keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Persaukinen taivas

Ashin Photo-haiga sivulle kommentoin Ashin kuvaa tekstillä, josta vapaa suomennos:

hämähäkin seitti
kaappaa lisää valoa
risaiselta taivaalta


Vähää ennen julkaisua luonnoksissani oli "valo"n tilalla vielä sana "rahaa". Riveillä käväisi myös pilkahtamssa termi "Eteläinen EU" tms. Sanan "broken" merkityksiin kuuluu myös tyhjätasku, eli kun taskuissa on reikä niin kolikot (mitkä kolikot, saanee kysäistä?) ovat tippuneet maahan.

Mikä Euroopan taivaalta on maahan tippunut rikkinäiseltä, reikäiseltä taivaalta. Sysksyn tuhnusateet ainakin, eikös.

Vapaa mielijohteinen käännös voisi siis olla myös:

rosvot imppaavat
persaukisen taivaan
loput tuhkatkin



Ei tuolla taida eduskuntaan tai presidentiksi päästä? Jatketaanpa fiilaamista, sanan "peittoaa" väärinkäsityksessä yksi vanha runoni väärinymmärrettiin: Taivas peittoaa / metsän. /Koira juoksee tiellä.
eräs henkilö käänsi peittooa = covers eli peittää jolloin jutusta liukeni juju. Kokeillaanpa nyt tähän:

taivas peittoaa
persaukiset rosvotkin -
tuhlatut rahat



Rivienvälin (varpaiden välien?) kyynisen tuhrailun lopuksi yksi ihan kunnonkin haiku, tietysti Issa, vuosi 1805. (Mitä jännää meidän tulevassa autonomisessa suuriruhtinaskunnassa tapahtui vuonna 1805?)

kuun valossa
hämähäkin verkossa
illan kaskas


Kaskas= auchenorrhyncha


taivas peittoaa - teksti löytyy täältä:

ps. 2, Runon käänsi edesmennyt runoilija Kalevi Lappalainen; julkaisi amerikassa lyhyen jutun minimalismista runoissani ja totesin tuohon (väärin)kääntämäänsä runoon tukien että menen liian minimaaliseksi ;-) Alkavan vuoropuhelun katkaisi valitettava Kalevi Lappalaisen kuolema. r.i.p.

2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Kannatan rosvo-variaatiota! Mutta miten taivasta voi impata? Eikös imppaajat ole jotain liuotinhaistelijoita, jossain kellareissa muovipussit päässä?

Tuota sinun pitää vielä miettiä. Eurooppa jää kurjaksi pläntiksi vaille suojaa sen jälkeen kun rosvot ovat imeneet sen tyhjiin. Ahaa! Tavut. Impata on lyhyempi kuin imeä. Eipäs olekaan, ovat yhtä pitkiä.

Suomen kieli on varmaan haikuistin (?) painajainen!

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Ei suomenkieli niitä pahimpia ole, meillä voi aika pitkälle noudattaa 5-7-5. Tai 17 tavun kokonaispituutta; tätä on harvemmin käytetty tosin. Ja minä olen kelpuuttanut ihan vapaitakin tavurikkoja. Kutsun niitä varmuuden vuoksi kolmirivisiksi.

Aika usein tulee eteen hillitön halu murtaa kielioppia päätteiden rönsyilyjen kohdalla...

Kun kilttinä ihmisenä kuitenkin yritän edes tuota jäykkää 575 noudattaa.

Ja usein löytyy hyviä sanoja joissa on tusinakin ihan hyvää sisäänrakennettua tavua.

Aika usein tavuja on liian vähän; japanilaisilla on oma lopetussananansa vastaavaan ongelmaan, lisäävät sanan "kana" viimeiseksi. Aika useinkin. "kana" ei oikeastaan merkitse mitään; englanniksi sen tilalle usein tuntuisi sopivan "I think" mutta on silti tarpeetonta lisätä. Suomeksi joku "vissiin" "kai" "eikös" tms tyhjää.

Tuo impala - impata kuulosti aika kovalta, kun sitä - kiitos sinun vinkkisi - sillä silmällä killistelin.

Lisäsin yhden lisätulkinnan. :-)

Ja selityksen ja lähteet, muistin että tuossa taivaan päälle tippumisen variaatioissa mulla oli tämä kuva missä koira luimisteli ukkossateen lähestyessä ...

Uhkaava rankaisu mustalta taivaalta, tiedä vaikka sieltä tipahtaa se suuri-musta-kuuma-kivikin vielä niskaan; - kiroilit pahalainen kuitenkin...

(Minua mummovainaa aina torui kun kiroilin miehekkäästi että taivalta tippuu kivi minun päälleni. Ei minua pelottanut, enemmän jännitti että juku, musta ja iso mutta että kuumakin!

Kuuntelin kylän ukkojen
juttuja korvat höröllä, tietenkin, ja uudet sanat jäivät mieleen, ja selvästi niillä saatiin puhuttuun tekstiin lisää painoa ja merkitystä.