maanantai 31. elokuuta 2009

vain muutama sana
ei selitä
metsää

sunnuntai 30. elokuuta 2009

pyykkinarulla
muovinen pyykkipoika
pitelee sadetta
elokuun tuuli kuhisee
vaahteran lehdet heiluvat

villiintynyt nurmikko rehottaa
tuuli valtaa puutarhatuolin

kampaan tukkani
ja yritän näyttää arvokkaalta

lauantai 29. elokuuta 2009

Emma Dalloway Australiasta kirjoittaa blogiinsa mielenkiintoisia tekstejä, haikuja. Allaolevaan on hankala keksiä sanalle "midden" suomennosta, kyseessä on siis aboriginaalien jättämistä simpukankuorista kasoihin paikoille, joista usein on suojaisan rauhallinen mutta esteetön näkymä veteen. Siis mietiskelypaikoille. Perusenglannissahan "midden" = jätekasa yms.

Viestin väline on näkinkenkä joita on jätetty maahan kasoiksi. Jollei joku parempaa sanaa keksi niin käytän tässä sanaa "viesti". Sana ymmärretään tuon selityksen kanssa, ei muuten. Kommentteja?

strewn / across the midden / bottletops

Sanan "bottletop" kääntäisin "pullonkorkki". Kuvaan ainakin Suomessa sopisi pullonpohjat, tms .-( Websterini ei suoraan määritettä tunnistanut. Kehittyykö käyttökieli nopeammin kuin mahtava Webster?

versio #1:

jätetty lojumaan
viestien joukkoon
pullonkorkit

muokattu #2:

vanhojen viestien
päällä lojuu
pullonkorkkeja

kts: http://australianhaiku.blogspot.com/2009/08/strewn-across-midden-bottletops-in.html

Dallowayn tekstiä jatkaa iki-aikaisen runoperinteen mukaisesti Magyar:
flowers / rise from this midden / soft rain

http://magyar-haiku.blogspot.com/2009/08/during-each-of-these-summer-weeks-kathy.html

kukkia
nousee jätekasasta
pehmeä sade


Tikkanen tähän:

pehmeän sateen jälkeen
tuoreita myrkkysieniä
raikas metsä!


Dallowaylle kirjoitin seuraavan kommentin:

looking / the message -- / The Midden Post

tämän voisi tulkita suomeksi:


katselen
viestiä --
Kompostin Sanomat


(Oikolukijan ehdotus: "Etsin sanomaa The Midden Postista.")

perjantai 28. elokuuta 2009

Pilvipoutainen aamu --
tekemättömien töiden
tekemätön lista

torstai 27. elokuuta 2009



Perhonen,
hei!

Etkö pelkää
talven tuloa?


keskiviikko 26. elokuuta 2009

Kuuntelin tulevia tietoja talousjärjestelyistä Suomessa. Optioita kavereilleen järjestelevä lahjottu hallitus saa kuitenkin jatkossakin toimintarahansa lähes pelkästään veroja maksavilta palkkatyöläisiltä.

Omistamamme kullanhohtoiset hanhenmunat lahjoitetaan maan lähiperinteen mukaisesti kansainvälisille pääomapiireille. Mallina katsastus.

Joskus täältä pääsi Ruotsiin karkuun. Viime vuosisadan alussa purjehdittiin Ameriikkaan kultaa vuolemaan. Nyt suunnitellaan merenalaista kaivosta. Sieltähän sitä kultaa löytynee. Jos kultaa kaivanet.

Honkia humisee.

metsähakkuut --
puu pelkää
toisen puun takana

Paketoitua taidetta

Myöhästyin junasta ja jäin odottamaan seuraavaa lähtevää junaa Turkuun. Hyvää kannattaa aina jäädä odottamaan. Kävelin Mariankatu 3.seen SKS.n kirjakauppaan kysymään joko Tuulia Toivasen Kiinalainen Nieminen olisi ilmestynyt. Ilmestynee ensi kuun lopussa. Ostin korvikkeeksi Juhani Ahon Pariisin kaudesta kertovan kirjan ja Komien lyriikkaa alennustiskiltä. Palatessani asema-aukiolle ajattelin tuhlata vähän kameran pattereita että eivät pitkästy.

asematornin
näköismaisemakuva --
kello jätättää?




