Maaliskuun sateessa

Aamuyön sade
jokainen tippa löysi
oman kätkönsä

Eksynyt sade …
roskiksen kansi kiinni
taivas on puhdas

sateelle kätkö
upposi vielä sekaan
- tehokas ränni!

Naapurisopua auringossa

Naapurin aita
sallii auringon valon
meidän puolelle!

:-)

Kadulla on aurinko

Kadun aurinko
puun oksiin ei kompastu,
- lämpimän hehku

Roskikseen oli menossa

Scannasin vanhimman liuskan tittelisivulta muistoksi itselleni. Paperi oli vanhaa nk.- virallista isoruutuista paperia ja isompaa, ja vuosi taitaa pitää jollakin tarkkuudella.

Kokeilin mitä pieni scannerini saa aikaiseksi.

Papereissa oli vanhaa kokoustekstiä, jotka jo tekstinä oli scannattuakin ja taltioitu nettiin, mutta näköjään nyt uusi Merikapteenin johtama yhdistys on ne scannaukset netistä putsannut kauhuissaan pois. :-( Otin talteen blankoliuskat ja tein niistä itselleni käsipelillä täytettävän päiväkirjan! (Muut olen tietoturvan varmistamiseksi polttanut.)

Tikkis pyhäpäivän ratoksi
Asuntoyhtiöni grynderit jo tekivät "ilmiannon", että minun kämpässäni on liikaa tulenarkaa paperia!
Palotarkastaja kävi ja suositteli vaan siivoamista paremmin!
Tämäkin kauhistus on siivottu scannerilla bittimuotoon.

Ikkunalla kotikaktus valvoo gryndereitä

ikkunakaktus
valvo kotirauhaa
kastelen häntä

Aamiaiseksi graavilohta ja pupumukissa kahvia

Aamulla lohta
graavattuna leivällä
+ muki kahvia

Paha sota ja onnellisuus

Onnellisuutta!
Paha sota muualla
ei koske meitä!

Pilvipeitekin ohut
kuin virallinen totuus.


Tikkis 19.3.2026

Välirauha! Meillekin.

Tämä tässä mukavan naapurin meille heittämät tupakantumpit! Hän siivosi omaa pihaparkkipaikkaansa. Ja meidän pihalle ei saa autoa parkkeerata.
Korttelissamme silti hauska sopu! Eli tämmöisen rustasin ilokseni:

hänen puoleltaan
lensi tupakan tumpit
- naapurisopu!



Muuta ahkeroin:

runo ei synny ...
tökkäsin hammastikun
ilman reikiä
- unohdin ajatuksen
ei ollut edes hyvä?



pitää nukkua
että jaksaa pohtia
keskenjääneitä


valveunet valvottaa
pitää turhaa kiirettä

Tämä poisjäänyt, tai unohdus, voisi sopia vielä tänne:

sulavaa lunta ...
kaikki kirjoitusmokat
jotka näen

January Shiki 2016, Copyright Sandra J. Burnes, 2016, New Mexico, USA, suom. Tikkis 2026

Yhden miehen sota

1.

paperinippu
(kynä olisi valmis)
- kukaan ei käske
piirtäisin tankkilaivan
lippuun johtajan naaman


2.

Sotapäällikkö
antaa käskyjä joita
kukaan ei kuule.
Voihan ne kuvitella,
kuuntelisi suhinaa.


3.

Kenen on vastuu
kun sota on menossa
ja sillä siisti?


4.

Hormuzin salmi
on kuitenkin vain vettä
sodan sulkema


5.

Minä tein rauhan:
(suljin teeveeltä sähköt)
nyt juon kahvia.
Saankohan nyt kiitosta
vaikka suljen myös verhot?


Tikkis 16.3.2026

haave kesästä 13.3.2026

Kesäinen tuuli -
tuoreet lehdet
havisee

sopuisa jengi


Tämän tein kun haaveilin että kesä tulee!

Hormuzin kiista

Iranin sota -
johtajan toimi auki.
Palkasta kiistaa?

- muuten sopuisaa?


Hormuzin salmi
tunkee kaikkiin uutisiin.
Miinojen paikat?
Tarkistin yöllä lukot
vara-avain kadonnut



Kiireinen päivä.
Uunista kanan koivet
nyt lautaselta suuhun.
Samoja uutisia
niellään jälkiruokana



Viikko vierähti,
heti on pääsiäinen.
Kanat munivat!



Seuraavat ovat Shiki Kigo September 2009 arkistoista:

maan haju
nurmikolla lepää
paksu sumu

Copyright Jordi Climent 2009, suom. Tikkis 2026


aamun sumu
vanha radio
toimii yhä

Copyright Israel Lopez Balan 2009, suom. Tikkis 2026


sumuinen aamu
vaatteet narulla
eivät kuivaa

Copyright April Serock 2009, suom. Tikkis 2026



laivan sireeni
huhuilee yksinäistä kutsua
jostakin sumussa

Copyright Frances McCarthy 2009, suom. Tikkis 2026

Ikkunallani tammen itu odottaa kesää

Ikkunan tammi
kasvanut pari tuumaa
ei vielä kesä

Eilisillalla rustasin muutaman lyhyen, julkaisen täällä
yhdessä pääkohteen, eli tammen kasvukuvan kanssa samaan postaukseen:

1.

Tasaiset pilvet
peittävät koko taivaan.
Tuulee vain vähän.

Maailmalle esimerkki
saisi olla rauhassa.


2.

Lumimyrskyllä
on oikeus räyhätä
milloin tahansa.
Sulavathan lumet pois
ilman lupaa kesällä.


3.

Polun keskelle
pihapuusta tipahti
katkennut oksa.
Puuhun kasvaa tilalle
kesäksi uusi oksa


4.

Ajoin partani
kuten polulta lumet
- taivas viis veisaa?


5.

Kynttilä syttyy
kun siihen vain raapaisee
tikulla tulen,
- sammuu puhaltamalla
erikseen kysymättä

tikkis 9.-10.3.2026

Kirkkaan taivaan viikolla

Ensin jatkoa täysikuulle, joka oli 3.3.26

Puoliyön jälkeen
kuu tirkistää sisälle
makuuhuoneeseen

toinen versio:

Utelias kuu
valaisee röyhkeästi
muuten pimeän huoneen,
ohut verho ei estä
kurkistelua

jatkuu # 3.lla:

Meni jo yli
maaliskuinen täysikuu.
Taivas tylsistyi.
Avaan radion. Se soi
sähköistä musiikkia.


jatkui pari päivää sitten heränneellä tammentaimen jutulla:

Maaliskuun lämpö
kasvatti tammentaimeen
terhakan lehden!

Tämä olisi # 5

Orkesteri soi
minulla on vain kahdet
kuulevat korvat,
yhteen päähän kuunnella
bändin soittoa!


Viikolla kirjattua:

Maaliskuun lupa:
kevääseen mennään lujaa,
katu on sula.


Aidan kohdalla
vilkuttaa kuu kirkkaana.
Istun varjossa.


Ystävällinen
naapurin laho aita
ei estä mitään.
Se pitäisi maalata
bluffimaalilla umpeen.


keväinen tuoksu
tuuli kadulla vastaan
hiukan tykäistyin
en hae tuulelta suojaa
kengännauhat löysänä



Maaliskuinen yö,
yhtä pimeää eilen.
Sorsat nukkuvat.



Tunti tunnilta
aamun valo lähenee.
Minä en nuku.
Janoiset kukat juovat
ruukuistaan kaiken veden.


Joku jossakin
käy öistä raakaa sotaa,
ei silti voita.
Minä pöyhin tyynyni
aamulla juon kahvia.

Kotitammeni heräsi viikolla

Jatkaa elämää,
puhdistaa myös ilmaamme,
kevät rynnistää!

Viime vuonna pihalta oravan jätöksistä talteen ottamani tammenterho kasvoi heti n. 30 centtiseksi. Talveksi meni levolle. Kastelin häntä silti silloin tällöin.
Ja loppuviikolla tapahtui kevään tapahtuma!
Tammi nosti tuon tuoreen oksan kurottumaan kohden ikkunaa!

