Elokuun täysikuu

onnellinen kuu
umpirakastuneena
kuralätäkössä!

Ailu Valle ja Niillas Holmberg

Ailu Valle ja Niillas Holmberg ovat saamelaisia, runoilijoita, musiikin taitajia. Ailu Valle on mm. räppäri. Molemmista oli yhteinen juttu telkkarissa taannoin.

Ylläoleva kuva on jostakin tuolta, Utsjoki ei ole ainakaan kaukana.




Kuvassa oikealla Niillas Holmbergin runokokoelman kansi. Kokoelmaa oli kesällä myynnissä ainakin Utsjoen Kirkkotuvalla.

Kiinnostuin Niillas Holmbergista kun Tuli ja Savu julkaisi saamelaisen runouden liitteen jonkin aikaa sitten. Liite on lukemisista jo nuhjaantunut mutta teksti on vielä luettavissa. Saamenkielisen runoilijan, Kirsti Palton mukaan käännökset ovat hyviä. (Kirsti Palton runoja liitteessä ei ollut, eikä myöskään Olavi Palton. Kaikkea ei aina voi saada.)

Allaoleva kuva on Sulasojan lähteeltä lähtevä puro. Sulaojaa on sanottu suurimmaksi luonnonlähteeksi. Voimakas se ainakin on, ja vesi kylmänkirkasta. Sulasojalle pääsee opastettua luontopolkua seuraten Kaamasen - Karigasniemen tien parkkipaikalta.




Luonnostelin pitkään lyhyttä kolmirivistä kommentiksi nykysaamelaiseen räppiin, musiikkiin, lauluun ja kirjallisuuteen:

tunturin tuuli
puhaltaa valopilvet
minun luokseni

Hippusen naivi, kiiltokuvamainen? Näin käy helposti kun on lääpällään johonkin aiheeseen, jonkun innostavan äärellä rähmällään.

idästä länteen
liitää luokseni käymään
tuulet mäen takaa

Aika ohut? Aamulla katselin ulos joelle:

aurinko pyyhkii
tuulen sarastaessa
pilvet paljaiksi

noustessa?

Kehitysversio:

tuuli sarastaa -
joen eteläinen ranta
on jo valoissa

Vaikka panin telkkarin kiinni jäi korviin hengittämään tievan takaa puhaltava aaltoileva ääni, solisevan puron väsymätön lirinä kohden lopullista päämäärää, mikä se sitten lieneekin.

ei puro tiedä
minne pitää liristä ...
virtaa itsekseen

Issa ja aamupissi

Vuonna 1812 Issalta:

Heti näet
kusiputoukseni,
kurnuttava sammakko!

Tikkis kommentoi:

pyttyyn lorisee
koko yön kehotisleet
yhdellä kertaa

Huomenta, maailma!

Issalta vielä yksi, vuosi on 1803:

ei kohti länttä
tämän yön pissi ...
kirkas kuu

Selitettä: Lännessä on Amidan Läntinen paratiisi ja täysi kuu. Ei olisi fiksua, tai soveliastakaan pissiä siihen suuntaan, täysikuun loimotuksessa ainakaan.

Sen takia perinteiseen epäonnen suuntaan, eli koilliseen...



Tässä tammikuun 2012 postauksessa on yksi kuuluisa Issan kuu-pissi-haiku:


http://juhanitikkanen.blogspot.fi/2012/01/kahdestoista-paiva.html


Lopuksi Issan lievä vuodelta 1814:

Myös kusen haju
tuoksahtelee -
krysanteemit

Pikajunan aiheuttama virtaus

1.


Linnun höyhenet
lepattavat tuulesta -
syksyn aikomus?

2.

Seuraako sielu pikajunaa kiskoilla pysähtymättä?

