keltatautiset
jokirannan märät puut
hiljaa, ääneti

Minä en saa valita

Minä en saa valita
= enää =

Minun ennakkoääneni katosi uurnaan ja paluuta ei ole

Mulla oli vain kaksi ehtoa kenelle luovutan ainoan ääneni:

- Pitää olla nainen

- Ei saa hihkua Toriparkkia Turun Kauppatorille


Kopissakäynti sujui näillä raameilla joutuisasti:

Nainen siksi että kunnallispolitiikassa Turun Taudin levittäjiä ovat olleet voimakkaan röyhkeät ja härskit miehet.

Puolueethan kaikki toki tietävätkin, eli se rajoitti suuren osan valintamahdollisuudesta.

Mutta Kopin seinän lunttilapussa oli vielä listoja, ja sieltä oli tämän jälkeen helppo valita yksi numero, joka siis kuului naiselle.


Kansallisoikeuttani suorittamaan mennessä käveltiin jokirantaa. Pieniä pisaroita tihkui savisena viruvan Aurajoen pinnalle.

sorsaa vituttaa?
tihkusade kastelee
sen uimavedet

Mietin Aurajokemme osaa maailmanhistoriassa. Venäjän tsaari tuli Turkuun kun oli tehnyt Ruåtsin kunkun kanssa diilin että miten tätä perukkaa jaetaan. Turkulaiset rouvat pynttäsivät itseään keisarin tanssiaisiin, jota tiettävästi tanssittiin lähellä tätä paikka missä kuvan sorsa meloo alajuoksua päin. (Siellä on se Ruåtsi.)

Tähän mennessä
savinen Aurajoki
senkun virrannut

Elämästäni kului pari päivää kun kävin siinä kaupungissa johon pääkaupunki Suomessa siirrettiin. Joku tosin sanoi että ei Turku ollut koskaan pääkaupunki vaan se oli Tukkisaari, eli ruotsiksi Stockholm. Ja suuriruhtinaskunnan pääkaupunki oli kai entinen Leningrad eli silloinen Pietari? Mutta Hesassa oli sujuvaa.

Opin menemään Viiskulmasta 3B raitsikalla Kallion taakse. Kännykkälipulla vieläpä edullisesti. Majapaikassa odotti puhtaat valkeat lakanat ja iso pyyhe jonka kanssa kävin saunomassa.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen menin kadun yli ja Kolme Bee liukui pysäkille. Menin sillä Rautatientorille ja olo oli kuin Luxemburgilaisella YK-poliitikolla. Osasin!

Illemmalla Turun junaan joka raiteelta nr 13 lähti Turkuun.

Turussa odotti ylläri; postilaatikkoon oli tullut pari painotuotetta; Sami Liuhdon Surun virsiä. Kustantaja Vätin Kustannus, ISBN 978-952-93-0505-6.

Olen ehtinyt selaamaan sen kertaalleen läpi. Ettäkö virsiä? Jos nämä ovat virsiä niin minäkin opettelen vielä laulamaan.

Toinen tuote oli ilmeisesti saman kustantamon Vätin Sanomat Vol. 1, No 3.

Teksti oli kuin Kinnunen olisi lavalla ja pitäisi pitkää monologia. On uudistunut, kasvanut miehen mittoihin, tämä Kinnunen. Tarkempi lukeminen paljasti että teksti ei ollutkaan Kinnusen vaan teksti puhui Kinnusta.

:-)

ilta pimenee
joki valuu kuin räkä
ja ääni mennyt

Mietin että minulla on vielä harjoittelemista jos aion ruveta kirjallisuuskommentaattoriksi.



Label: Sami Liuhto,

sateen tauottua
vaahtera saa ruohikon
peitettäväkseen

sateinen tuuli
käy pöyhimässä lehdet-
levoton olo

Vincent ja kengät

Liittyy eiliseen postaukseen! Alkuperäisen maalauksen copyright by Vincent van Gogh, Arles, Ranska.

Täytynee myöntää että Turun Aurajoen rannalta bonkatut lenkkarit ovat alakuloisemmat. Vincentin kengät ovat ikäänkuin heti taas mentäisiin!

* * *

Minulla on henkilökohtainen tavoite kirjoittaa 10.000 lyhytrunoa. Jotkut niistä ovat jopa haikuja. Olen käsittääkseni yli puolen välin.

Mitä sitten teen kun saavutan tavoitteeni. Ryhtyisinkö tanssimaan?

Olen tietoinen että mitä lyhyempiä runot ovat niin riski niiden pärjäämisestä mielipidemarkkinoilla on vähän samaa sarjaa kuin Maikkarin Tanssikilpa?

hei ruttuseni
jatketaanko viikolla
tanssiaisia?!

Alla lisää van Goghin monista kenkä-aiheisista:

Liukas lattia -
hyvin blankatut kengät
johtavat voittoon!

Nämä allaolevat tanssikengät ovat jo syrjäytettyjä?

eipäs itketä -
Maikkarin tanssikisa
on mahdollisuus!

14. lokakuuta 2012

Käytiin kuntokävelemässä jokirantaa, käännyimme Galleria Joelta takaisin. Siellä oli Veronica Ringbomin näyttely. Aiheesta enemmän Harro Koskisen Facebook-sivuilla.

Alkumatkasta bongasimme kaiteelle nostetut lenkkarit. Kuivumaan?

Muistin Vincent van Goghista teatteriesityksen taannoin Turussa. Siinä postimies innostui kun ymmärsi nykytaidetta: kengät!

kaksi tossua
hyppäämässä kesästä -
hikiset varpaat

Kun tulimme samaa polkua takaisin oli toinen tossu lähentynyt virtaavaa jokea. Maailmassa on selkeästi määrätietoista liikettä.

Pidellään kiinni
että hattu ei liihota
kuten Ruåtsiin!

Pöheikön vene -
melkein kaikki rannan puut
vielä pukeissa

Haiku aika

Puolalainen Krzysztof KOKOT julkaisi haikukokoelman, jossa on satakunta haikua puolaksi, ja sen lisäksi käännöksiä monelle eri kielelle.




Kääntäjiä kokoelman haikuille on 42, eri kielistä, eri maista.

Suomi on kokoelmaan valittujen kielten seassa, (mutta ei esimerkiksi Ruotsia.-)

Alla olevan runon (jesienny wiatr dmucha ) on Juhani Tikkanen kääntänyt kokoelmaan seuraavasti:

syksyn tuuli puhaltaa
sinun ja minun välissä
hiljaisuus

Esimerkin vuoksi alla sama runo venäjäksi:





Miten joskus kielellä ei ole merkitystä? Kun on itse ollut mukana muutamaa kokoelman teksteistä kääntämässä niin kun niitä muita katselee niin hämmästyin että kappas, sama runo on moneen kertaan. Mikä illuusio lienee. Tuntui kuitenkin hyvältä keskustella. Käänsin kokoelmasta vain viisi näytettä. Runoissa on siis kussakin eri valikoima kääntäjiä. Mielenkiintoinen toteutus.

Runoissa on eri maiden kääntäjiä siten että kaikista teksteistä on vain neljä erikielistä toisintoa.

Krzysztof KOKOT on syntynyt vuonna 1949 Katowicessä. Hän julkaissut kolme runokokoelmaa vuosina 2007 - 2011. Hänen haikujaan on julkaistu, lähinnä englantilaisin käännöksin oletan, mm. Mainichi- sivuilla ja monissa muissa. Etäisin yksittäisen haikun käännös on Filippiinien tagalogin kielellä. (Sitä ei ollut tässä kokoelmassa.)

Kustantajan yhteystiedot ovat alla:




ISBN: 978-83-62564-26-2.

Lopuksi vielä yksi teksti, jota kirjassa ei ole suomeksi:

masennuslääke -
aurinko paistaa koko päivän

Copyright Krzysztof KOKOT, suom. j.t.

(Krzysztof KOKOT:in siviiliammatti on farmaseutti.)

Rasmus kissan kosiolento

Joutsenen lento -
odotellaan kevättä
ja mitä tulee?

