Ihmisen muisti
valikoi mitä sattuu
mieleen kuplimaan.
Syksyn kuollut lehtikin
putoaa mihin sattuu.



Mietin lyhyiden tekstien ongelmaa, Suomen kieli tuntuu tykkäävän pitkistä lauseista.
Mutta itsekritiikistäni huolimatta tuohonkin tuli direktiivien mukaisia tavuja, eli 5-7-5-7-7

Mukana on kigo-sana ja vilahtaa ihminenkin.
On se kai siten tyrkyllä haiku-osaston waka-formaattiin.

(Wakaa sanotaan nykyisin tanka-runoksi.)

Toinen asia mikä on mikä pysyvää, eli kuinka pitkään nämä blogitekstit ovat olemassa?

Tikkis Turussa 20.9.2023