Bonuksena Tikkiksen luonnosvihosta:

        aamun valju kuu - 
        sateesta märkä kukka 
        pudottaa lehden

     jos 
         sorsa ripustaisi
             höyhenensä puun oksalle



       tuu-
                 tumaan
           let- 


                  

                julkea tuuli 
                          nuolisi 
                sen laihaa rintaa



        koipia

         jalkojen väliä



            pelastusrengas 
                   kelluu,

                     luottamus

Rakennusvillat pitää kostuttaa ennen seinien tekoa

Sateen huuhtoma
rakennusvilla säilöö
sisähomeita?

Kuvassa todiste uudesta tavasta rakentaa puhtaita taloja Turussa: Rakennusvillat hapsottavat paksuina kesän sateissa ennenkuin niihin joskus tehdään kaunis seinä eteen estämään niiden ennenaikainen kuivuminen?

Mietin että ovatko eristevillat tehty jossain saastuneessa ilmanalassa ja niiden pitää antaa huuhtoutua Suomen puhtaissa kesäsateissa muutaman viikon?

Ohikulkijoiden havaintojen mukaan eristevillojen sadetus on Turussa hyväksytty tapa. Ja sitämyötä siis myös taatusti oikein. Jos Turussa Kaupunkia epäilee joutuu haastemiehen kynsiin.

Joskus kauan sitten rakennettiin väärin; rakenteilla olevia kosteudelle arkoja kohtia yritettiin suojella lumelta ja tuiskuilta ja kesän sateilta.

Eivät kai osanneet ennenvanhaan rakentaa kvarttaalitalouden mukaan bonus-tehokkaasti?

Kuinka pitkä matka on polku

Luontopolulla
karhulta jälkeen jäänyt
tuoksuva läjä

Tätä tekstiä fiilailin pari kuukautta.

Lopulta jätin eri vaihtoehdoista tuon talteen. Alunperin virikkeenä oli kesäkuun 2012 tapaus luontodokumentteja etsiessä / vaellellessa tuolla pohjoisemmassa Suomessamme.

Oheinen kuva oikealla on parin 'vanhemman miehen kuseman' päässä tuosta paikkaa...

Alla muuten vain kaunis luontopolku, joka myötäilee nykypolitiikan valtavirtaa:

Tossut kuivina -
lankut hatelikossa
määräävät suunnan

Lehmän henkäys

lehmän elämä
on roikottaa tissejä
ilman pöksyjä

Issalta tähän väliin lehmijuttu:

kyykkii nukkuvan lehmän
pään päällä ...
sammakko

Toisinaan käännökset asettuisivat hay(na)ku - muottiin. Tuossa se tuli ihan vahingossa, kun graafisesti parempi muotoilu (lyhyempi rivi - pitempi rivi ja lopetuksena taas lyhyempi rivi) ei oikein makustunut suuhun tai silmään.


Vielä yksi Tikkis samaan aiheeseen:

ruohot niityltä
märehditään sonnaksi
lehmipolulle

Se on haiku ainakin siltä osin että siinä on kigo-sana, kyseessä suomalainen kesä. Musiikki ja kesätapahtumat kuuluvat yhteen, Issan musiikkihaiku hänen varhaisilta vuosiltaan:

Sirkan siritys -
lehmät pellolla
musiikin nautiskelijoina

Suomennoksesta ottaa vastuun J. T.

Jos olisin maalla (mitä emme nyt ole jollei Turkua lasketa maaseuduksi) niin seuraava voisi olla ajankohtainen, alunperin se on värkätty toisella kotimaisellamme:

my favourite mosquito
following me
into the toilet

eli

Suosikkihyttyseni
seuraa minua
puuceehenkin

Joyce ja vuorovesi

Vuorovesi muistuttaa rannalla kuivin jaloin tepastelevaa ihmistä merien voimasta. Kaksi kertaa vuorokaudessa vuorovesi nousee, ja laskee. Sitä on hankala estää.

Vuorovesi ei valehtele. Se seuraa kuten kuu seuraa aurinkoa myrskyissä, tyynissä.

Sateesta vuorovesi ei kastu
sillä ei ennestään märkä sen märemmäksi enää kostu.

Samalla perusteella vuorovettä ei kannata yrittää lahjoa olemaan kenenkään puolella ketään vastaan. Se harmittaa joitakin. On vaarana että vuorovedestä ei saa keskustella, että vuorovesi määrätään julkisesti olemaan vain epävakaata vettä.

Kurkkasin Issalta pari vuorovesijuttua, nämä molemmat vuodelta 1804:

laskuvesi
pehmeän pehmeässä sateessa ...
tulee pimeätä

Selityksenä että rannoilla on porukkaa keräämässä simpupoita laskuveden paljastamalta rannalta. Sade ei sinällään haitanne mutta pimeys on tunkemassa maisemaan. Laskuveden jälkeen pimeässä vaanii nousuvesi.

Hui. Ja toinen Issa äskeisen kaveriksi:

laskuvesi
naiseni taloon
on pitkä matka

Tämä viimeinen on kommentti Tikkikseltä:

sateen ropina -
vuorovesi-ilmiö
hengittää ääneen

Joseph Massey ja Minima St.

Olen aikaisemminkin pari kertaa esitellyt palasia Joseph Masseyn jutuista. Nyt hän jokin aika sitten julkisti Facebook sivuillaan vanhan julkaisunsa PDF-muodossa. Kts osoite alinna.

Tulostin sen asettamalla printteriin kaksi sivua ruudulle ja sain ihan käteen reilusti sopivan vihkosen.

Näillä pienillä lyhyehkoillä "läpysköillä" on USAssa titteli chapbook. Niitä on usein saatavissa noin 10 USD hintaan. Mm. Joseph Masseylläkin. Tämä on nyt siis vapaasti jaossa.

Lainaan pari läpyskän lopusta, ilman lupaa, enkä kenenkään vastuulla:

Eikö tuo sirkka
ikinä
väsy?

Ja viimeinen teksti on:

Kuu
laskee

ei
sanoja.

Käännöksessä rivien näkymättömiin tunkee yhdistelmä sanojen laskemista, mitä ei ole alkuperäisessä. Toisaalta alkuperäisestä huokuu sivumahdollisuus:

Kuu ei
aseta

sanoja

Jos haluaa niin näinhän mitä tahansa voi lukea. Alkuperäistä olisi pääasiassa seurattava, käännöstulkinnasta voi seurata Britannian mallin mukainen sandaali?


Mutta olen vieläkin Joseph Masseyn kannalla.



Kuu piileskelee
salaisuuden edessä -
heti jännittää






http://juhatik.blogspot.fi/2012/08/minima-st-by-joseph-massey.html

Issalta, vuosi oli 1813

pidättelevät hengitystään
kun kirsikan kukat varisevat ...
merilokit

Lähde:

chiru hana ni iki wo koroshite miyakodori, jossa "miyakodori" sananmukaisesti pääkaupungin lintu, jolla on erityismerkitys: "lokki". Tuo pääkaupunki sanana tuo kuvaan mukaan tietysti itse pääkaupungin...

Helsingin lokit
leijuvat kioskin yllä ...
turistin pullat

;-)


Vielä yksi Tikkis, kun tänne mahtuu vielä yksi kun ei liikoja lörpötä:

lokin rääkäisy 
herättää rantakaislat 
panemaan hanttiin

Lahoavan puun seurustelu myrskyn kanssa

1. luonnos:

epäviihtymys
tuulisessa metsässä -
risuja tippuu

2. kehitysvaihe:

Risuinen metsä -
vanha mänty levittää
oksantynkäänsä

Välillä katselin sopisiko johonkin väliin lahoamisen teema?


