joutilaita talteen, nyt # 13

kevät yrittää
jarruttaa lämpenemistä -
ruohot hyökkäävät


pitää pihdeissään ilmat, tuulet, lämmöt


kesän tekemiseksi
ruohot nyökkyvät
nousevat



mukava talvi
tästä röppökeväästä
kummallisempaa


fiksumpaa, kummempaa, parempaa, uutta

Joutavia talteen # 10 ym

Kevään tuulessa
pöly nousee taivaisiin -
kesälle tilaa


myös # 11 joutavista tässä:


oksa värähtää -
pari uutta silmua
levähtää esiin



Ja myös # 12 keräelmä:
joutavia 12

1.

suuren
ison
korkean mäen kivet
eivät yllä taivaisiin

mihin minäkin luulen
kiipeäväni?



2.

kukaan ei kuule
mutta jos nousisi
korkealle mäelle


3.

paljaan mäen kivet
mihin tekin luulitte
kiipustavanne?



1.

Innokas tuuli
tirisee metsäsuolla
kiertää tiheikön

eikä jätä jälkeensä
kuin käytettyä ilmaa


2.

Kun tulee ilta
hyttyset parveilevat
tuulen pesissä

Joutavia / 26 Shiki ja pieni ankka

talven eristämä
pikku ankka on tottunut
kylpyammeeseen



Copyright Shiki, suom. j.t.
Lähde: Blyth sivu 293, sekä yksi ranskalainen nettisivu


siirsin tänne turvaan ps.
Shikillä the kogamo, ranska le petit canard

Joutavia 27 talteen

Mätäs värisee
pitelee kaksin varvuin
suopursusta kiinni
suonsilmäke katsoo
oppoaa juuret upoksiin

taivaskin näkee kaiken
päivisin

yö varjelee tuulta



TALVELLA


suopursun varret
piilottelevat lumen suojassa

suksen latu
suoraan yli

metsään


Metsästäjän hengitys
on säälimätön
kiivas ja lämmin

Siirretty tänne turvapaikkaan 17.4.2021

(-- 2017 aihe saatu Topia lukiessa --)

Joutavia / 28


Rannalta näkee
miten joki virtaa sillan alta

ääntäkään päästämättä


Kaikki kalat ääntelemättä
matkalla, menossa,
tai vain ovat,

tai eivät ole.


Mystinen vesi.


Nämä siirretty tänne turvaan.

Fierralla ukkostaa

Fierran päiväkirjasta heinäkuussa 2018


Ukkonen lähestyy,

jyrähtelee, salamoi.

Paksu pilvi pimentää tuulen
joen vesi menee rypyille
Alkaa sataa.

Koivujen lehdiltä roiskuu pisaroita maahan,
toisille lehdillle.

Luonto tykkää kun sataa.
Joen yläjuoksulla salamoi taas.

Otan sähköjä pois,
jääkaappi pärjää ilman sähköä jonkin aikaa?

Katselen miten vihaisen oloinen ukkospilvi
ohittaa tunturin rinteen, ei yllä huipulle,

väistää joen alajuoksulle,
satelee vesiä mennessään.

Tunturin laelle paistaa aurinko.

Tuuli kuivattaa sateen.

Minä lämmitän saunan.

Siirretty vanhalta kotisivulta turvaan!
huhtikuulla 2021
Copyright Juhani Tikkanen

hermostuneet jäät 
muuttamassa kesäksi - 
jäämeri tuoksuu


Tänne talteen Fierran teksteistä
kirjattu 15.5.2012

Punapäälintu pitelee oksasta kiinni

pitelee kiinni
että ei tipu jokeen
punapäälintu



Tämän kuvan surautin jokin aika sitten Facebookiin, ja koska siinä on kuvassa lyhyt teksti niin kalastan sen tänne parempaan talteenkin.

aurinko nousee
en eksy hämärässä ...
seuraan valoa

usvainen polku
täysikuun kirkas kehä
kuin katulyhty

Kiireetön kevät ...
lumi sulaa vedeksi
ruoho odottaa

luuli olevansa huilu

Varis aukaisee
nokkansa ja puhaltaa,
ei ole huilu,
ei kuule sitä itse.
pyrstösulat värisee.




Varis lentää sitten karkuun.

Samuli Lampinen, Lehdenpuhaltajan poika

Tämä Samuli Lampisen uusin kokoelma, Lehdenpuhaltajan poika, ilmestyi tänä vuonna. Takakannen kuvassa missä varoitetaan että miehet ovat töissä, kerrotaan että Samulin tuotannossa kokoelma on # 11.

