torstai 24. heinäkuuta 2008

Jukka Tervo, Kaksitoista sinistä kuuta

Jukka Tervo,
Kaksitoista sinistä kuuta
Ntamo 2007
 

- Olen vapauden lapsi! se huutaa 
ja jättää imurin keskelle huonetta.
  
 

(Jukka Tervo, sivulla 43.)





Jukka Tervo on aktiivi musiikintekijä. Hän on myös säveltänyt musiikkia tv-elokuviin, tv-ohjelmiin, multivisioihin ja teatteriesityksiin.

Hän on toiminut myös Oulun Ylioppilasteatterissa (1978) ja Oulun Nuorisoteatterissa sekä Oulun kaupunginteatterissa. Siellä hän soitti bändinsä kanssa näytelmässä "Yökkö" (1982. Jne moninaista aktiviteettia.
Huolimatta siitä miten maailma on järjestetty 
ui sisämeressäni merkillisiä kaloja 

joiden sekaan kaihoan. 


Jukka Tervo julkaisi runokokoelman Zerkalo (1995), Ei koskaan, aina (1997) ja laajan tutkimuksen Teräskitara – musiikkiterapia nuoruusiässä (2003).
Hänen viimeisin kokoelmansa on
http://ntamo.blogspot.com/2008/10/jukka-tervo-kurt-cobainilla-oli-masu.html
Kurt Cobainilla oli masu kipeä

Jukka Tervon runot ovat kunnon lauseita, aitoa puhetta ihmiseltä ihmiselle. Silti hän ei saarnaa. Kun kirjoittaa aidosti ei tarvitse tehostaa itseään.

 
Emme tiedä mitä musiikki merkitsee 
koska se on olotila
 
jota nuotti matkii
  

Mielestäni tämä pätee myös runoihin; nuotin tilalle vain vaikkapa sanat. Jukka Tervon vakaus ja tahto kirjoittaa ja julkaista tekee ainakin minun psyykelleni hyvää. Että joku muukin jaksaa kirjoittaa, ja julkaista. Sille suurempi kiitos Leevi Lehdon Ntamo-kustantamolle. Ainoa hankala asia lulu.com toimintaperiaatteelle on postitus; kun postilaitos ottaa lähes saman verran kuin itse tuotteen painaminen niin mielestäni jossain on jotain mätää.

Tekemällä Lulu.commiin pienen porukan, tilaamalla useita tuotteita yhdessä paketissa voisi säästää toimitus- ja postituskuluja. Suomen kirjakaupat tuntuvat ottavan provikkansa kirjan lisäksi myös tästä postilaitoksen ahneudesta. ;-(
 
ihmettelen miksi kukaan 
ei pysäytä pahuutta. 
Kun tulen isoksi se saa kyytiä. 
 

(Jukka Tervo sivulla 9.) Sitä odotellessa ansaitsee täyden kannustuksen!
 
Elän näin, 
en tiedä paremmasta.
 

Sivulta 87 lainattuna.

Ei kommentteja: