perjantai 30. toukokuuta 2008

Taikkarin mäeltä vuonna 2008




Taikkarin mäeltä oli yksi ilmestyneistä runoteoksista, josta soisin kuulevani laajempiakin keskusteluja!

torstai 29. toukokuuta 2008

Buson ja Sharon Lee Shafii

Pari haikua:
Syksyinen ilta -- 
iloa on myös 
yksinäisyydessä. 

Yosa Buson 1716-1783

Toinenkin; lipputanko-aihe:
Jäätävä sarastus --
metallikoukku hakkaa 
lipputankoa

Copyright Sharon Lee Shafii, suom. J. T.

Teoksesta Haiku Moment: An Anthology of Contemporary North American Haiku (1993). Vielä yksi samasta kirjasta:
Kylmä tuuli ...
vasta lakaistut lehdet 
puuskahtavat takaisin

Copyright Sharon Lee Shafii, suom. J. T. Seuraava on Internetin syövereistä:
Tyhjä kokispullo 
puoliksi maalatulla aidalla -
kuumuus!


(Copyright Sharon Lee Shafii, suom. J. T.)

keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Jack Kerouac, Book of Blues

Book of Blues ilmestyi jälkijättöisesti vuonna 1995. Kokoelmassa on Blues-tuoksuisia runoja, ikäänkuin kuorolaulujen sanoituksia. Jack Kerouac kuunteli paljon Jazzia, hän ymmärsi sitä. Jos nyt Jazzia, - tai runoja, pitää edes ymmärtää.

Mitä ymmärtämistä elämässä ylipäätään on, elämä on.

Tai sitten ei ole.

Käännän tähän yhden tekstin sivulta 94:



TOIVOJA

Runous ei tiedä;
Ilmastointilaite
Ei ole käytössä talvella
Kuten minun toivoni --
Puoliksi päällä, puolet pois,
Vihreä valkoseinällä,
vain hyvä heittää
Pitkä varjo
Kalpeassa katuvalossa

tiistai 27. toukokuuta 2008

Luonnon keskellä Säkylässä

Ulko-ilmakeittiö?



Pysähdyn toisinaan Turun ja Porin välillä Säkylään metsäiselle parkkipaikalle. Pienen matkaa metsäpolkua pitkin löysin metsästä hylätyn mikroaaltouunin.

Kukahan siinä käy lämmittämässä pika-aterioitaan? Maksaako sähköveron?

maanantai 26. toukokuuta 2008

Jack Kerouac, Pomes all Sizes


Jack Kerouac,
Pomes all Sizes
City Light Books
San Francisco 1992

Pomes all Sizes on kirjoitettu vuosien 1954-1965 välillä.
Käsikirjoitus oli City Light kustantamon kassakaapissa Kerouacin kuolemaan saakka 1969.
Kokoelma ilmestyi vuonna 1992. Siinä on Allen Ginsbergin esipuhe.

Beat Generation oli (ja on yhä) yhtä suurta runouden elintä,
joka hengitti toinen toisistaan voimaa imien, kasvaen henkisesti yhteen niin että yhtä sen osaa ei voi irrottaa pois ilman että kokonaisuus kärsii.
Ginsbergiä mukaillen: Kerouacia seuranneet ovat samalla samalla tiellä jonne jo Walt Whitman kutsui.

Haiku ja runo sivulta 121:
Kuu,
tähdenlento --
Katso muualle




Aloitat imemällä 
maitoa
Lopetat imemällä 
savua

Ja sinä tiedät 
mitä maito ja savu
Tarkoittavat
Kokoelma päättyy sivulla 175:
Piru, mene 
takaisin
ruosteenruskeisiin onkaloihin.
Tämän loppurunon päiväys on 31.8.1965, Florida. Kokoelmassa on pitempiäkin runoja, kuten Caritas jossa runoilija juoksee paljasjalkaisen kerjäläispojan perään antaakseen tälle rahaa kenkien hankkimiseen, ja alkaa sitten epäillä pojan aitoutta.

sunnuntai 25. toukokuuta 2008

Jack Kerouac, Mereen satava kaatosade

Jack Kerouac, oltuaan ensin rautateille jarrumiehenä vuonna 1953, pestautui toukukuussa S/S William Carruthers - nimiseen rahtilaivaan ja seilasi sillä San Franciscosta New Orleansiin. Hänen piti hoidella päällystömessin työrutiineita, mutta päällystön paksuniskojen (?) ja Jackin välillä ei oikein tainnut 100% hyvin sujua. Panaman kanavalla Jack olisi tarkkaillut rantoja ja ihmisiä, mutta työt rahtilaivalla tuntuivat häiritsevän runoilijan haaveiluja. Lähtiessään laivasta New Orleansissa hän sai kuitenkin palkkaa, merkintänsä mukaan 300 USD senajan valuuttaa. Ne taskussaan hän "zoomasi taas maantielle".

Ennen Panamaa merellä oli trooppinen sade; sade ja meri olivat yhtä ja samaa vettä.


Turhaa, niin turhaa!
Kaatosade piiskautuu
mereen!


Lähde: Jack Kerouac, Slobs of the Kitchen Sea.

Aikaisemmin olen kirjoittanut hänen Book of Haiku - kirjastaan:

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/kerouac.htm



Muuta Kerouacin runotuotantoa:

Kerouac, Jack. Book of Blues. 274 pages
Kerouac, Jack. Mexico City Blues. (242 Choruses).246 pages.
Kerouac, Jack. Pomes All Sizes. City Lights Books.1992. 176 pages

Muistikirjamerkintöjä on ilmestynyt myös:

Kerouac, Jack. Windblown World. The Journals of Jack Kerouac 1947-1954. 438 pages

ja Matkalla kirjasta alkuperäinen "scroll"-tekstit:

Kerouac, Jack. On the Road, The originall Scroll. Penguin 2008. 408 pages.

lauantai 24. toukokuuta 2008

Charles Olson: Variations Done for Gerald Van De Wiele.

Gerald Van De Wiele oli taideopiskelijana 1950-luvulla Black Mountain Collegessa jossa Charles Olson oli ohjaajana.

Runo on vahvasti Rimbaud-vaikutteinen. Kanukka-runo on mielenkiintoinen tulkinta sanojen eri merkityksistä variaatiomahdollisuuksineen, voisi aloittaa vaikkapa näinkin:

Osa 1, Onnellisuus

Kanukka lehväilee
mikä on vihreää

omenapuusta
puhaltuu tielle
terälehtiä

vaikertavat kyyhkyt
huomioivat
iltapäivän huojunnan, mehiläiset
kaivavat luumun kukkia

aamu
nousee suoraan ylös, yö
on sininen täydestä huhtikuun kuusta

iiris ja lilja, linnut
linnut, keltaisia kukkia
valkeita kukkia, Diesel
ei hellitä
auran kiskomista

kun yökehrääjä,
yön traktori, virnuilee
lauluaan

eikä muut linnut paitsi me
ole yhtä ahkeria

(O saisons, o chateaux!
Délires!

(Oi vuodenajat, oi linnat! Harhaluulot!)


Mikä sielu
on ilman vikaa?

Kukaan ei opiskele
onnellisuutta

Aina kun kukko laulaa
tervehdin häntä

Minulla ei ole enää mitään tekosyytä
kateuteen. Elämäni

on antanut ohjeensa: vuodenajat
takertuvat

sielu ja ruumis, minkään levittyneen
vaivan pilkanteko. Kuoleman tunti

on ainoa tunkeutuja




II. Maksu

Kanukka lehväilee
vihreän

omenapuun terälehdet
putoavat jalkoihin kävellä päällä

lintuja on niin monta
äänekkäitä, iltapäivällä

ne häiritsevät, kuten niin monet mehiläiset
tekevät äkkiä ympäriinsä

Kevään tullessa tietää tänään
nähdä että aamulla kaikki asiat

erikseen paitsi keskipäivällä
ne sulautuvat itse kuhunkin

ja yöllä vain hullut asiat
kuten täysikuu ja kehrääjä

ja me, ollaan kiireisiä. Meillä on kiire
jos vain selviämme tuosta viiksilinnusta,

tuosta kehrääjästä, ja pääsemme yli, kuu
on meidän keskustelu, nainen haluaa sanoa

mikä sielu
ei ole ajoissa?

onko sinulla varaa olla tekemättä
maagista tutkielmaa

siitä mitä onnellisuus on? kuuletko
kukon kun hän kiekuu? tunnetko

syytöksen että et kadehdi, että sinun
elämälläsi on ohjeensa, että vuodenajat

tarraavt sinuunkin, ettei kukaan ja sielu ole yhtä
jollei niitä ole pakotettu

tähän vastaiskuun? Ja että muuten ponnistelut
ovat ponnistuksia? Ja että sinun lentotuntisi

tulee olemaan sinun kuolemisesi tunti?



III Kevät

Kanukka
sytyttää päivän.

Huhtikuun kuu
leijuttaa yön.

Linnut, äkkiä,
ovat lukuisat

Mehiläiset ruttaavat
kukat, hedelmän kukat

heitetään maahan, tuuli
sade pakottaa kaikkea. Ääni -

jopa yökehrääjät rummuttavat
yötä, ja me olemme

yhtä kiireisiä, kynnämme, liikumme,
pakenemme, rakastamme. Salaisuus

mikä eksyi eikä kätke
tai paljasta itseään, esittää

todisteet. Ja me ryntäämme
samalle tasolle. Keho

piiskaa sielua. Se vaatii
himossaan elämännestettä

Kevään kohinassa,
muodonmuutoksia. Kateus

raahaa itseään pois. Ruumiin ja sielun vika
- että ne eivät ole yhtä -

aamuvarhainen kukko kalahtaa
ja yksinäisyys: tervehdimme sinua

ei hutiloinnin vuodenaikaa




Pitkin Olsonin sanavalintoja oli monasti kiusaus lähteä synonyymien harhapoluille.
En sittenkään ole ihan varma ovatko minun valintani mitä Olson tarkoitti.