Postitalon oli joku kääräissyt kääreeseen. Kuin odottaisi että joku liimaa postimerkin ja kirjoittaa osoitteen ja lähettää postibisneksemme Cayman saarille.

vitsin kertoja
osuu tiedostamattaan
tulevaisuuteen


Nämä kaksi kolmirivistä ole tarkkaan harkittuine tavuineen paljonkaan mistään kotoisin. Mutta pelkästään se että mitta on tarkka ja hallittu tehnee näistäkin haikujen helmiä.


Että rappusten lankut ovat yhdensuuntaisia ei todista että ne silti olisivat samasta puusta.

sunnuntai 23. elokuuta 2009


Pihallemme on kasvanut uusi aita. Rajalla kasvaa uhmakas naaras, joka ei pelkää rajaseutujen kiroja; sitä ei saa ilman lupaa kaataa.

(Puiden kaataminen Turun kaupunkialueella on luvanvaraista. Lupa-asiat käsitellään ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistossa.)

Valkoinen aita
tukevan puun takana --
naapurisopu!


Pihan toisella laidalla on kivijalan vierestä tupsahtanut uusi koivuntaimi. Milloin hän on niin vanha että taimen tappamiseen tarvitaan Kaupungin lupa. Jos koivu saisi kasvaa tarpeeksi pitkään niin siitä saisi alkukesäisin tuoreita saunavastoja.

innokas koivu
tarjoutuu vastapuuksi --
naapurin ovi

lauantai 22. elokuuta 2009

Finnegans Wakea lukiessa

Innostuin taas kaivelemaan James Joycen Finnegans Wakea. http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/JoyceColl/JoyceColl-idx?id=JoyceColl.HaymanFirstDrft

Sieltä löytyy giffeinä Finnegans Waken draftiversio. Tekstin editointia on mielenkiintoista seurata; mitä Joycen kielipäässä liikahteli kun hän toistakymmentä vuotta fiilaili ja höyläili kielellistä tiivistelmäänsä jonka nimeksi aivan lopuksi tuli Finnegans Wake. Vanhan irlantilaisen laulun mukaan. Minusta myös "A Finn Wake Again!" voisi myös olla nimen innoite.

He had schemes in his head for to bother us
(Finnegans First Draft sivulta 67. Suomeksi vaikkapa: Hänellä oli päässään suunnitelmia meidän vaivaamiseksi.)

Mietin Finnegans Waken tekstiä kun taas pyörittelin tusinaa kolmirivistä ja laskeskelin tavuja. 5-7-5 ei ole suomenkielelle niin hankala juttu kuin mitä se on englanniksi. 17 kokonaistavun seuraaminen englanniksi antaa usein tulokseksi kolmelle riville sälätyn tekstin jossa olisi rytmiä vapauttamalla aihetta wakaan, eli tankaan. (5-7-5-7-7.)

Itse olen usein törmännyt suomessakin siihen että 5-7-5 on joskus tarpeettoman paljon sanomaan jotakin, mutta usein se ei riitä. Suomessa on myös paljon sanoja päätteineen joiden tavuluku ylittää jopa seitsemän tavua.

Revi siitä teknisesti tavudirektiivejä. Muutamat englanniksi haikuja julkaisevat haluavat että haikuja julkaistaisiin vain yhdellä rivillä. Toive on toki perusteltu. Mutta runoja on minun mielestäni usein parempi lukea kun ne hengittelevät ilmavammin useammilla eri riveillä. Ylipitkät rivit runoissa piilottavat tekstin. Liian pitkä puu kaatuu eikä edes majava jaksa sitä hinata pesäseudulleen.


Oppiakseni haapapuun tarkoituksen seuraan majavaa.


Alunperin laadin tuon kolmelle riville:

Oppiakseni
haapapuun tarkoituksen
seuraan majavaa.





kaatunut haapa makaa pitkin pituuttaan lahoamassa



But arrah why then says you, couldn't he manage it. (Draft s. 67)
(Tässä kohtaa suomeksi jotenkin kuten "Mutta hei miksi sitten sanoa, eikö hän hanskannut sitä.")
Arrah= ara, arra, arú, yearrah. Fraasi, jota voi käyttää ei niin totisesti otettavaan asiaan.

 
Keskiyöllä
mietin,
että muistinko
pysähdellä



Calling all dawns. Calling all dawns to dayne. Eirewecker to the wohld bludyn world. O rally, O rally, O rally! Sonne feine, somme foehn avaunt! Guld modning, have yous viewsed Piers' aube? Thane yaars agon we have used yoors up since when we have fused now other. Calling all daynes. Calling all daynes to down. The old breeding broadsted culminwillth of natures to Foyn MacHooligan. The leader, the leader! Securest jubilens albas Temoram. Quake up, dim dusky, wake doom for husky! Genghis is ghoon for you.

Copyright James Joyce. (Draftin sivulta 270.)

tiistai 18. elokuuta 2009



vesihämähäkki --
lähestyvät syysilmat
hermostuttavat

lauantai 15. elokuuta 2009

Joskus näkee järven tyynellä pinnalla väreitä, ja ohutta öljymäistä kalvoa. Muikkuparvi se siellä parveilee. Katselin tyyntä järveä ja huomasin että tyynen järvenpinnan liikauttelee myös pienemmätkin kalat. Hiljaisuuden alla tuntuu kuhisevan, pinnan alla liikkuu.

kalojen
liike ripettää
tyynen järven pintaa


toinenkin hay(na)ku, koska tuossa on aika lailla vähän aineksia:


onkivapani
tökkää reikiä
tyynen järven pintaan


Pimeä metsä,
tummissa varjoissa
mustia puita,


kahden puun välissä

valoton tila


siitä sopisi metson
len t ä ä

mitä lintu näkee pimeässä?




Menisikö nukkumaan

sammuttaa valo

näkyy että taivas

on kuun valaisema


istua

nähdä

puiden kasvun




Kuu nousee
vaikka en nyt viitsisi
häntä kurkkia


perjantai 14. elokuuta 2009

eksynyt kuikka
ui väärällä järvellä?
räpätti karkuun

torstai 13. elokuuta 2009

Vinkaran tie


Appiukkoni rakensi kuvassa näkyvän Vinkaran tien muutama vuosikymmen sitten. Hänen syntymäpäiviään vietimme 11.8. Kivilahdessa. Hautuumaalla oli rauhallista. Tapasimme monta muutakin sukulaista ja tuttavaa. Kuka muistaa tienrakentajaa kun tietä ei enää kukaan käytä, kun Pohjois-Karjalassa ei enää kuskata puutavaraa koska ruotsalainen StoraEnso ei enää suostu jatkamaan toimintaansa Suomessa. Metsät jäävät ahmojen pesiksi, hirvien vaeltelupaikoiksi ja majavien pesäpaikoiksi?

Ärsyttänen varmaankin tällä pessimismilläni paikkakuntalaisia. Ihmisillä olisi oltava oikeus elää kotimaakunnissaan, mutta millä ostaa paikallisesta Siwasta tarjousmakkaraa kun kukaan ei maksa enää palkkaa? Ja vihjaavat että muuttoliike Ruotsiinkaan ei oikein enää ole kannatettavaa, sillä Uruguayn puu se vasta erinomaista on. Kiinasta vouhkaaminen on jo vanhanaikaista.

Pari nopeasti kyhättyä tavudirektiivin mukaista kolmirivistä:


periferian
hiljaisuus tukahduttaa
puiden huminan


taloustaantuma
innostaa pahantekoon --
puupinot pannaan!



Myönnän että nopeasti kasvanut eucalyptuspuu jyrää nyt minunkin sananjalkani. Mutta yritinpä, edes.

keskiviikko 12. elokuuta 2009


"On mahtavaa olla elossa."
Kuinka sanoa se
linnunpelätille?




Copyright Vincent Tripi, suomennos j.t.



Oi puolikas kuu,
onko sulla synttärit?
Minun on tänään.

tiistai 11. elokuuta 2009

tuuli humisee mustikan varvuissa


muurahaiset tömistelevät polulla

Muutun jo väsyttäväksi jankkaajaksi



kuikka lensi yli
polun reunalla
vaalilahjus

maanantai 10. elokuuta 2009

Karannut kuikka


Aamulla kurkkasin ulos. Järven suunnalta kuului linnun ääntä. Kurkku suorana kuikka lensi ja melskasi kaikille että taas se kameralla kuvia räpsivä kaksijalkainen kävelijä on liikkeellä.

Olinkin.

Hain kameran ja tömistelin laiturirantaan. Ei böördin böördiä. Meitä huijataan, eihän järvellä oleva kuikka ole köyhän kansan sortamiseksi annettua vaalilahjusta, eihän?

kadonnut kuikka --
pilvet pyyhkivät pöytää
järven pinnalta

Viisainta olisi olla hiljaa, huomaamatta että meitä kusetetaan



# 1

Jos metsässä sojottava mänty
muuttaisi itsensä rahaksi
ja ostaisi itselleen naapurin koivikon

niin maksaisiko mänty metsäveroa,
saisi erilaisia tukirahoja,
alkaisi äänestää kirkollisvaaleissa,

antaisi majavan järsiä haavat,
tehdä puroon pesänsä.

Mänty olisi rikas kuin sampo,
kataja,
eikä kuolisi
kuivana kelona.


# 2

Kun poliitikko lausuu potaskaa
niin lehdistö kirjoittaa sen,
analysoivat tyhjät rivit,
- koska Sampo-konserni on maksanut ilmoituskulut -
pulinat pois,
raha on puhunut.

Se mikä on kerran maksettu
muistetaan kolmeen kertaan,

kolme kertaa sampo on ryöstetty,
kolmasti he kieltävät äänestäjänsä

muovirahan valta on puhunut

se on kuin ilmainen ilma
josta Sonera maksoi
kuin olisi ostanut kultaa,
eikä vain kasvattanut optiopottia.


Kyllä köyhätkin saavat hengittää
kunhan eivät muuten
ole vaivaksi.


# 3

Tänään, 10.8.2009,
kirkas kuu on
kuin vaalilahjus,

siitä on jo joku
syönyt.



# 4

Metsä
muuttuu
mustaksi

nyt kun aurinko ymmärtää pysyä
pidemmän aikaa poissa öisin.

Ikäänkuin tulisi koleaa
hiipii järveltä tuoksu

joka ei ole hiljaisuus.

Tämä ilta ei ole pysyvä
olotila.




Vaalilahjuksien seuraaminen

Nyt on pitänyt olla korva radiossa kiinni lähes yötä päivää, että mitä uutta tihkuu vaalilahjusskandaaleista. Se vaatii tankkaamista, nesteen lisäksi myös kiinteää ainetta.

Ravintopoliisit ovat kertoneet että etenkin makkaran syönti on turmelusta.

Arvelen että käryttävän grillin karsinogeeninen mustuus olisi se kamalin uhka, joten kehitin uuden terveellisen makkaran valmistamisohjeen:

Resepti:

Hankitaan perinnemakkarapötkö.
Otetaan kattila, siihen vettä.
Veteen silputaan valkosipulia
ja sinne sekaan plopsautetaan perinnemakkarapötkö uppeluksiin.

Keitetään niin että keittotilaan leijuu terveellinen valkosipulin tuoksu.

Ongitaan lämmennyt perinnemakkarapötkö kattilasta lautaselle,
maustetaan Auran Sinapilla.

Syödään kohtuullisetsi hotkien, välillä nautiskellen.

Jos työpaikkalääkäri on määrännyt kolestrolipillerikierteen päälle
niin makkarapötköjä voi popsia vaikka kaksikin.

Muut tyytykööt kohtuuteen.


Tagit: Kokoomuksen vaalirahoitus, Vaalilahjukset, Laillisen yhden puolueen vaalirahoitus, tyhmä kansa kyykkyyn, terveysruoka

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Vaalilahjusten paljastumisen jälkeinen laillisuuden aika


Kun aamulla 
menee laiturille

on vesi silminnähtävän tasaisesti
jaettu koko järvelle.

Kohden kirkasta aurinkoa (KOK?)
silmiä kiristää,

että ei voi pitkään katsella,
niin kirkas se on

pistää suoraan silmiin,
aurinko siis
että on pelko
että sokeutuu

ja täysin laillinen usko siihen

että järven vettä on tasapuolisesti

lahjottu

myös järjen ..... järven kaikilla puolilla



Tämä vaatii tosin vahvaa uskoa.


Onko tasavallassamme nyt taas päätetty
että yksi on laillisempi kuin toiset?

Mustat kypärät kiiltävät aamun auringossa,
on uusi, kirkas aika.


Kun tallustin aamu-unisena
katsomaan onko järvi näin aamulla

ihan laillinen

niin kuikka nosti päätään,
ja viilsi tyynen järven pintaan

kuin raivaustraktorilla
kylvöurat
minne voisi kylvää

laillisuuskasvatuksen
uuden sukupolven

lahjat
kotimaamme
valot



ollaanko
me kaikki
näin
typeriä
?



ihmiset kyykkyyn


Label: Kokoomuksen vaalirahoitus, vaalilahjukset

Aina on joku joka on poikittain


        Aina 
on joku
joka on poikittain


(hay(na)ku)

aina on joku
joka on poikittainen --
petäjämetsä

(eräänlainen tekninen haiku)

ainaonjokujokaonpoikittain


Vallankumous
tarvitaan rauhoittamaan
luutuneet luulot

Punainen polku


Tallustelin järvenrantapolkua. Menin kurkkaamaan mitä maailmalla tapahtuu, eteneekö jokin unohtunut sissiliike metsän umpisiimeksessä. Jaloissani vilahti punainenpolkukukan kukkiva yksilö. Sitä ei saa tallata. Mitään mitä ei tiedä mikä se on ei pidä tallata.

Kenties tämä ei ole aito punainenpolkukukka, tai sen kukinto. Polku on aito. UFOkaan se ei ole. Enkä minä häntä aio syödä suuhuni. Kasvakoot ja elökööt siinä, keskellä polkua, minun puolestani. Pari yritelmää kolmiriviseksi sallittaneen:

# 1

Punainen kukka
keskellä pihapolkua
vaatii oikeuksiaan.


# 2

Posket punaisina
männynrisukukkanen
uhmaa kulkijoita

# 3

punainen polku
aikoo vallankumoustaa
risupunakan


(Jollei parempaa nimivaatimusta tehdä niin olkoot siis "risupunakkakukkanen" tämä ilmestys?)

lauantai 8. elokuuta 2009

Laillisuuskysymyksestä

Vuoden 1918 silmittömässä ihmisiä kohtaan tunnetussa vihassa tehdyt teloitukset olivat laillisia.

Oman porukan päätöksellä niitä edeltänyt kiväärien käyttöönotto oli myös perusteltua, ajopuu ajautui köydän duunarin niskaan ja niiltä piti yrittää suojautua.

Maanomistajien suorittamat torppien ikkunoiden ja ovien särkeminen oli myös laillista, esivalta tuki pääoman uljasta henkeä. Sen ahneus on aina ollut murskaavan oikeutettua.

Onneksi Suomessa ei ole öljylähteitä.

Kun Varkauden jäällä oikeudenmukaisesti vuonna 1918 teloitettiin joka kymmenes niin se oli laillisuuden näyttämistä niille joihin toisen puolen kiväärin luoti ei osannut.

On siis edelleen laillisuusliikkeen perinteen mukaista että se saa tukea.

Tämän tien päässä on päätös että muita kuin laillisia perinteen jatkajia ei saa äänestää.

Ja jotta optiorahoja riittää oikein ajatteleville riistäjille pitää turhanaikaiset vaalit säästösyistä lopettaa.

Turhuuden markkinat ovat laillisia.

Että metsästä raivataan vesakot pois
honkien humista
on luonnollisti luonnonmukaista.


Hautausmailla on syvä hiljaisuus.
Moni on niille löytänyt.

Alla olevan tekstin mukana toivotan hauskaa kesää;
palkkapoliittinen syksy alkaa pian!

Älkää äänestäkö, ja jos kuitenkin äänestätte niin olkaa laillisia.


# 1

Ajan edellytys
on että on kello
joka tietää aikansa.

Siitä on laajalti sovittu

maailmanlaajuisesti


Näin sanottuna
kaikki alkaa tuntua
uhkaavalta


kuin laillinen vaalituki




# 2

Henkilökohtaisesti
aikaa on hupeneva määrä.

Kävin kertomassa tämän totuuden
parille täysi-ikäisellä männylle.


Oli tyyntä
eikä kukaan
koko metsästä
vastannut.


Yhden kuivan neulasen tipautuksen
otin henkilökohtaiseksi
vittuiluksi.



Vaaliraha # 3

Vaikka vaalirahaa
kähmittäisiin salkkutolkulla

niin ei kusipäiden vallankäyttö
lopu

eikä pehmene,

keltaisen

nesteen

ritarit

kusettavat veronmaksajia

nielemään omaa nestettään

ja perivät siitäkin ensin tukimaksun,
sitten ALV.n,

ja lopulta se on laillista

puoluetukea.


Keltainen joki tulvii.



# 4

Suomen lippuunkin
pitäisi lisätä keltaraita
laillisuuden merkiksi.




# 5 Sarja aiheesta pimeys

Pimeässä
valkoinen valhe
on harmaa

Pimeässä
harmaa talous
ei ylikuumene


Pimeässä
keltainen kusi
muuntuu
vaalivoitoksi


Pimeässä
äänestäjä
ei katso
peiliin


Pimeässä
ei hävetä
olla sinisilmäinen
suomalainen


# 6

Seuraavien vaalien jälkeen
pimeys tulkitaan valoksi,

ja fantastiseksi,

jota on helppo liruttaa
tyhmien
potta täyteen





Tageja:

Katainen, Kokoomuksen vaalirahoitus, metsänkasvu, ihmiset kyykkyyn


hämyinen päivä --
repsahtanut penkin pää
pitää taukoa

Elokuun yöt alkavat olla oikeita öitä, on pimeää. Kirkas taivas on sallinut kuun näkyä jo kolmantena yönä peräkkäin. Jollei täysikuun aikana saa unta nin valvotaan.

kelmeä kuu
mulkoilee nukkuvia
risumetsästä


järvenpinnalla
nukkuva sorsanpoika
meloo yöjalkaan

perjantai 7. elokuuta 2009


Metsän ei tarvitse pitkää aikaa antaa olla itsensä kanssa sikin sokin kun se jo järjestelee sisäisen järjestyksensä. Nykyhallituspuolueen vaalitukien rakenne on saanut oppia näistä metsistä? Pari tavudirektiivien mukaan lähes kohtuullisesti laskettuja tavurikkoja:

Lomalaisen on
rentouttavaa katsella
luonnon järjestystä



Majavan jälki
risukossa enteilee
järjestelyjä


Ezra Pound ja Takasagon männyt

Takasagossa
männyt kasvavat
Isén mäntyjen kanssa


(Ezra Pound, Cantos IV, suom. j.t.)


Takasago on Hariman provinssissa (nykyinen Hyōkun prefektuuri) Kakogawa-joen länsipuolella ja on kuuluisa männyistään. Siitä on myös kirjoitettu Nō – näytelmä Takasago.

Teoksessa Sata runoilijaa, sata runoa (Kolmen mutkan maja, 2005) runo nr 34:

Elääkö enää
vanhoja ystäviä?
Ennen niin tutut
Takasagon männytkin
ovat aivan vieraita.

(Fujiwara no Okikaze)

Teoksesta Pictures of the Heart (Honolulu 1995) löysin seuraavan wakan (= tanka):

Tuulee kylmästi
monta raskasta päivää.
Lumisateessa:
kerääkö hän todella
Isen rannalla kaislaa?

(Keisari Jontoku)

Näitä on mukavaa lueskella kesällä, kun ulkona ripottaa parit pisarat. Sateella kirjoitin yhden kolmirivisen, ikäänkuin bonuksena:

Vanha petäjä
tökkää latvaoksilla
sadepilveä

Alla viitekuvana Ilomantsin Kauvonniemen mäntyjä.

torstai 6. elokuuta 2009


hämärtyvä ilta



64 vuotta sitten



Hiroshima







Illalla piti käydä rannalla katsomassa luonnonilmiötä. Tuskin oli aurinko malttanut painua metsien taakse kun toiselta puoleen nousi kellervä kuu kurkkimaan. Kameran automatiikka päätti tehdä päivänvalokuvia, ja valoisana luonteena olen samaa mieltä. Kyseessähän kuunvalossa on että aurinkohan se siinä. Eihän kuu mitään itse tee, kuollut kiertolainen ja rakettien maalitaulu.

kuun naamasta
paistaa auringon valo
järvenkin pintaan

keskiviikko 5. elokuuta 2009

naarashyttynen
hengailee ympäriinsä --
hämähäkinseitti!

Polku


Umpeenkasvanut
vanha polku ei muista
mistä on tullut
eikä minne menisi.
Kuka minäkin olen?

tiistai 4. elokuuta 2009

Majava nikertää puita


Lomalla on mukava katsella kun jotkut ovat olleet ahkeria. Lähellä mökkiä on majavan pesä. Majava on kaatanut itselleen haapoja. Kuvassa yksi odottanee kaatumistaan. Viereiseen muurahaispesään on putkahtanut vastakoivukin.

Kaluttu haapa
odottaa kaatumistaan --
uupunut majava

maanantai 3. elokuuta 2009


Elokuun sade --
männyssä pisaroita
ylhäältä alas
Millä ajalla
puihin kasvaa käpyjä?
Kesä kiirehtii.

sunnuntai 2. elokuuta 2009


8.

elokuu

yöt pitenevät


tänään alkoi tuulla



tuulen hajussa on jotain muutakin

kuin kypsiä mustikoita



ennakko-ilmoitus

että kesä on lyhyt




puen paidan päälleni



9.

en viitsisi jankuttaa

aina vain kesästä



ihan vaan vaihteeksi

alkaa kaivata lumipyryjä



vastakoivun lehdet kahisevat

leppeä tuuli vie hyttyset



haistelen miten ruohonkorret

ahmivat

hiilidioksidia





10.


rapsahdus

kuiva puun oksa katkeaa

ja

s
y
ö
k
s
y
y

maahan



elokuun tuuli

jatkaa tyytyväisenä

syvemmälle

metsään


nähden
silmin /


männyllä

on vielä monta oksaa

jäljellä


lauantai 1. elokuuta 2009

Joen kiviä


Kosken kivet
nuolevat vettä --
pilvipouta