Särö nr 57 2026

Särö nr 57 tipahti postiluukusta viikolla. Jatkotiputin sen työpöydälleni, jossa on meneillään olevat paperiset asiat. Tärkein päiväkirjani (kesken!) ja muistikirjani (myös kesken!)
Sitten on nippu A5 papereita, joissa on blogissani julkaissuita lyhyttekstejäni. Osa niistä voitaisiin kokonsa puolesta nimittää haikuiksi, osa tankoiksi. Paljon muita nimityksiä kaipaavia runohenkisiä jutusteluja ei ole.
Pino kasvaa. Kun pino kasvaa liimaan ne vihoiksi, jotta eivät lentää lehahtele ties minne, vaikkapa keittiön hellan sytykkeiksi.
Joskus mainostan myös julkaisujani Blogissa linkkaamalla niitä Facebookiin. Keskityn lähinnä runoihin. Sitten Fakebokissa joskus hairahdun ottamaan osaa yleiseen meteliin joka siellä riehuilee.
Nyt postin tuoma Särölehti kiinnosti. Heti alkuun juttu RAUNIsta kiinnosti ja innosti. Jätin takaraivoni muistisaarekkeisiini merkinnän että Rauni on jees. Hiffasin myös Helvi Juvosen.
Tallennan kaikki Säröt talteen. Vielä kasvupinot ovat kämpässäni lukukelpoisessa sovussa. Vanhimmat Parnassot alusta asti, joiden vanhinta osaa vieläkin kaivelen ja tykkään. Yksi mielenkiintoisin oli Tuomas Anhavan Parnasso 1958 Nro VIII suomentama Arthur Rimbaudin Juopunut pursi. Luin muuten Unto Kupiaisen mökillä asuessani kerran siellä Kupiaisen merkintöjä siitä. Jänniä! Kaksi ranskaa osaavaa runoilijaa kommentoivat toisilleen, ja tuskin kumpikaan näki toisen kommentteja?

Joka kerta kun tänä talvena katsoin lämpömittarin miinuslukemia niin mietin että kun poltettavat klapit loppuvat niin ovatko säilötyt kirjat ja lehdet lämpötalouden takuuna, kuten Säröt ja Parnassot, muuten myös Tuli ja Savut ovat jossain pinoissa!
Olenkohan realisti kun pohdin että jos asun tässä kämpässä vielä jatko-elämäni noin 20 vuotta niin riittävätkö klapit, eli lämmitettävät puut. Mutta hyllyissä on muutaman kuukauden lämmitettäviksi säilöttyjä kirjoja :-(

Lämmön paras lähteeni eli Pörssisähkön hoipertelevat hinnat eivät vakuuta elämän jatkuvuutta?
Särön yksi jännin osa oli Huippuvuorilla olevasta Siemenholvista jutustelu. Senniminen kirja on siis kai myös ilmestynyt? Jep.
Pari kuvaakin sieltä oli, mutta jätin maisemat nyt sinne.
Muuten menee mukavasti, Trumppi ei ole vielä siirtänyt Ahvenanmaata itselleen. Eikä Putin.


Mietiskelee Tikkis 5.3.2026

Maaliskuu sujuu

1.

Maaliskuu sujuu
yksi aamu kerrallaan
- aprillipäivään?

Sitäkö odotamme
kädet selän takana?



2.

Hiljaisuus hihkuu
radion aikamerkki
sotkee metelin

Mikä päivä huomenna
sotkee maailmanrauhan?


3.

Jos olen hiljaa
maapallo kiertää silti
ja päivä vaihtuu
keskiyön pimeydessä
pitämättä melua


4.

Tulliton runo ...
Tullimörö raivoaa.
Suljen telkkarin.
Tekstitön paperi vie
runolta tarkoituksen


5.

Raapaisen tikun,
rikin tuoksu viilentää,
maailma pelastuu!



Rustasin näitä kun uni ei löytänyt minua.
Näistä puuttuu lajimerkintä, ihan wakojakaan nuo liene.

Näillä sivuilla ei ole ärjyisiä ylläpitäjiä?
Entäs lukijoita?


Tikkis 4.3.2026

Maaliskuun juttua

1.

lumeton piha
nurkissa vähän jäätä
- ryntääkö kevät?



2.

Kiireinen lintu
lehahti pihan yli
pysähtymättä.
Ulko-ovi on kiinni.
Minä asun sisällä.



3.

autojen parkit
katovalo rauhoittaa
enkä pelkää pimeää
nukuttaa toki vähän
- myöhäinen ilta



4.

Löysin Sea - runon.
Ei se niin hyvä ollut.
Tuli pimeys
katuvalojen taakse.
Muistelin vähän väärin?

