pitkäkestoinen
sään kovettama oksa
availee syitään
Tähän mitenkään liittymätön Issa vuodelta 1825:
portilla koira
haukkuu huvikseen
persikan kukkia
Onhan minullakin toki sanomista kuten lokilla, joka raakaisee kun se kastaa purstonsa hyisessä pärskeessä.
meri myllertää
mustekala lonkeroi
riutan suojassa
Suopursu, jonka kukka keväällä nousee suosta, valkeana, hehkuvana, tuoksuvana. Sitten kukkiminen on ohitse ja siemennyksen jälkeen kukka asettuu levolla valmiina peittymään valkoiseen pakkaslumeen, torkkumaan talveksi.
Voittoisa kevät - nyt suomättäillä kukkii kesän julistus
Milloin
valkeat hiukseni
muuttuvat heinäsirkan pesäksi
Rajan kiroja
rautasahalla poikki --
aurinko paistaa!
Omena kukkii -
hallitusneuvottelut
hevosen kakkaa
kolea sarastus --
yksin vuoren rinteellä
männynkäkkärä
kestävyysvaje --
pankkiirien kiinnostus
jatkaa rosvousta
1.
Perhonen
viuhtoo siivillään
kesää lähemmäs
2.
Kuin koiperhonen
politiikan rahoitus -
reikä sukassa
3.
Kevät hupenee -
pelkään jo nyt
syksyistä vimmaa
4.
Säätytalolta
huhu että talvi tulee
vain työläisille
niin ne jäävät historiaan kuin syksyn lehdet märkään jalkakäytävään(Juha Kulmala teoksessa Emme ole DODO sivulla 54.
Lentävä pulu
ei ole lainkaan kuten
olisi koira
Toukokuun sade -
polkupyörän renkaissa
ratisee sora
Kaksi koirasta
ja yksi naaras; pervot
pesimäsorsat.
Keväiset sateet
saavat savisenkin joen
vedet virtaamaan.
Puhdasta vettä
lirisee sammalkiven
yli riittämättömänä
täyttämään tätä minun
yksinäistä elämää
Euroopan koura -
siniristilippumme
ryppyilee, raukka.
En nähnyt rajaa,
vannon että siellä ei ollut
mitään erilaista.
En tiennyt olinko
siellä vai täällä.
En tiennyt olinko
täällä vai siellä.
Sanovat että kyang
tulee tänne joka talvena.
Sanovat että kyang
menee sinne joka kesä.
Kotikyläni
bambut vihertävät jo -
kevään kylmät yöt
nuoret ruohot
joka tapauksessa
ovat, no, nuoria!
Jos liikahdan,
tulee kylmä
En tarvitse solmiota,
minulla on ruokahalu
ja se riittää.
Hirttosilmukka
kiristää hankalasti
syyttömän kaulaa