Lokakuun räntää ...
muistutus ihmisille
talven vallasta

Lounaiset tuulet eivät
tuoksukaan enää
niin raikkailta

Vaahteran oksa
katkesi syysmyrskyssä -
piha roskaantui

Valot sammuivat

hautausmaan valtaa
ihmisten terve elämä -

maailman pimeys

Iltainen tuuli
levittää covidroiskeet
lepakon luolaan

Jos nyt tyyntyisi
täällä voisi viihtyä
läpi koko yön

Peltovaris väistelee
putoavia lehtiä...
Onko tämä syksyä?

Lokakuun sade
ailahteleva pilvi
kuivuu tuulessa

Kun syksyn tuuli
hiipuu, ja tyyntyy tyystin,
on talven aika?

Brykä suojelee
kiikareita roiskeilta --
yytsikin riemu

Syksyinen meri muisteluttaa joskus

Myrskyinen meri ...
joskus olin merimies --
muistojen messi

kadulla tuulee ...
vanhuksen kasvomaski
uhkaa irrota

Roikkuu märkänä
syksyn kirsikan lehti --
uhkaava talvi!


(Kuvan copyright Vappu Pyykkö 2020.)

kuulakas tuuli
lokakuun edetessä
pudottaa lehdet

Syksyn aurinko --
voikukan syvä usko
ikuiseen lämpöön

Romuenkeli
voimalinjan katveesta
kerää voimia



Tämä kuvateksti kehittyi tästä luonnoksesta:


Kenno tuulettaa --
auringon valo jakaa
yhteisen lämmön

Kääntää selkänsä
maailman roinakasoille
mutta on läsnä

Syksyinen tuuli --
kodittoman askeleet
kuten kesällä




Illan hämärä
vaikka sydämen syke
toistuu, ja toistuu



Bonuksena Toivo Laakson Facebook postaukseen kirjoittamani kommentti, täyttää haikun mekaaniset säännöt:

Pihan puu kaipaa
lehtiään suojelemaan
tulevaisuuttaan

Vanhassa Ezossa (nykyisin Hokkaido) Bashoon aikaiset oppilaat olisivat voineet kirjoittaa:

Pomppiva kärry
pelkään pyörien puolesta
särkyä kuoppaan


Tuo olisi siis raakateksti jonka jälkeen lukijan kokemus ja tietämys esim. Kushiron kyläpoluista astuisi toteutukseen!

Yksi versioehdotus:

kärryn pyörät pomppivat
Kushiron kuoppaisilla poluilla



Vaikutteita Kushiro Hokkaidolaiselta
Juhani Tikkanen


Vaikutteita Kushiro Hokkaidolaiselta Juhani Tikkanen
Label: Kushiro Ezo

Valon odotus --
pilvinen taivas estää
auringon säteet

Tuomio

Toivon kipinä
ainoastaan valitut
saavat äänestää.

Tuomiopäivän saalis
julistetaan kuiskaten.


Bonus:

Ohivirtaavan
joen päilyvä heijastus
ei unohdu hetkessä.

Rantojen pöheikössä
lepäävä varis
sukii sulkiaan.


Ryskii.

Maailmaa hallitaan
niin vähällä tiedolla --
ruoho rehottaa

Jakorasia.
Valkoinen kissa naukuu.
Lehti punastuu.




Sähkön sähinä.
Tuuli huiskuttaa oksaa.
Syksy uhkailee.

Menneet nukkumaan
sammakot
lämmin lokakuu



Nenää kutittaa...
Kasvomaski
muurahaisen pesä

Vesitynnyri
tulvii märälle maalle ...
Ruoho vetistyy.

Matojen äänet
hukkuvat syksyn ääniin ...
lehtien kahina

Kirjoituskone
hämähäkin verkossa
roikkuu ajatus


Jack Kerouacia lukiessa, sivulta 62

Avohakkuut
paljastavat eksyneelle
minne mennä

Alaston koivunranka
pelkää katketakseen.


Vanhempi muistuma Deatnulta:

Ylittää joki
kahlaamalla
sen toiselle rannalle
uida takaisin

virralta pitää kysyä lupa?

Kävelyllä

Tuulee.
Lehtiä tippuu puista.

Pian hämärtää.
Tuulee.

Syksy tuppaa silmille.

Päiväunilla
unohtuu vastakirjoitettu
epäkelpo haiku
oikeiden runojen katveeseen ...

Hengityksen äänettömyys.

Kuu on pilvessä -
katuvalo ahkeroi
läpi yön valon

Suljettu portti ...
pilvien peittämä kuu
ei löydä meille

Yöt pimenevät --
häveliäästi lehdet
tippuvat maahan