo arvosteltu Turun Kulttuuripääkaupunkihankkeen kustannuksia. Jos kerran nämä sivukirjastot pitää lopettaa sadantuhannen Euron säästämiseksi, niin millä selityksellä meillä muka olisi varaa satsata miljoonia vuoden 2011 kulttuurikaupunki hankkeeseen.

Tätä ylimielistä kirjastojen näivettämispäätöstä vasten Kulttuurikaupunkihanke olisikin peruttava.

Liitekuvana Turun floskaiselta kadulta löytämäni 10 rubeen raha, joka tosin on reissussa hiukan rähjääntynyt. Olen valmis lahjoittamaan sen sivukirjastojen pelastamiseksi. Eli kyllä talkoohenkeäkin löytyy, jos se vaan kelpaisi Turussa.

Vaihtoehtoinen esitys Turun Kaupunginhallitukselle olisikin, että pystyttävät aneen pyydystämis kattiloita tulevan toriparkin kulmille. Tuotto Martin ja Mikaelin sivukirjastojen pelastamisrahastoon.

Koska tämä on pääosin runoblogi, niin tähän loppuun vielä kolme riviä Jim Morrisonin runosta Kun musiikki loppuu

  
  
Ennenkuin vajoan suureen uneen,
haluan kuulla, haluan kuulla 
perhosten huudon
   

Julkaistu teoksessa the American Night Vintage Books 1991.

Suunnitelma valokuvauksesta

Otin aamujunaan mukaan sekä pokkarikameran että läppärini WEP-kameran. Silläkin saa ihan kelpoja still-kuvia, ja ne saa surautettua saman tien vaikkapa blogiin. Ajattelin että läppään Aurajoesta kuvan kun juna ylittää sillan.

Kun nousin junaan ja löysin oman paikkani niin tajusin että ulkona on arktisen masentava hämärä. Kaupungin valot hehkuvat kylmää verovaloa, mutta kameroilleni se ei ihan riitä.

Kameran linssi kiiluu 
kohti kohdetta -- 
pimpimeysys!

Istuin käsi poskella ja katselin kun ylitimme sillan. Ikkunasta heijastui toisella puolella vaunua istuva matkustaja, joka luki jotain papereistaan.

Odotin että kahvikärryt toisivat maksullista kahvia.

Pimeys 
ikkunan takana -- 
vain optiot innostuvat

Matkakertomus

Yöllä
heräsin siihen
että piti lähteä.

Pimeys
joka laskee
hämärät lännen taakse

Auringonnousu,
ohut, hätäinen,
häpeilevä valon yritys

Rautatiesillalla
junan ikkuna
suojaa kaiteen vilinää

Juna
joka ei
viheltänyt vaikka lähti

Kuinka ohuesti teksti
muuntuu paperiksi
särkymättä

Että yön jää kantaa

Tammikuu # 4

     Myrskyn kourissa 
     lumisade sotkeutuu  
     itsensä sekaan

Sarjassa Tammikuun lumia, aloitettu 15.1.2009

Muunnelmia

1.

Kuuntelen puun alla
talven tuulien
suhinaa



2.
Lumisateella
tuuli viheltää
lunta talon nurkkiin


3.
Vihellän.
Nurkan takaa
vastaa pölisevä lumi.


4.
Paljaiden oksien läpi
sataa lunta --
hiljaista

Tammikuu # 3

     ikkunalaudan 
     tällä puolella kukka
     hengittää vettä

Sarjassa Tammikuun lumia, aloitettu 15.1.2009

Tammikuu # 2

    lumimyrskykö 
    vain alijäähtynyttä 
    vesihöyryä?

Sarjassa Tammikuun lumia, aloitettu 15.1.2009

Tammikuu # 1

lumisateessa 
taas yksi tammikuinen 
luminen päivä

Sarjassa Tammikuun lumia, aloitettu 15.1.2009

Haiku on kolmirivinen teksti joissa on tavuja 5-7-5. Tunnettu mantra. Haikusta pitäisi ilmetä myös vuodenaika, muuten se ei ole haiku, mutta silloin se voisi olla senryu.

        On asiaakin 
        mutta tavut ei riitä. 
        Sanoja poistuu. 