Issa ja pari kissaa

Vuodelta 1820 Issa kirjoitti:

kissanpentu tanssii
ympäri ja ympäri ...
putoavat lehdet

Asumme Raunistulan puutaloalueella. Kellarit ovat pääosin maapohjaisia ja pihat myös. Vain harva piha on kivetty, tai asfaltoitu. Alkeellista! Alueella vihnii muutama kissa. On muutama vuosi kun meidänkään kellarista löytyi hiiri! Ilmeisesti nämä lainsuojattomat petoeläimet pelottavat hiiret naapurikaupunginosiin, kuten Tervatorin riemuksi?

Pihapuut varistavat estoitta lehtiään pihoillemme. Hallitsematon lehtikaaos poikinee asiasta EU.n ehdottoman kiellon, heti kun Kreikkalaiset kähmijät ovat saaneet tarpeekseen tilkkeitä vuotaville Sveitsin ja Jerseyn tileilleen?


Issa vuonna 1820:

kissanpentu painaa
pudonnutta lehteä hetken aikaa
maata vasten

Tikkis tähän sekaan:

yksi kerrallaan
puunlehdet kellastuvat
ja putoavat

Kushiro Hokkaidolaiselta löytyy yksi josta Tikkis näyttäisi vaikutteensa onkinut:

lehti lehdeltä
kellastuvat, punastuvat,
vaahteran lehdet


Pihalle tunkeutuu Raunistulan puhtaan ilman aurinko: kollin ketale huinii huolestuneena, seuraa syksyn edentää.


Lopuksi yksi tavurönsy. Niitä kutsutaan nykyisin tankoiksi:

päivä päivältä
pihalle kasautuu
irtolehtiä
punaiset ja keltaiset
toinen toisissaan kiinni

Projective Verse, by Olson

Muotoa ei voi olla ilman sisältöä.


Olson julkaisi kirjoitelmansa "Projective Verse" jo vuonna 1950.

Siihen törmää vähän väliä ihmisten viittauksissa ja kirjoituksissa. Teksti on netissä, ja saattaapa olla jopa suomennettukin?

Siitä on lainattu yhtä lausetta tiuhaan:

Muoto ei ole koskaan enempää kuin sisällön laajennus.

Sisältö, julkistuessaan, on aina jonkin muotoinen.

Kun muoto alkaa murjoa sisältöä
se muuntuu valheeksi?
Ja uudeksi sisällöksi?

Nyt on tullut tavaksi että uusien muotojen rakentaja (vanhoista) omistaa sen sisällön?

Kuka uskaltaa kysyä kuka omistaa uudelleen muotoillun sisällön?

Facebook omistaa Sinut.

Jos minä teen tekstiä vanhalla Microsoftin Wordilla ja käytän siihen Nokian lume-puhelinta, joka muotoilee tekstin luettavaksi tirkistelyä varten tehtyyn ruutunäyttöön, niin kummalla on siihen tekstiin oikeus, Nokialla vaiko Microsoftilla.

Entä jos käytänkin Linux-kännykkää?

Facebook sanoo omistavansa kaiken materiaalin mitä heidän tallentimillaan on tallennettu ja näytillä.

Kuka omistaa
kellojen tikityksen
kun vieteri katkeaa

Charles Olson porautui tekstin syntymiseen ja olemukseen sinällään vuoden 1950 kirjoitelmassaan. Ei ollut Facebook vaatimassa omistajilleen bonuksia, Microsoftin autotalliakaan tuskin oli otettu tuotantosuunnitteluun, ja Nokiakin taisi olla hyvälaatuisia kummisaappaita.

Oi syksyn koivu!
tuhlaat kaikki lehtesi
talven tallata!

Eilen asunto-oyn pihalla alkoi haravoinnin vuodenaika. Haravoin pihapolulta soraa näkyville ja pehmeästi jaloissa kahisevat kuivaneet (=kuolleet!) lehdet saivat kyytiä takapihan lehtikompostiin.

Lopun alkua ja uuden odottelua.