ISBN 978 952 8043799. 94 sivua.
Samuli Lampinen on asettunut Suomeen, Lahteen. Golf-kentän nurmikon leikkuu ei enää ole hänen jokapäiväinen uurastus, siis. Kirjoittaa sen sijaan runoja.
Kuten kymmenen kokoelmaa ennenkin. :-)

Julkaistut työt ovat jättäneet jälkensä, kuten puuseppä joka on veistänyt matka-arkkuja ja huonekaluja. Hiomajälkeä ei erota, mutta ei jälki ole pilalle fiilattuakaan!
Miten sen toisinkaan muotoilisi.

Mitä on runoilijan tuotanto,
kuten talvimerenkulussa jäänsärkijä on matkalla,
ryntäilee jääkentän läpi,

ruori keskelle!
sitten taas styyrpuuriin
sitten paapuuriin,
taas keskelle,

potkuriin lisää voimaa, - menoksi!

Ahtojääkenttä antaa periksi,
vai eteneekö horisontti kauemmaksi?

Jotkut haluavat että runoilijat etenevät ennalta hyväksyttyä väylää?

Turvallista runoutta?
Ei sitä liene?


Sivulla 45 hän istuu pulujen kanssa kahvilla. Onko pulujen kanssa keskustelu turvatekstiä, ei saa lipsua?
Lipsuminen on harhapolkua, ja herättää epäluuloja?

Sivulla 50 vasemmalta puolen ammutut hylsyt lentävät,
surmanluoti voi tappaa ampujan itsensä.
Vaaran elementti.
Lainata tekstimassasta pari otetta ei ole reilua? Mutta houkutus on aina olemassa, miete että mitä varten teksti on olemassa.

Sivulla 52 Samuli piipahtaa ikäänkuin ilman varoitusta klassisessa Japanissa. Maailmalla matkanneen runoilijan sivupolku, joka paljastuu ihan oikeasti taas tapahtuneeksi, lukijana ilahduin. Viihdyin. Innostuin.

Tältä sivulta alkaa Samuli Lampisen polkupyörämatka, ilmeisesti kotoa uuteen kotiin.
Päämäärä lähenee lukiessa. Paluuta ei liene? Polkupyörä menee huonoon kuntoon, ja pyöräilijän tossukin kuluu matkalla, sivulla 31. Tässä kohtaa, sivuilla 28-34 Samuli Lampinen on siis taas matkalla, nyt polkupyörällä kohden Lahtea. Matkaaja pysähtyy jossain missä lie, ja näkee tienviittoja joita kohden nyt ei kuitenkaan olla matkalla.

Pysähdyin samaan paikkaan laskemaan kilometrejä, meni minne meni niin kilometrejä riittää?

Mennyt matkalaisen elämä tunkee muistiin, polkupyörä on väline kulkea, vaikka tossutkin välillä reistaavat. Tärkeät välineet matkalla.
Mitä on ihmisen matka, pitemmät, tai ovatko lyhyemmät matkat sittenkin niitä pitempiä.
Kokoelma päättyy sivulle 88, sen jälkeen alkaa sisällysluettelon osuus. Lampinen miettii uuden passin anomista Hennalan poliisiasemalta.
Passia voi odottaa leirintäalueella, menneitä muistellen?
Passin saa nykyisin tietyin ehdoin netistäkin. Ensin pitää mennä passikuvaan.
Jos runoilijan runot ovat kirjoittajansa passikuvan näköisiä?

Tuo ongelma olikin toisin päin, jos ihminen olisi passikuvansa näköinen...

Lampisen kokoelmaa # 11 lukiessa tulin pitkään miettineeksi mitä maailma on, mitä on horisontin takana, kun sen on saavuttanut ja edessä on vaikkapa tietyömaa jossa kukaan ei olekaan töissä.
Maailma etenee ajan funktiona, joskus lujaa, joskus torkkuu.

Mikä on parasta aikaa?
Pitääkö runojen sijaita jossakin paikassa,
istuisi kahvipöydässä
jalat pöydän alla? Joillakin on halu pitää koipensa pöydälläkin.

Runoilija Samuli Lampinen on kuljeskellut maailmassa. Kirjoittanut niistä, niissä ollen. Läsnä.

Nyt hän asuu Lahdessa, jonka maine on olla moderni. Sanottiin meillä kansakoulussa jonka aloitin Vahdon Lavamäellä vuonna 1954tai 1955. Sen metsissä opettelin isonveljeltä synttärilahjaksi saamallani Suunto-kompassilla suunnistamaan.
Menin metsääm, puolen väliin maantietä ja Pehkusuota, sitten mietin että nyt suunnistan tuon metsän läpi toiselle maantielle.
Kompassi esiin, suuntima kartalta ja siitä suoraan!
Ongelma oli että tiesin koko ajan missä olin, olin ne korvenlaikut kahlaillut aina joutessani. Metsiä oli kivampi koluta kuin viljeltyjä peltoja. Naapurin isäntä ei tykkää jos hänen vainioilla talloo korsia lakoon?

