Otsikon lainasin Tuomas Anhavalta: hän oli ehtinyt toimittaa Parnassolehteä vasta lyhyen aikaa kun joku aikalainen oli alatyylisesti arvioinut Parnassoa pornoksi...
Se kuka tämä korkea-arvoinen kulttuurivaikuttaja oli ollut ei jaksanut minua kiinnostaa enkä tullut silloin tuoreeltaan urkkineeksi kuka. Ja miksi. Se "miksi" kai oli selvää, Suomessa oli monta omasta mielestään lahjakkaampaa ja tärkeämpää henkilöä toimittamaan Parnassoa kuin maisteri Anhava.
Anhava ei ollut tästä kriittisestä luonnehdinnasta suinkaan pahoillaan. Ja minullekin jäi pikkuisesta jutusta hihittelevä muisto.
Arvaan mistä "porno" negatiivisessa mielessä yritettiin uudistuneeseen Parnassoon leimata. Kirjallisuudessa sotaa edeltävät laahusviitoissa haamuilevat vanhoillismieliset yrittivät vielä pitää Suurista Ylevistä Hengen heiluttajista kiinni. Vai miten sen nyt nätimmin sorvaisi.
Salaman linnatyrmään hiljentäminenhän oli lähes onnistunut. Modernisti Kekkonen pahalainen kun meni ja armahti.
Samaisen Salamakiistan takia nuori runoilija Tikkanen omatuntonsa pakottamana käveli Johanneksen seurakuntaan jossa kansliassa ilmaisin haluni erota siitä yhdistyksestä.
Pappi kutsui minut perähuoneeseen jossa kuultuaan perusteluni vihastui, ja sanoi että on vaan hyväksi että minä ja minunlaiseni saarikosket pysyvät erossa hänen kirkostaan.
Olen vieläkin kiitollinen evankelislutherlaisen kirkon edustajan selkeästä viestistä. Oliko oikeassa? Kiinnostaako ketään.
Mutta tämä porno-alaviite tuli heti mieleeni kun viimeinen Parnasso Nro 4 / 2012 kolahti tänään punaiseen postilaatikkoomme.
Ensi töikseni lukaisin
Pauli Tapion kirjoituksen Leevi Lehdon suomentamasta Ulysses-teoksesta. (Gaudeamus 2012.) Otsikko on
Romaanitaiteen sika.
Tämä Pauli Tapion analyysi oli kuin oli lukenut kolmanteen kertaan Ulysses-teoksen. Eka kerta Saarikosken, ja toinen Leevi Lehdon. Selailujani alkutekstiin en laske vielä lukukerraksi kuitenkaan.
Havaitsin Saarikosken käännöksen oivalliseksi, mutta häneltä pihkuna sentään oli jäänyt runsaasti suoranaisia virheitä. Ainahan niitä käännöksiin tupeksii; sitä varten on kriittiset ja vihamielisesti vihreitä etsivat riitilliset riitikot meillä olemassa ?-)
Havaitsin Leevi Lehdon tuoreen suomennoksen vielä oivallisemmaksi, ja uskoakseni häneltä ei ole niin paljon suoranaisia virheitä kuin Saarikoskella? Joku pervo niitäkin varmaan tonkii ja tikulla tökkii. Hyvä niin?
Porno? Kuten tunnettua Joycen Ulysses oli aikanaan kielletty kirja vapauden esikuvamaa USA.ssa. Näin olen kuullut. Milloin ja miksi; ei kai kommunismin takia?
Ulysses kuulemma sisältää erotiikkaa. Hui sentään. Ja taas heti nenä kiinni lukemaan: kuka löytää mehevimmät palat.
Tämä on tarkoitus olla kiitoslurina nykyisellekin Parnassolle.
Hyvä että meillä semmoinen lehti saa ilmestyä, niin pornoa kuin siinä joku joskus nähneekin.
En lainaa mitään pätkää Pauli Tapion jutusta vaikka välillä mieleni tekeilevi. Menkää itse ja lukekaa. Kuitenkin joku on eri mieltä ja pahoittaa mielensä? Niin maailmassa keskustelu jyllää. Ja harharetkiin löytyy aina ja aina uusia lokikirjamerkintöjä.
Nami nami.
Tekstit