Merirunoni yhtä aikaa Estonian ja Kurskin muistoksi

Oli Elisan kotisivuillani, josta Elisa kaikki kuitenkin poisti.
Olen tätä etsinyt, nimi matkalla taisi vaihtua.
Nettiversiota piti turhan väljänä tiivistää, on nyt Microsoftin Write-versio.

Jos oikein muistan niin tämän kävin lukemassa kerran Vardöen rannalla autosta C-kasetille. (Ajoin sinne varta vasten auton keulan niin että Kurskin hukkumispaikka oli suurinpiirtein siellä.
Sisältö oli paljolti myös Estonian hukkumisen muistoksi, mutta Kurskin loppu kuitenkin satutti myös. Kurskin keula siis räjähti 12.8., joka sattui olemaan myös minun syntymäpäiväni. :-)
C-kasetit kuin myös vanhenivat niin että soittimia saa hakea. Minullakin oli C-kasetteja, jotka heitin roskiin kun mikään vehje ei niitä enää soittanut. r.i.p. Joukossa oli Inkun tekemä Rva Kaskealan haastattelu F.E:Sillanpäästä, joka siis oli. Niin ja Kurskin muistoksi äänittämäni meriruno. Jota siis etsin...

-------------------------------

The Baltic Sea 28.9.1994

Meri

Syyskuun 28. 1994 yöllä oli Itämerellä myrskyistä.
Estonian mukana sinä yönä olleet
pääsivät jokainen perille,
mutta vain osa, minne itse halusivat.

1.
Sadepilvi peittää toisen sadepilven
ja syntyy sade,
pilvistä
meren pinnalle asti,
eikä meri siitä sateesta täyteen tule,
saati sen märemmäksi enää kastu.

2.
Myrsky vaanii meren aaltoja,
ja kun löytää yhdenkin,
upottaa sen heti kuohujen sekaan,
tai kuten sadepilvien makea vesi
valuu hukkaan
meren rannattomiin suolaerämaihin.

3.
Varo, ihminen merta,
meri vaanii kölin alla
nielaistaakseen ihmisen kitaansa
laivoineen
päivineen.

Eikä laiva voi koko ikäänsä ankkurissa olla.
Mistä tietää milloin on ihmisen aika
ankkuroida, turvaan,
tai jäädä ajelehtimaan,
kuten meduusat laskuveden aikaan
ajelehtivat avomerelle?

4.
Entä kuun kuvajainen;
meren tyrskyjen uhmaama,
vaikenee aikojen alusta asti.
Kuten valoton laiva seilaa
horisonttien taakse,
ei tarvitse pelätä,
tänne.

5.
Jokaisen pimeän myrsky-yön jälkeen
tulee joskus kirkas päivä,
ja yksinäisyys unohtuu pois.
Eikä rannalle jäänyt näe,
pääsikö laiva perille asti.
Tulee pitkä yksinäisten aaltojen yö.

6.
Laivan ideana on,
että vesi pysyy ulkopuolella.
Ihmisen idea olisi kuunnella,
mutta ihminen ei ole valmis,
tai yksin;
hänellä on aina itsensä,
eikä niin hankalaa seuraa kukaan kestä.
Eikä ihminen ole merien veroinen,
ikuinen.

7.
Sateen mentyä meren ulapat kelluvat
horisonttiensa välissä,
kuten ihminen nukkuu
lakanoissaan kuivassa sängyssä.
Horisonttien tuolla puolen jatkuu meri
ikuisesti, yksin itsensä kanssa,
sillä ei liian isolla ja vahvalla
ole muita kuin itsensä.
tai kuten ihmisen rakentama laiva
myrskyn kynsissä,
yritti pysyä pinnalla
ja päästä satamaan turvaan.

8.
Ihminen maksaa käteisellä rahalla,
omistaakseen,
mutta merta ei voi ostaa,
kuten laivoja,
jotka on veistetty Jumalan kuvaksi,
ihmistä varten,
ihmisen tekemät.

9.
Kaikki Aika tulee lopulta kohdalle.
Ja sitä aikaa ei voi peruuttaa,
tai jättää käyttämättä.

Ihminen, lähdettyään,
on vain kuten meren tyrskyt
jotka vaikenevat autioille rannoille.
Ja suurestakin laivasta jää jälkeen
vain syysyön myrskyyn kadonnut vana.