Suunnistaja Samuli Lampinen?

Samulin kieli ei hoipertele. Lauseet ovat sivuseikka kertomuksessa joka raportoi Samulin matkaa maailmassa, nyt kohden Lahtea, joka on vireä kaupunki.
Kielessä on hyvä elää, ja jos kieliä on useita niin on seuraa?

Samulille ympäröivä maailma ei tyrkytä itseään, Lehdenpuhaltaja ei halua olla matkaopas.
Silti monenkin rivin väliin jää tilaa, olla kotonakin vaikka.

Maailma on koti?


Aloitin tämän jutustelun tänne blogiin perjantaina aamupäivällä, blogin kirjoittamista helpottaa että tallentaa vähän väliä.
Onko tämä matkajuttu nyt tässä?

Polkupyörä saa levätä
renkaat ovat pehmeitä
seuraavaan matkaan?



Turussa, kun valo on tasan, eli 20.3.2021
Juhani Tikkanen

pikku pakkanen
hiljentää iltatuulen
hämärän hetket

huuliharppu soi
hiljaisesssa talossa
ovi on kiinni

Suomi on vapaa
Covidin muunnoksille
suosittu kohde?

kulkurajoitus -
Brexitin Covidpiru
ei saisi tulla

raitis corona -
ukot eivät turise
toinen toisilleen

kirkas aurinko -
kylmä tuuli puhaltaa
tunteet tainnoksiin

lauhtuva ilma -
pelloilla pelätään
tulvien tuloa

kadonnut lumi -
kirjoitettu paperi,
käyttökelvoton

Poltettu kirja -
haiseva savu nousee
helvetin nieluun

Turun Tuomiokirkko saa taas juottolansa!

Puistoterassi!
Kirkosta pääsee suoraan
juopottelemaan!



Turun kaupunki on taas antanut luvan kirkon edustan puistoon tulevalle terassille.


Joidenkin tekisi mieli varmaan kirkkopuistoon rakentaa betoninen elementtitalokin?

Ortodoksikirkon ympärille on tulossa pari kerrostaloa.
Arkkitehtoorisesti itse kirkko ei enää sovi siihen raha-maisemaan?


Ortokirkosta eivät monet toriparkin omistajista oikein tykkää?

Kuinka käy jatkossa entisen katolisen tuomiokirkkomme?

Reissuvihosta pari merkintää

Pöydin reissureppuani ja katselin junassa joskus riipustamiani muistiinpanoja,
joskus ne ovat tarpeellisia muistin tukia,
mutta nyt löysin pari ajatusta kolmirivisiksi:


1.

hämärä hiipii
kävelijä metsässä
ei kuule mitään



2.

pakkasen huuru
leijuu pitkin maan pintaa
lämmittelemäään

Seesteinen aamu --
ohut lumisade vie
ajatukset pois



Joskus pitäisi olla
ihan hiljaa itsekseen?

Vihakka tuuli
valtaa katukäytävän
jalankulkijoilta



Matkalla Turussa torin kautta Eerikinkadun Lidliin tänään sunnuntaina 7.3.2021.
Tuulen puuskat pyörittivät ohutta lumipöllyä silmiin.
Talvisten tuulien maaliskuinen loppukiri!

Onneksi oli Sievin talvikenkien anturoiden alla nastat!

ilma helähtää
kun jää liikahtaa joessa
maailma on vettä




vesi on vapaa
soljumaan alavirtaan
kuten kuuluukin

Suomi viihtyy murhien keskuudessa?

Kynttilälyhty
puolustaa rauhan valoa -
Koskelan murha!


Tätä silmitöntä sadistista Koskelan murhaa on käsitelty julkisuudessa enemmän vain normaalina koulukiusaamisena? Suomeen on tunkeutunut tapa murhata, mennään vaikka väärinajatelleen kotiin ja kalautetaan vasaralla päähän?
Vasaramurha?
Mutta vähän kuin hupijuttuja?
Poliittinen tilanteemme aktivoituu tämäntapaisiin ratkaisuihin?

Kynä tylsistyy
pääkin vähän hapertuu.
Lumet sulavat.




Covid asettuu
keuhkoihin pysyvästi,
lisääntyy siellä!

Jokapäiväinen tapa
kävellä lähikauppaan
ja ostaa ruokaa.
Sitten syödään kylliksi,
illalla taas nukkumaan...



Pihan kissa on pysytellyt
piilossa.
Jotakin on menossa?

Maaliskuun alku ...
aurinko on jo läsnä
aamusta iltaan.
Valo kasvaa, voimistuu,
lunta sataa kiusallaan?

Kaikilla noilla
välkkyvillä tähdillä
on oma nimi?
Joka päivä jollakin
on omat nimipäivät?