Pudonneet lehdet
eivät ole enää puun omat
kuin kesäkuvissa

Olsonin Projective Verse mm täällä näin:

http://www.poetryfoundation.org/learning/essay/237880

Huom, kuusi sivua!

hiilivalkea --
vanhuusiän ohikulku
on samanlaista

Issa vuonna 1820. Kuin myös seuraava:

tuttuja ruohoja
ja tuntemattomia ...
kuihtuvat yhtäkaikki

Issalla samaa aihetta hipoo vuonna 1819 laadittu teksti:

piilossa pysyneet
ja ne jotka eivät olleet ...
kuihtuvat kaikki

Vielä yksi, jota olen makustellut jonkin aikaa, Issa ja vuosi 1820, tulkinta yksi:

hupakko lintu
sulkasadon jälkeen
mitäpä mietit?

Tulkinta kaksi:

höppänä ukko
kun hampaasi putoavat
mitä sitten sanot?

Issan käyttämä ydinsana tarkoittaa sekä sulkaa että hammasta. Lauseyhteys (Issalla lintu) sitoo merkityksen sulkaan. Eli tulkinta kaksi on virheellinen. Vai onko.

kulunut kynä -
antaisit nuorempien
näyttää omansa!

Tämän copyright on Tikkiksellä .-)

Sateet ovat sinällään terve ilmiö. Perunapellot ja maissin viljelijät eivät tykkäisi jos olisi kuukausikaupalla rutikuivaa.

Uutistoimituksetkin saavat aiheita kun vesijättömaalle rakennetun talon kellariin lirisee vähän vettä.

sateen töhrimä
jokimaisema peilaa
hämärtyvät yöt

Turussa Aurajokikin virkistyi liikkeelle. Muutaman päivän yläjuoksulta virtaa savensekaista harmaata lillua kohden Airistoa ja Ruåtsia!


Issalta tarttui pari lintu-aiheista, molemmat vuodelta 1805:

yöstä lähtien
satanut taukoamatta -
pennut ovat jättäneet pesän

Kenties siksi että koti kävi liian vetiseksi:

linnunpesä
ei ehdi kuivua ...
vuorten sateet

Sateiden tunkua, & loka

1.


Tulviva joki -
sorsa ui vastavirtaan,
eikä etene

Lokakuun sateet yllättivät Aurajoen. Kerrankin siinä virtaa vesi. Syyspäivän tasaus tuo myös pitenevät yöt, ja aamulla verhojen raosta ei niin aikaisin pilkistä valo.

2.

Pitenevät yöt -
koko maailman pimeys
on hetkellistä

Kävin kirjamessuilla. Oli treffit Saverolaisten tuttujen kanssa! Ikkunabaarissa pari pientä lasillista ulkomaan kuohuvaa. Takaisin kotiin tullessa joella virtasi tulvaveden yllä iloinen syksyinen aurinko.

3.

Tuuli puhaltaa
vastaan hekottelevat
pilvet joen yltä!

Telkkarista on ollut tarjolla murha-kustaan ylistystä. Emme jaksaneet katsoa, liikaa muita juttuja pyöri mielessä: miten käy kunnallisten kirjastojen jos Turun kirjamessujen mieleen tulvivat muistot Porista valtaa myös Turun Kokoomuksen ja Demarien vallanhalun? Pari sivukirjastoa on jo Turusta kokeeksi lahdattu, toinen oli nk. Jarkko Laineen oma kirjasto. Presidenttihän halusi kunnalliset kirjastot maksullisiksi aikoinaan. Mielestäni nämä ovat asioita joita ei pidä unohtaa.

4.

Taantumuksen yöt -
keskiyön mustat varjot
kuten Mannerheim?

Myöhemmin keittiössä. Pari kesänkuivaa klapia hymisee savupiippuun, teevesi kiehuu visselipannussa.

5.

Viirukkaat pilvet
harkitsevat vain hetken
eivätkä sada

Mitähän sitä tänään vielä tekisi, kunhan ensin herään. Tämä seuraava ei oikein tahdo asettua runoperinteen kauniiseen perinteeseen:


Myrskyn jäljiltä
raatokorpilta jäänyt
tunkkainen sulka


Jos tuulettaa liikaa niin pysyvätkö ikkunaverhot kantimissaan?

P.s.