10.
Kaukana merellä
aallot yksikseen loiskuvat,
pimeässä,
kylmässä.
Nyt on merenkävijän hetki.
Istu aloillesi,
ja ole hiljaa,
sillä ihmisen ylitse on kuljettu;
kuuntele, merimies,
sinulle on puhuttu:
se oli meri,
taas.


© JUHANI TIKKANEN

Naapurisopua Lonttisissa

Kokeilen seitsemän tavun sääntöä.
Luontuuko paremmin Suomen kieleen.
(Kokeilin 8 tavua, mutta ne meni mönkään.)

Kokeilu 7 tavulla siis näi:

Naapurilta sulavat
heittolumet valuvat
huleviemärin kitaan.

Torstainen nelikko

1.

Tihku huuhtelee
pölyjä ikkunasta
- näkee vain suttaa


2.

ränneistä tippuu
sulavaa vettä katuun
taivas tyhjenee


3.

Aamuyön lumi
pehmenee lämpimässä
- floskainen katu.
Tarkenee mennä kauppaan
joutava kaulaliina.


4.(kts kuva)

Piha lotisee
sulanut lumi löytää
huleviemärin.

Pakkanen riehui yöllä

Pakkasyön jälkeen
hellan iloinen tuli
lämmittää huoneen.
Aurinkokin heräsi
lämpötalkoisiin.


Kallista sähköä säästyy!

Aamu Lonttisissa 22.2.26

Lunta oksilla
eikä yhtään lintua.
Hyvää huomenta!


Pari kuukautta sitten kirjoitin seuraavanlaisen:


tyhjät puun oksat
ei yhtään lunta tullut
eikä lintuja

Heti aamusta # 2

Maanantain aamupuuro kattilassa höyryää jo!

Wakamuotoinen teksti kuvassa. Mietin että onko se kieliopillisesti wakaruno?

Sitä pohhiessa lusikoin puuroa, hiukan marmalaadia päälle!

Tikkis 16.2.2026,
aamulla kun ulkona on -6,3 C, ja sisällä +21,
kun hella ei ole vielä ehtinyt joka nurkkaa lämmittämään.


Ps. Kuvaa täytyy pari kertaa tökätä eli klikata että se näkyy ruudullakin... :-)

Heti aamusta kynä oli kädessä

Tämä on siis 15.2.26 heti aamusta, kirjoitin sen kännykällä Fakeen.
Eilisen illalla tein arkipäivästä:

Keskellä päivää
rupesi väsyttämään
vetäisin torkut.
Yöllä olin virkeä,
kuuntelin radiota.


(Starttasin ison vehkeen ja 5G - tehomodeemin, pörssisähköä voi käyttää tänään vielä klo 10:45 saakka!)

Pakkaspäivän mausteita

1.

Ulkona - 18 C
sisällä + 18 C
Jännää elämää



2.

Polvea särkee
kävelin jokirantaa
- jäätynyt joki.
Polku ei ole liukas
- varon askeleitani.



3.

Jokirannasta
nousen kotikadulle.
Täällä on rauha.



4.

Otan nokoset
jatkan keskenjäänyttä
unielämää

Auringon valinta

Puolipilvistä -
miksi aurinko löytää
paksuimman pilven?


Tekstini taisi saada vaikutteen Fred Masaranin haikusta, jostain vuodelta 2008:


koko pikän yön
opiskelee miten piiloutua --
kuu

Tämän toisen copyright siis Fred Masarani 2008, suom. Tikkis 12.2.26

Kigo September 2009 innosti 9.2.2026

Kigo September 2009 innoitti

sumuinen ilta
täysikuu
jopa täydempi


Copyright Rafal Zabratynski, suom. Tikkis 2026



Sumuinen iltapäivä
huoneessa ei varjoa
edes yhtä ääntä



Copyright Beacon, suom. Tikkis 2026


Vaikutteisia Tikkikseltä:


1.

Talvinen sumu
rosvogrynderi puuhaa
rahat itselleen



2.


Illan hiljaisuus
grynderit valloittaneet
oven ovelta



3.


Pihaorava
hyppii, ja etsii ruokaa
- yhteisomistus



Tikkis Lonttisissa 9.2.2026

Vanha Portimaon lomakuva rannalta vuonna 2006

Melkein täysi kuu taas

Melkein täysi kuu
vallannut koko taivaan
katunäkymän



Pilvetön taivas
aurinkoa viluttaa
ilman peitettä?



(Virallisesti täysikuu on vasta 2.2.2026.)