Tuo on 5-7-5 mutta minä en kutsuisi sitä oikeastan paljonkaan miksikään. Ron Sillimanilta löysin The Alphabet - kirjasta osiosta Demo, sivulta 33 seuraavan lauseen, jonka lainaan:

Kerrot minulle jotakin kiireellistä, mutta lasken vain tavuja kun sinä puhut.

(Copyright Ron Silliman, suomennos j.t.)

Nyt hävettää olla turkulainen

Olen syntynyt v. Heidekenin laitoksella. Maineikas synnytystehdas jonka nimi tuo mieleeni Heineken Pils-tuotteen. Eilisestä (12.1.09) alkaen hävettää olla turkulainen. Kaupunginhallitus jyräsi pienten ja heikkojen kansalaisten toiveet säilyttää sivukirjastot. Nyt tapetaan yksipuolisella lahtauspäätöksellä sekä Martin että Mikaelin sivukirjastot. Tulee kuulemma säästöä.

Säästöillä Turku kustantanee Euroopan Kulttuuripääkaupungin cocktail-kutsujen kutsukortteja tai muuta trendikästä? En tiedä, eivät kerro. Säästöä tulee muka muhkeat 100.000 Euroa. Vuokrasäästöä tietojeni mukaan ei tule; kaupunki omistaa kyseiset kirjastojen kiinteistöt, eli siltä osin säästö on peitetyn kosmeettinen.

En pääse irti pahoista ajatuksistani: Turun kaupunginhallitus haluaa supistaa vähäväkisten kaupunkilaisten kirjastopalveluja. Miksi. Vastaus, että säästösyistä, on potaskaa.

Kökkö kaupunki, tämä Turku.

Koska tämä on myös runoblogi, liitän lyhyen pätkän Ojibwa-intiaanien laulusta, sarjasta Laulu Metai'lle:

 
Kuka saa tämän joen virtaamaan? 
Henki, hän saa tämän joen virtaamaan.
  

Kirjastojen kuolemaa Turussa

Turun valtaapitävät ovat lakkauttamassa sekä Martin että Mikaelin sivukirjastot.

Jokikadun Kulttuurikeskuksen taisteluista turkulaisille näytettiin mistä kuka pissii; savinen Aurajokikin virtaa yläjuoksulle jos oikein kovaa Airistolta päin tuulee.

Köyhää kansaahan sitä taas kyykytetään. Valtiaamme eivät pidä siitä että kansalaiset saavat käydä ilmaiseksi kirjastoissa. Näivettäminen aloitetaan purkamalla sivukirjastoja.

Maanantaina 12.1.2009 Turun Kaupunginhallitus tulee asiasta tekemään päätöksen. Kansalaisia kokoontuu sen jälkeen kävelykadulle.

Esi-isäni tarttuivat aikoinaan Vahdon torpista gevääreihin, ja käyttivät niitä. Se joka nostaa geväärin esivaltaa vastaan tuomittakoon, sanottiin vuoden 1918 suuressa innostuksen ja vihan vallassa tehdyssä puhdistuksessa. Vapaa kansalaismielipide jäi silti henkiin. Hierotaanko nyt uutta, viimeistä taistoa kansalaisia vastaan?

Meneekö meillä nyt niin huonosti että Turun kaupungin perinnetautien jälkien maksuun pitää nekin pienten lasten ja köyhien eläkeläisten sivukirjastot tukahduttaa.

Millä moraalilla Turulla on tämän jälkeen otsaa olla Kulttuurin Palaava Pääkaupunki 2011?

Ps. Jäi iso-äidilta Vahdon Lavamäessä aikoinaan kysymättä että minne ne isoäidin serkkujen geväärit ja kuularuiskut kaikki lopulta joutuivat, jos vaikka tulisi vielä niille kaipausta?




Hakusanoja:
Turun Kirjastojen näivettäminen
Turun tauti
Turun päättäjien kähmintä
Jokikadun kulttuurikeskus
Kulttuurin pääkaupunki 2011??
Lehtimäen veljekset kansalaissodassa
Uudelleen herätetty torpparikapina

Koska tämä on myös runoblogi, liitän tähän loppuun yhden Eteläisten Paiute-intiaanien runon:

 
 
Männyt
Ylevät männyt 
Ylevien mäntyjen latvat 
Ylevät männyt 
Huojuvat tuulten mukana