Varisaiheita, jatkoa

kiipeää 

      nukkuvan taivaan yli 

                   keskeltä 
 
     hiljaa hilseilevää taivasta 

         harmaa variksen rontti 

           herätti 

           
                      taivaan!



     Alkoi sataa.

Toinen samasta aiheesta talteen tähän kokhtaa:

Nyt on niin tyyntä
että siinä ei tohdi
kuin varis lentää

Syyskuun aloitus -
varikset raakkuvat kuin
elokuussakin

Tämä on käännöstoisinto toiseen blogiini rustaamastini lyhyestä kolmirivisestä.

Haikuna siinä on se heikkous, että vuodenaika on ilmaistu kahteen kertaan, ensin rivillä yksi ja sitten rivillä kolme.

Näillä kilometriluvuilla en viitsi häiriintyä mokomasta, saan muistuttaa kalenterin matelemisesta ihan miten minua huvittaa.

Pihaorava
hyppii oksalta oksaan
ihan kuin kesällä

Arvo Lukalan piirtämiä vinjettejä vuodelta 1945.

ukko kiipustaa
vuorenrinnettä ylös -
kaukainen talo

Nämä molemmat kuvat ovat teoksesta Japanilaista lyriikkaa antologiasta KUKAT JA SYDÄN.
Mukaillut Sulo Tanninen. Vinjetit Arvo Lukala.
Kustannusosakeyhtiö Aura, Turku, 1947. 146 s.

tuulen mukana?
mutta ei väärään suuntaan
kannata lentää?

Kolmirivit tässä: Tikkis 2013.

hirvikärpänen
riisuu molemmat siivet
ja munii munat -
kuulas syystaivas tuulee
raikkaita hedelmiä

Arvo Lukalan vinjettejä vuodelta 1945.

älä piipitä,
lennä siitä eteenpäin -
päästään perille

Nämä kuvalainaukset ovat teoksesta Japanilaista lyriikkaa antologiasta KUKAT JA SYDÄN.
Mukaillut Sulo Tanninen. Vinjetit Arvo Lukala.
Kustannusosakeyhtiö Aura, Turku, 1947. 146 s.

minne lensitte?
tuoltapäin löytyy koti,
vai löytyisikö?

Kolmirivit nyt kirjoitti Tikkis, 2013.

Ikkunoista tuulee

Kultainen muna
odottaa ottajaansa -
voi yhden kerran?

Läntinen tuuli
puhaltaa kumisaappaat
putipuhtaiksi?

Esteittä

Estoitta virtaa
valuva vesi alas -
lähelle kohkaa

Kukat ja Sydän

Otsikko on Japanilaista lyriikkaa antologiasta.

Mukaillut Sulo Tanninen.

Vinjetit Arvo Lukala.

Kustannusosakeyhtiö Aura, Turku, 1947. 146 s.

Suomennokset ovat ylileveitä, laveita, suomalaiseen koskenniemeläiseen muotoon levitettyjä.

Mietin että moni niistä saattaa vieläkin innostua, eli se niistä.

Kuvat ovat hienoja. Ensin luulin niitä lainatuksi entisajan japanilaisen keisarillisen valtionkirjaston arkistoista, mutta ne ovat Arvo Lukalan tekemiä.

Vuoret kohoavat kuin ihmisen luottamus siihen että taivaaseen pääsee kun piirtää tarpeeksi pitkään.

Alla olevassa kuvassa vene seilaa vasemmalle ja pyörteet seuraavat kölin uimista.

seilaa iloissaan -
korkealle nouseva
mäenrinne nostaa

uskaltaisiko
paistattaa vielä vähän
valonsäteitä

vihreä valo
työntää kolean aamun
hikitaivaalle

Lomavihosta haalittu kuvateksti 2013

noin vähän vettä -
miten kala suunnistaa
jos valo hiipuu?

varovaisesti
tuulta herättämättä
aurinko noussut

tunnelin päästä
kiiltää valosaastetta -
satasen speedy

Kuinka pitkä matka on pienen perheauton kusemaväli?

Oikealleko
vaikka ei ole hätä?
Metsä tikistää.

Joissakin luontokuvissa vedet ja virrat ovat joskus ylisinisiä.

Kun kahlasin kesän kuvia ja pysähdyin tähän niin hämmästelin että kas, onhan se sinistä se lirisevä vesi.

Johtunee siitä kulmasta millä taivas pomppaa virtaavasta vedestä digikameren filmille.

Tuosta ylemmäs on ihan maantien varrella isompi paikka mistä saa haettua astiaan juomavettä.

Tuosta alemmas löytyy Iso Joki, joka virtaa pohjoiseen Jäämereen ja jossa joskus ui kalojakin.

Tässä kohtaa voisi ajatella karhun käyvän juomassa raikasta vettä?

Sininen vesi
lirisee isoon veteen -
pikkuinen jano

Propelli vispaa taivaalle

Olemme ammattiyhdistyksen sivuille haalineet lyhyitä juttuja mm. vanhoista laivaturmista. Ensin Titanic, sitten mm. hyväkuntoinen tankkilaiva Ragny, Malmiakin muistettiin, matkustajalaiva Yarmouth Castle yms. Matkustajakone Kalevan alasampumista unohtamatta, Kalevan mukana kuoli yksi liittomme jäsen .-(

Titanicissa oli kolme propellia. Yhdelläkin olisi päässyt perille jos ei olisi ihmisellä aina niin kiirus.

Taivaspropelli
vispaa hämärää valoon
autojen teiltä

Kukkaissarjaan vielä yksi

Kukkien kuvaamisen luulisi olevan helppo juttu. Kokeilepa: juuri kun saat kukan poseeraamaan keskelle kameran ampumatähtäintä niin tulee tuuli ja siirtää kohteen syrjään. Äh!

Tämä oli sen verran tuulien katveessa että pysyi linssissä.

ei tuule nyt -
ruohikkokukka kurkkaa
valon varjoista

Illemmalta yksi juttu talteen:

väsynyt kesä -
aika moni hyttynen
mennyt levolle?

Kuiva Trötösieni

Kalastavat kuivaa aurinkoilmaa, nämä trötösienet?
(Nimi taas ihan itse keksimäni.)

Ponnistaa maasta
karikkeen sekoittama
aurinkosieni

Joku näitäkin syönee, sillä ei metsissä kasva mitään turhaan.

Turhakesieni
haroo auringon valon
tyhjään kuppiinsa

Rihmahattusieni

Tämä minulle ennestään tuntematon sieni kompastui linssini eteen. Painoin nappia ja rihmahattusieneksi arvelemani ikuistui bitteihin talteen.

Sieniretkeltä
en uskaltanut ottaa
ketään mukaani.

Iltapalaksi
pelkkää leipää ja vettä -
ei edes kaljaa.-)

Kärpänen ylittää joen

kärpänen kiitää
siivet surisematta
vastarannalle

Tekstiin liittyy muutaman viikon luonnosvaihe. Ihan ensin luonnostelin näin:

hiekkasärkältä
rantakärpänen lentää
joen tyrskyihin

Sitten ei ollut sopivaa kuvaa hiekkasärkästä + tyrskyistä. Meni uusiksi:

hiekkasärkällä
raatokärpänen välttää
lohen kitusen

Sitten löysin lyhyen AVIn josta valitsin pari framea...

Hiekkasärkältä
turistin jalanjäljet
huuhtoutuvat

Keltakurkkukiljukukka

(Klikkaa kuvaa niin sen ääntely mahtuu paremmin ruudulle.)