Lusitanian porhallus

1.

Neljä korsteenia
ja ankkurit ylhäällä
ei edes roisku!



2.

Uutiset vyöryy
Grönlannin jäätiköltä
kohtalon äänet?

3.

Nousin puurolle
aurinko odotti jo
säihkyvät säteet!



4.

Tuhlaan sähköä
lähetin haikunipun
pörssin riskillä!


5.

Valoisa aamu,
teroitin tylsän kynän -
nyt vain odotan!


Sitten Bonuksena taas yksi Bill Kenney:



6.

ajelehdin
unesta uneen
utuinen kuu


Copyright Bill Kenney April 2015 Shiki, käännös Tikkis 2026

Merkintöjeni mukaan olisin blogissani tuon jo julkaissut käännöksenä.
Tarkistin, enkä löytänyt!

Tähän aamuun niin osuva, että julkaisen sen nyt, olkoot sitten uudelleen. :-)
Mutta Bill Kenney siinä taas niin vastaansanomattomasti taas haikuili!

Limihuitale hukkui pihalle

Lumihiutale
leijui turvaan pihalle
ja hukkui sinne

20.1.2026

1.

Kirkas yötaivas
kirkon kello lyö tunnit
ilman valoja


2.

Valoisa aamu
kurkkii verhojen takaa
rauha vallitsee


3.

Aamun uutiset
ajatukset myllertää
rauha on poissa


4.

Elämä jatkuu
onneksi joki jäätyi
pilvetkin leijuu
Viholliset ei roiski
savirapaa silmille


5.

Iltaan tullessa
join koko pannullisen
vahvaa kahvia


6.

Miksi yöllä näen
riitaisia unia
- ne valvottavat

Hayden Carruth 1921—2008

Löysin Hayden Carruthin tekemän Amerikan runojen valikoiman. Oli hyllyissäni jäänyt hiukan sivuun, mutta nyt plarasin.
Hayden Carruthin runoja en ole löytänyt muuten paljonkaan, ja omassa valikoimassaankin vain pari niukkaa sivua:

Suomeksikaan en siis montaakaan Carruthin runoa muista nähneeni. Kun toisaalta vanhempia Amerikkalaisia on osin suomennettu moneenkin eri kertaan, mm. T.S. Eliotia. Mikäs, onhan T.S. Eliot hyvä, vaikkei alkuperäinen Amerikkalainen olekaan?

Joutessani ja löytöni hyllyistä innostamana scannasin pari näytettä.
Kas kun Trump ei kehu kai ketään Amerikkalaista. Ei taida sotapäällikkö ehtiä, on niin kiire?

Trumpin sodanjulistus Suomelle

Sodan aloitus
ensin maksetaan tulli ...
- syyllinen puuttuu!
Pihalle satoi lunta,
pitää mennä harjaamaan

Nyt taisi tulla vaikea rasti! Haikun (5-7-5-) vaatimus season-sanasta puuttui ensin. Lisäsin kaksi 7-7 riviä, syntyi waka-runo! Elämä on joskus konstikasta
Tikkis

Kirkkoa valaiseva kuusi 13.1.26

Penkki yksinään
katsomassa valoja
- kävelin ohi

Lasketaanko valaistu tähti
elinkaarivaloksi kuusessa?

Kuvattu 13.1.2026

Tapani Salminen ja ajelehtiva pelastusvene

Kuinkahan paljon merillä on seilannut paatteja jotka ovat vain hiljaa "kadonneet".
Muistelen parikymmentä vuotta sitten yhtä isoa malmitankkityyppiä, joka ihan vaan katosi mitään puhumatta kenellekään.

Sitten paatin täkkäri souteli turvaan. Oli ollut malmitankkerin keulapakalla Australian tienoilla ruostetta maalaamassa kun paatti siitä vaan äkkiä lopetti matkanteon ja vaipui pinnan alle. Täkkäri jäi henkiin kertomaan tapahtumasta kun hänet pelastettiin, ja tieto laivankin uppoamisesta tuli siten tietoon.

Tuossa Salmisen kirjassaan kirjoittamasta löytyneestä pelastusveneestä ei tihkunut silloin tarkempia tietoja.
Plumpsis?