28.10. ratkaistaan kuntavaalit.

Kun joku ratkeaa niin mistä revitään ?-)

sateiden jälkeen
aurinko virnistelee
kuin ei tietäisi

per jantai

Kurkkasin aamuvarhaisella (noin klo 10; aurinko oli sairasvapaalla, palkattomalla?) keittiön ikkunasta pihalle.

  
Syksyistä lirinää, 


          piha tulvii että 

jos sinne menisi tohveleilla 
 
     niin ei jäisi jälkiä 
                             sillä
 
veteen mitään jälkiä 
  

Tulee muistuma Rauman satamasta, siitä pääsee amerikkaan.

Keitin kannullisen kahvia,
hain Inkun mielikupin ja vein hänelle
tuoretta
vasta
keitettyä
suodatinjauhekahvia,

kahvipapujen tislettä,

kaapista viimeisen piparin


tänään pitäisi käydä kaupassa, edes,
piparit on loppu!


On nähkääs Inkun nimmarit

ja sitä pitää vähän juhlistaa

Syksyn sateiden
lokakuun vesijuhlat
loruvat maahan

Gone with the sunny wind

häipynyt tuuleen
ennen auringon nousua -
yöllinen kaste

Tästä Kushiro Hokkaidolaisen koulukunnan toisinnosta on useita variaatioita. Aihe kestänee useammankin. Ei se että runoilija laatii yö- tai aamukasteesta lyhyen tekstin tarkoita että aihe olisi senjälkeen tabu?

ruutupaperi

(Tutkin oikeastaan vain ruutupaperin pintaa.
Siihen tein päälle bittitekstin... )

Ruutupaperi
rajaa vain karsinoita
täytettäväksi

Caribbean Kigo # 38

Voittajaksi kiri Hollantilainen Bouwe Brouver testillään:

myrskyinen ilma
koditon mies pusertaa
viinipulloaan

Bill Kenney kirjoitti seuraavan:

kovat tuulet
hengittävät sisään
hengittävät ulos

Rauhallisesti toteutettu haiku vaikka rivien väleissä puhkuu ja puhisee. Skotti John McDonald julkaisi seuraavan:

myrskyinen sää -
kaikki linnut puettu
rätteihin

Lopuksi vielä yksi, copyright by John Daleiden:

taittuneet oksat
murtavat sähkölinjat -
outo hiljaisuus

Aiheena oli siis Myrsky. Katso:


http://wwwcaribbeankigokukai.blogspot.fi/2012/09/ckk-38-results.html

Pankit savustetaan pois Suomesta?

Ensin ilmoitti OP-Pohjola lähtevänsä Suomesta? Nyt Sampo Pankki (= Danske Bank). Mitä Suomeen siis jää? Liedon säästöpankki, S-ryhmän oma pankki?

Paperiteollisuus sanoo vievänsä tehtaansa Saksaan, tai sinnepäin, kun Suomen maksettavaksi tulee rikkivero. Areva vie Olkiluodon voimalan Jerseyn saarille?

Viking-linja lautat elävät nuuskakaupalla. Jos nuuskakauppa laillistettaisiin Suomessa niin Viking ei enää seilaisiko?

paperille painetun 
        runouden perimä 

    on ohutta kuten happoinen paperi, haurasta

       rauhanen tihkuu  
 
  
           paperitehtaiden 
              bonuksien tulva 
           tyhjää kassakoneet Suomesta

   Vanhenevat setelit

Muistojen haihtuminen vihollisten pohjattomiin taskuihin


          millä sitten maksetaan 
          kun ei ole enää taloudellista 
            painaa suuria paperisia seteleitä 

        ja luottokunnan laskujen käsittelymaksu 
        tyhjentää eläkemummojen eläketilit
        Kreikkalaisten Sveitsisä oleville tileille?

              Syödään oravia
              kääriydytään hauen suoliin 
              kävellään känsillä 

 
Lopullinen voitto
                             (voitto!) 

 on meiltä 
     ennakkoäänien valtakirjoilla 
             haihdutettu 

                         kuin 
                   nälkäisen 
                     lehmän 
                 viimeinen 
         
         pieru