Ensimmäinen ratkaisuehdotus lopulliseksi ratkaisuksi tähän tavallaan vanhaankin kiistaan:

            Myrskyinen metsä - 
            vanha mänty levittää 
            oksan paloja

Vaihteeksi Issaa, vuodeksi on kirjattu 1807:


portilleni
tuomassa oksassa
varisko aikoo laulaa


Tämä elämän pituutta tavallaan sivuava oksastusruno on myös Issan, ja vuodelta 1818:


Istutan oksaa -
huomenna minä voin
olla kuolla

Tulen lämmöstä

Issan hiilivalkeita, ensin vuodelta 1803:

heti herättyä
variksen rääkynää ...
sytytän tulen


vaihtoehtoinen, vähän nätimpi versio:


herättyäni kuulen
ulkoa variksen ääniä ...
sytytän tulen


Issa saattaa myös makustella vanhaa japanilaista laulua:

Tapettuani kaikki maailman varikset
toivon saavani nukkua aamulla pitkään
rakastettuni kanssa.


Toinen Issa, vuosi 1792

vanhojen ukkojen tapaan
lämmitän selkääni
tulen hehkussa


Eli Issa nostaa kimononsa takaosaa koholle ja kääntää selkänsä tulen lämpöön...

Bonuksena yksi Tikkis vuodelta 2012:

liian lämmintä
sytyttää hellaan tulta -
juon kylmää teetä

Eilen oli umpikuun aika. Kuu ei vielä erotu öisellä taivaalla.

Silti on kirkas ilma ja auringon jämä hehkuttaa tasaista valoa, niin että ihminen näkee ainakin itsensä, jollei muita.

kirkas elokuu -
kameran näyttö käskee:
vaihda paristo!

Tipperaryn Kirkonpolttaja

Turun taiteiden yössä Pienen Kirjapuodin tilaisuudessa esiteltiin uutta Leevi Lehdon suomentamaa James Joycen Ulysses - kirjaa. Kustantanut Gaudeamus. Kuvassa yksityiskohta kansilehdeltä.

Siitä pätkä, joka kertoo jutun Kildaren jaarlista kun tämä oli sytyttänyt Cashelin katedraalin tuleen. Tunnetko sen? Olen kirotun pahoillani että tein sen, sanoi hän, mutta vakuutan Jumalan nimessä että luulin arkkipiispan olevan sisällä. Mutta ehkei hän kumminkaan pitäisi siitä.

Lehdon suomennoksen sivulla 268. (Saarikosken versiossa sivulla 226.) Alkuteksti:

—God! he cried. I forgot to tell him that one about the earl of Kildare after he set fire to Cashel cathedral. You know that one? I'm bloody sorry I did it, says he, but I declare to God I thought the archbishop was inside. He mightn't like it, though. What? God, I'll tell him anyhow. That was the great earl, the Fitzgerald Mor. Hot members they were all of them, the Geraldines.

Tarina on tosihistoriaa; Kildaren jaarli poltti Cashelin katedraalin vuonna 1495. Katedraali sijaitsee Tipperaryn alueella, 108 mailia (= n 170 km) lounaaseen Dublinista.


Yllälainattu kohta esiteltiin yleisölle. Eturivissä oli evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen. (Kari Mäkinen on yksi kirjoittaja Paavolaisen katse - kirjassa, joka esiteltiin Ulysseksen jälkeen. KustannusOY Avain, 2012. )

Joycen Ulysses tihkuu Irlannin historiaa. Siitä ei pääse eroon, eikä liene suurta syytäkään.

Suuri haaste: Kuka suomentaisi meille Finnegans Waken?

1.

kuovi valittaa -
rantaniitylle tulvii
pilven tuotokset

2.

Nouseva vesi -
kuovin pesältä nousee
äänekäs lintu

Bonuksena Issa vuodelta 1804


muuttavat hanhet -
nuo riisipellot eivät tulvineet
eilen


Hanhet ovat keväthanhia muuttamassa pohjoiseen. Kenen havainto tuo on; ensisijassa tietenkin päähenkilöiden eli hanhien. Mutta mikä osuus kirjoittajan omilla havainnoilla aina teksteissä onkaan.