Tapani Salminen, Laivasähköttäjän muistelmat.
Mediapinta Oy 2020. ISBN 978-952-81-0850-4

Soutaja Jari Saarion liftaus

Etelässähän on nyt kesä.
Mutta sielläkö se tarkoittaa myös karanneita jäävuoria?


1.

Orpo jäävuori
sulamisen matkallaan
kolaroi toisiin



Tai pitäisikö kirjoittaa että Jari - Soutaja kolaroi?


2.

Eteläisen meren
vallaton kesä seilaa
myrskytuulissa



Menkööt nyt R1 kuusi tavua?


3.

Eteläisen meren
yksinäinen soutaja
löydettiin kyytiiin...
Särkyvät aallot jäävät
roiskumaan vain keskenään



3 b. lähes toisinto:

Etelämeren soutaja
sai myrskystä huolimatta
peukalokyydin!
Roiskuvat aallot jäivät
keskenään yksinäisyyteen



Hiukan minua kiinnosti Kupiaisen Soutaja. (Kts alun jpg - kuva.)
Vietin joskus melko pitkään Unto Kupiaisen Varmonniemen mökillä aikaani.
Kirjoitin valmiiksi siellä yhden runokokoelmistani.
Luin Kupiasen läpi, ja samalla katselin maisemia Pohjois-Karjalan Pyhäjärvelle.
Kupiaisen mökin yläkerran Unto Kuppiisen työhuoneen akkunasta näki järven yli Venäjän puolelle.
Sinne ei vain ollut mitään asiaa mennä lähellekään.


Varmonniemmen kivat ihmiset suruissaan kertoivat miten Untoa kerran vietiin paareilla Savonlinnaan sairaalaan.

Sinne hän myös sillä matkalla menehtyi.

Unton runot maistuvat hiukan elävimmiltä kun samalla sivusilmällä katseli Unton mökin ikkunoista Pyhäjärvelle...

Unton loppusoinnillisten runojen jälkeen hän ehti julkaista uudempaa ääntään julkistetun Polaris-kokoelman, johon ainakin minä olisin toivonut jatkoa. Oli senverran uudempaa äänenväriä, minun mielestäni.

Loppuun vielä Kupiaisen (eli Kuppiisen, kuten siellä sanottiin) Valittujen Runojen kansi vuodelta 1956.

Tällä ei ole Soutaja Jari Saarion soutumatkan kanssa mitään tekemistä, minulle vaan nousi Kuppiisen Varmonniemen luontorunot väkisin tietoisuuteen...

Pari tammikuun edetessä

Ikkunasta näen
mukavan talvi-ilman
katuvalossa.
Juon lämmintä teetä,
lämmin posliinimuki.



Hiljainen lumi
etsi kadulta turvaa.
Jäi auton alle.

Lämpeneehän se kun lämmitetään

Savumerkkejä ...
Puuro kypsyi hellalla,
mitähän tuolla?

Nanao Sakaki ja Syödään tähtiä!

Savukeidas julkaisi Nanao Sakakin SYÖDÄÄN TÄHTIÄ! - kokoelman vuonna 2011. Suomentanut Tero Tähtinen. Ympäri maapalloa tunnettu Nanao eli 1923 - 2008. Gary Snyder kirjoitti esipuheen.
Luin teoksen tänään, ja tykkäsin. välillä tuli mieleeni Kushiro Hokkaidolainen, joka ilmeisesti oli Bashoon oppilas, tarkempaa tietoa ei ole näkynyt.

Nanao Sakaki oli kuljeksija joka välillä kirjoitteli. Kiva että kirjoitti. Häneltä on jo tullut kootut runotkin, kirjan nimi How to Live on the Planet Earth. Hyvät runoilijat elävät kyselemättä pitkiä aikoja, eli löydän joskus!

Tuon scannasin lystikseni.

Tikkis 4.1.2026

Ylitäysikuu 3.1.2026

Ikänkuin pakkasen suojassa olisi kuvaaminenkaan niin lystiä.

Tänään kello 13:00

Ei ole vielä
noussut tyrkylle, ujo
täysikuu, laiska



Harjasin pihaa
- yöllä sinne eksyneet
lumihiutaleet

Vuoden 2026 ekat

1.

puiden takana
vajakki kuu eksynyt
yksinäisyyteen


2.

Päivät on myyty!
Keskiyön räiskinnässä
me saimme uudet!


3.

Verhot avoinna
kadulta räiskyy kaiut
- vuosi ilakoi