Limihuitale hukkui pihalle

Lumihiutale
leijui turvaan pihalle
ja hukkui sinne

20.1.2026

1.

Kirkas yötaivas
kirkon kello lyö tunnit
ilman valoja


2.

Valoisa aamu
kurkkii verhojen takaa
rauha vallitsee


3.

Aamun uutiset
ajatukset myllertää
rauha on poissa


4.

Elämä jatkuu
onneksi joki jäätyi
pilvetkin leijuu
Viholliset ei roiski
savirapaa silmille


5.

Iltaan tullessa
join koko pannullisen
vahvaa kahvia


6.

Miksi yöllä näen
riitaisia unia
- ne valvottavat

Hayden Carruth 1921—2008

Löysin Hayden Carruthin tekemän Amerikan runojen valikoiman. Oli hyllyissäni jäänyt hiukan sivuun, mutta nyt plarasin.
Hayden Carruthin runoja en ole löytänyt muuten paljonkaan, ja omassa valikoimassaankin vain pari niukkaa sivua:

Suomeksikaan en siis montaakaan Carruthin runoa muista nähneeni. Kun toisaalta vanhempia Amerikkalaisia on osin suomennettu moneenkin eri kertaan, mm. T.S. Eliotia. Mikäs, onhan T.S. Eliot hyvä, vaikkei alkuperäinen Amerikkalainen olekaan?

Joutessani ja löytöni hyllyistä innostamana scannasin pari näytettä.
Kas kun Trump ei kehu kai ketään Amerikkalaista. Ei taida sotapäällikkö ehtiä, on niin kiire?

Trumpin sodanjulistus Suomelle

Sodan aloitus
ensin maksetaan tulli ...
- syyllinen puuttuu!
Pihalle satoi lunta,
pitää mennä harjaamaan

Nyt taisi tulla vaikea rasti! Haikun (5-7-5-) vaatimus season-sanasta puuttui ensin. Lisäsin kaksi 7-7 riviä, syntyi waka-runo! Elämä on joskus konstikasta
Tikkis

Kirkkoa valaiseva kuusi 13.1.26

Penkki yksinään
katsomassa valoja
- kävelin ohi

Lasketaanko valaistu tähti
elinkaarivaloksi kuusessa?

Kuvattu 13.1.2026

Tapani Salminen ja ajelehtiva pelastusvene

Kuinkahan paljon merillä on seilannut paatteja jotka ovat vain hiljaa "kadonneet".
Muistelen parikymmentä vuotta sitten yhtä isoa malmitankkityyppiä, joka ihan vaan katosi mitään puhumatta kenellekään.

Sitten paatin täkkäri souteli turvaan. Oli ollut malmitankkerin keulapakalla Australian tienoilla ruostetta maalaamassa kun paatti siitä vaan äkkiä lopetti matkanteon ja vaipui pinnan alle. Täkkäri jäi henkiin kertomaan tapahtumasta kun hänet pelastettiin, ja tieto laivankin uppoamisesta tuli siten tietoon.

Tuossa Salmisen kirjassaan kirjoittamasta löytyneestä pelastusveneestä ei tihkunut silloin tarkempia tietoja.
Plumpsis?

Tapani Salminen, Laivasähköttäjän muistelmat.
Mediapinta Oy 2020. ISBN 978-952-81-0850-4

Soutaja Jari Saarion liftaus

Etelässähän on nyt kesä.
Mutta sielläkö se tarkoittaa myös karanneita jäävuoria?


1.

Orpo jäävuori
sulamisen matkallaan
kolaroi toisiin



Tai pitäisikö kirjoittaa että Jari - Soutaja kolaroi?


2.

Eteläisen meren
vallaton kesä seilaa
myrskytuulissa



Menkööt nyt R1 kuusi tavua?


3.

Eteläisen meren
yksinäinen soutaja
löydettiin kyytiiin...
Särkyvät aallot jäävät
roiskumaan vain keskenään



3 b. lähes toisinto:

Etelämeren soutaja
sai myrskystä huolimatta
peukalokyydin!
Roiskuvat aallot jäivät
keskenään yksinäisyyteen



Hiukan minua kiinnosti Kupiaisen Soutaja. (Kts alun jpg - kuva.)
Vietin joskus melko pitkään Unto Kupiaisen Varmonniemen mökillä aikaani.
Kirjoitin valmiiksi siellä yhden runokokoelmistani.
Luin Kupiasen läpi, ja samalla katselin maisemia Pohjois-Karjalan Pyhäjärvelle.
Kupiaisen mökin yläkerran Unto Kuppiisen työhuoneen akkunasta näki järven yli Venäjän puolelle.
Sinne ei vain ollut mitään asiaa mennä lähellekään.


Varmonniemmen kivat ihmiset suruissaan kertoivat miten Untoa kerran vietiin paareilla Savonlinnaan sairaalaan.

Sinne hän myös sillä matkalla menehtyi.

Unton runot maistuvat hiukan elävimmiltä kun samalla sivusilmällä katseli Unton mökin ikkunoista Pyhäjärvelle...

Unton loppusoinnillisten runojen jälkeen hän ehti julkaista uudempaa ääntään julkistetun Polaris-kokoelman, johon ainakin minä olisin toivonut jatkoa. Oli senverran uudempaa äänenväriä, minun mielestäni.

Loppuun vielä Kupiaisen (eli Kuppiisen, kuten siellä sanottiin) Valittujen Runojen kansi vuodelta 1956.

Tällä ei ole Soutaja Jari Saarion soutumatkan kanssa mitään tekemistä, minulle vaan nousi Kuppiisen Varmonniemen luontorunot väkisin tietoisuuteen...

Pari tammikuun edetessä

Ikkunasta näen
mukavan talvi-ilman
katuvalossa.
Juon lämmintä teetä,
lämmin posliinimuki.



Hiljainen lumi
etsi kadulta turvaa.
Jäi auton alle.

Lämpeneehän se kun lämmitetään

Savumerkkejä ...
Puuro kypsyi hellalla,
mitähän tuolla?

Nanao Sakaki ja Syödään tähtiä!

Savukeidas julkaisi Nanao Sakakin SYÖDÄÄN TÄHTIÄ! - kokoelman vuonna 2011. Suomentanut Tero Tähtinen. Ympäri maapalloa tunnettu Nanao eli 1923 - 2008. Gary Snyder kirjoitti esipuheen.
Luin teoksen tänään, ja tykkäsin. välillä tuli mieleeni Kushiro Hokkaidolainen, joka ilmeisesti oli Bashoon oppilas, tarkempaa tietoa ei ole näkynyt.

Nanao Sakaki oli kuljeksija joka välillä kirjoitteli. Kiva että kirjoitti. Häneltä on jo tullut kootut runotkin, kirjan nimi How to Live on the Planet Earth. Hyvät runoilijat elävät kyselemättä pitkiä aikoja, eli löydän joskus!

Tuon scannasin lystikseni.

Tikkis 4.1.2026

Ylitäysikuu 3.1.2026

Ikänkuin pakkasen suojassa olisi kuvaaminenkaan niin lystiä.

Tänään kello 13:00

Ei ole vielä
noussut tyrkylle, ujo
täysikuu, laiska



Harjasin pihaa
- yöllä sinne eksyneet
lumihiutaleet

Vuoden 2026 ekat

1.

puiden takana
vajakki kuu eksynyt
yksinäisyyteen


2.

Päivät on myyty!
Keskiyön räiskinnässä
me saimme uudet!


3.

Verhot avoinna
kadulta räiskyy kaiut
- vuosi ilakoi