Kaisaniemi varjossa

Kävin kävelyllä Helsingissä. Kiersin pitemmän lenkin, rautatieasemalta Kaisaniemen kautta Espalle.

Varjoinen katu
suojaa otsonisaasteen
tungetteluilta

Allaoleva kuva liittyy pinnalla oleviin rauhallisiin suvantokohtiin maailmalla; Britannia uhkaa hyökkäyksellä Ecuadorin suurlähetystöön... (Tuleeko niistä kuuluisat Lontoon Laukaukset 2012?) Entäs Pietarin oikeudenkäynnit? Madonna pääsi onneksi vielä pakenemaan Helsinkiin. Ja meillä pohditaan hiki päässä että pitääkö vanhuksia ylipäätään hoivata? Vai mistä sekin kiista on.





(Klikkaa kuvaa hiirukalla niin kuvassa oleva vaihtoehtoteksti on tulkittavissa parhain päin.)

Rauhan kaupunki -
raitsikat kolisevat
kohti satamaa

Vahtikoivut

Kuvaan on pari erilaista tekstiluonnosta, tässä niistä toinen:

Koivut vahtivat
vuolaan joen virtaamista
pukahtamatta

Miten vain, selkeästi joki vaihtaa vetensä uuteen tasaisesti, satoi tai paistoi, ja poudallakin.

Maailma virtaa
yläjuoksulta alas
pitkin pituuttaan

Nämä eivät liene vielä ihan valmiita. Löysin nämä luonnokset samasta aiheesta ja tallennan ne tänne paljastamaan mihin kiinnitin laiskasti huomiota, saamatta niitä valmiiksi.

joki on valmis
kun vesi on virrannut
alajuoksulle

Joen olemus on juoksuttaa ylimääräiset vetensä sinne, alemmaksi.

joen vesi valuu
pilvien revettyä
pitkälle alas

Vähän kuin synnytys kesken puolukoiden poiminnan?

elämä syntyy
maahan reisiä pitkin -
puolukan puna

No niin. Mitähän löytäisi loppuviikolle? Ja mitä on valmista, kuka sen määrää?

Ootagawa virtaa
Hiroshiman keskellä
niinkuin ei mitään

Oota - joki virtaa Hiroshiman halki. 67 vuotta ja vajaa viikko sitten Hiroshiman yli pyyhkäisi Pommi.

Tiheikön joki
kuljettaa vedet mereen -
sähkö ilmassa


(Tuossa on pieni vitsinpoikanen Oo.n etymologiaan vinkaten.)

Olen koko nuoruuteni ollut varma siitä että tarvittiin Nagasakin ja Hiroshiman pommit että minä synnyin sunnuntaina 12.8. Turussa von Heidekenin aatelisella tuotantolaitoksella vuonna 1945.

Eilen kävin tapahtumaa juhlimassa; ensin Aussi-paatilla jokirannassa missä joimme Sepon kanssa kahvit. (Irish style, tietenkin) Jatkot Puutorin Wessassa, missä Seppo harjoitteli tulevaa Saksan matkaansa varten. Appelkornia ei ollut, suomalainen 'valkkari' pienessä lasissa sai kelvata. Minä kelpuutin pienimahaisen lasin ranskalaista ruskeaa viiniä. Kutsuvat sitä siellä etelässä konjakiksi...

Sivistys virtaa
Aurajoessa hissukseen
tiheikköjen ohi

Tänä aamuna maailma valkeni,
rauhaisesti,
maailman pölypilvet leijunnevat
missä leijuvat

Issa vuodelta 1792:

syvältä pilvien
pullistumista
ukkonen tulee

Issa vuodelta 1803:

ukkosen ryminää
tyhjästä mahastani ...
kesäinen niitty

Tämä seuraava on Tikkis:

Kesän ukkonen
melskaa yöllä yksikseen -
hikinen tyyny