maanantai 5. elokuuta 2024


















Tuija kasvaa alhaalta ylös,
latva harottaa
oksat käärittyinä
vartensa
ympärille

kuin olisi kylmä, viluissaan

paksu
tuuhea lehvästö
ei päästä aurinkoa runkoonsa
linnunpesä
ei sinne mahdu


-1-


Puristaa sitruunaa
niin että mehu tihkuu
sormien välistä,
lakanoille

Hapan mehu

Murskautuva siemen

Keltaiset kuoret

Yellow Fever

Taksi

Seison kadunkulmassa
enkä tiedä kadun nimeä


-2-



sähkölampun unohtunut rooli

kuka enää muistaa
mistä lamppuja ostetaan,

energiansäästölamppuongelmajäte
mitä meistä jää jäljelle

Tunnen itseni vieraaksi
kaikkien rakennusten joukossa

Emme liene samaa sukua,
voiko ihminen olla sukua rakennukselle?
Muka?

Luulevat että olemme kihloissa
kun monta kertaa päivässä käyn talojen ovista sisään.


-3-



Tulisit joskus
sinäkin
mentäisiin yhdessä
samasta
ovesta
sisään
ei torkuttaisi,
luettaisiin runoja,
tapeltaisiin lauseiden pilkuista,

otettaisiin kaikki pisteet pois
Isot Alkukirjaimet pieniksi,
oltaisiin moderneja, pre,
ei enää post,
sillä mennyt on historiaa
heti kun tulee pimeä


-4-



Voisimme yhdessä torkahtaa,
pimeässä,
hiljaisuudessa,
ilman valon ääntelyä,
että matolle laskeutuu pöly
ja keskustelu ripustautuu
tapettien liimasaumaan.
Kuin puristaisi
hirressä
kaulalihasta.
Sinä voisit valvoa
jos minä torkahdan kesken kaiken,
minä en siitä häiriintyisi


-5-



Brasilian viidakoissa kasvaa happi,
sade pysähtyy lehvästöön

musta maa on ohut
kuin teinitytön epävarma paita,
pitääkö paita päällä
vaiko riisuisi sen

jos vaikka torkahtaisi,
silmät kiinni
että näkee paremmin
torkkua
entä sinä;
jos jää puhe kesken
ja toinen torkahtaa,
ei olisi kovin sivistynyttä?

Me valvomme!



-6-



Odotetaanko ensin
että tulee maailman loppu,
ujelletaan
sisään tunkeutuvan
tuulen kanssa oven raosta,

kurkistetaan peltisestä postiluukusta
ulos pihalle
missä muuttolinnut tekevät lähtöä
kuin se olisi uuden elämän syntymä,

Alku!
ja loppu!
Räjähdys



-7-



Violetti sateenkaari kaartuu
varjona seinään

sade sataa roiskuen
hallitsemattomasti

tieten tahtoen
aiheutettu kuolema
antaa uuden elämän

torkahdellessa
pimeässä
ja hiljaisessa huoneessa



-8-



Brasilian viidakoissa kasvaa happi,
sade pysähtyy lehvästöön

musta maa on ohut
kuin teinitytön epävarma paita,
pitääkö paita päällä
vaiko riisuisi sen

jos vaikka torkahtaisi,
silmät kiinni

että näkee paremmin
torkkua



-9-



puhtaat valkeat lakanat
rypistyvät
tyyny pidättää hengitystään



-10-



sähkölampun unohtunut rooli

kuka enää muistaa
mistä lamppuja ostetaan,
energiansäästölamppuongelmajäte

mitä meistä jää jäljelle



-11-



kuten ostettu rakkaus,
muovilla,

nopea kynänraapaisu
ja se on maksettu.

Lasku.
Hoidettu.
Maailma on maailma.
Vaikka en torku
se nukkuu. Ja on hereillä.



-12-



Ei kommentteja: