Kuinka nopeasti toimiva järjestelmä antaa anteeksi ja unohtaa että kaaos vallitsi pitkään?

Tarkoitan VR.n lippujärjestelmää. Jouduin varmuuden vuoksi menemään Expressbusseilla muutaman kerran kun en saanut Netistä VR-lippua. Nyt on jo kaksi tuloksellisesti toiminutta kokemusta lyhyellä aikaa. Alan luottaa! Jee, maailma toimii sittenkin.

Maksettu menolippu Rooman kautta Ateenaan? Mitähän päätteeni siitä sanoisi? (Huono vitsi.)

Aloitimme lämmityskauden toissapäivänä; porilaisen ammattiasentajan asentama Mitsubishi hyrisee kuin lämmin kissa. Lämmitys siksi että voimme pitää väliovea ulko-eteiseen raollaan, siellä on muutama viileässä viihtyvä kukka. Siis rakkaudesta luontoon.

Muuten keittiön hella säteilee lämmittävää liikettä huoneiden ilmamolekyyleihin. Sitähän lämpö on, molekyylien liikettä? Talvi tunkisi päälle mutta kiertää, kiertää.

Tämän rustasin eilen junamatkalla, senjälkeen kun Metro-lehden Sudoku karahti kiville. Tekstissä ei ole muuten mitään ajankohtaista rivien välissä tänäänkään. Kiellän. Kaiken.

talvi lähestyy
ja lumiröppö tunkee
tukkimaan silmät

R3 oli ensin että suut, mutta piti saada yksi tavu lisää. Ja koska tuosta huokuu lähenevä talvi = vuodenaika, niin onhan tuo silti haiku?
Ja lumi on haaveissa, tilauksessa. Kun sitä tulee niin ähkytään inhosta?

Koska lähipiirini ateljeekritiikki mutisi että on Tikkiksellä parempiakin kolmirivisiä nähty, ja muuta ikävää, niin koska hiukan täytyy antaa periksi että tuossa on rivien välissä jotakin ajankohtaista (ilmastollista) niin korvaukseksi yksi Issa vuodelta 1812:

Sataa ensilunta -
suljehan suusi
oi paistinpannu

Ps. paistinpannu = tedori nabe, lähteeni mukaan kyseessä varrellinen pannu. Lähinnä voisi olla kasarikin?