Välillä tuli tunne että hän sisällytti tietoisesti sananvalintojensa yksiselitteistä kirjoa laajemman tulkinnan alkutekstiinsä.

Variaatioiden sisäkkäisyys, monimielisyys??

Olisi kiva jos tästä joku intoutuisi heittämään tulkinnan säilää.


Tutkijat ovat myös maininneet ykkösvariaation olevan rytmillisen vastineen William Carlos Williams'n runoon Portrait of a Lady, (jonka liitän kommenttiosastolle.) Tom Clark on löytänyt myös Olsonin variaatiosta kaikuja Wallace Stevens'sin runosta Sea Surface Full of Clouds. Liitin senkin kommentiksi!


Aina voi miettiä että mitä Mr. Olson oikeastaan sanoillaan pyöritteleekään. Kun sanoilla on merkitys, muitakin, onko kyseessä aina verbi vai monikko substantiivista. Siinä sitä saisi aikaansa kulumaan, herkutellessa. Eli ikäänkuin variaatioista voisi esittää erilaisia variaatioita.

Niinhän niistä voikin. Rytmillisiä, mielleyhtymiä.

Olsonista erikseen:
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/10/charles-olson-maximus-poems.html

perjantai 23. toukokuuta 2008

Charles Olson, The Maximus Poems


Charles Olson (1910 - 1970) kirjoitti koko elämänsä ajan Maximus-Runojaan. Ne on julkaistu yhtenä niteenä: The Maximus Poems, toimittaja George F. Butterick.

Maximus runot ovat eräänlainen Olsonin vastine Ezra Poundin Cantos-runolle, joka jatkui ja jatkui kunnen Ezra Pound lopulta ymmärsi kuolla. Myös Walt Whitman leikitteli samanlaisella ikuisen runonkasvun idealla Leaves of Grass-runoelmallaan, jonka eka painos ilmestyi 1855 ja kuolinvuoteelleen 1891-1892-painos. Tämä on minun mielestäni lievästi pöhötautinen ja oma suosikkini onkin kolmas versio, eli vuoden 1860 Leaves of Grass.

Maximus-Poems - tiiliskiviteoksen alustava selailu lupasi pitkään jatkuvia mielenkiintoisia kahlailuja.

Sivulta 192 yksi lyhyt näytiksi:

 
Sanoivat naisen menevät nussimaan
jokaisena sunnuntaina.
Minä vain nainen sanoi
kävelin suoraan vuoren läpi,
ja joka naista nussi oli sen vuoren
henki.


Aihe ei ole Olsonilla yleinen, päinvastoin. Siksikö se valitsinkin? Toinen sivulta 378:

Sanoi Rva Tarantino,
asustaen keltaista taloa
linnakkeella, rakennettu kuten
bunkkeri sanoi
Teillä on pitkä nenä, tarkoittaen
että työnnätte sen jokaisen ihmisen
asioihin, ettekö työnnäkin? Ja minä en voinut
sanoa muuta kuin niin työnnän


Olsonista myös http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/09/donald-allen-new-american-poetry-1945.html

torstai 22. toukokuuta 2008

keskiviikko 21. toukokuuta 2008

Löysin yhden mukavan hämärän haikun, suomennan sen tänne:


Iltapäivätee --
pehmeä hämärä hiipii
nurkkiin



(Copyright Frances McCarthy, Suomennos J.T. Lähde Shiki Montly Kukai, Lokakuu 2008.)

pilvet hiipuvat
ja varjot tummenevat --
hiivin luoksesi

(Tikkis)

tiistai 20. toukokuuta 2008

Kaksi Joutsenta Aurajoessa




Aurajoessa Jokikadun kulttuurikeskuksen edustalle nousi vuonna 2008 uusi saari. Jokikadun valtaajat nimesivät sen löytäjän oikeudella Simon Saareksi.

Toukokuussa kaksi joutsenta suorittivat valtiovierailun Simon Saaren luokse.
Simon Saaren hallintojakkaran selkämyksellä yksi Tiira yrittää tehdä selkämyksen valtausta?

maanantai 19. toukokuuta 2008

Kevätsateessa
sievä tyttö
haukottelee

(Issa, Haikukirjassa sivulla 171.)

sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Issa, sakura



pompsahtavat auki
lyhyessä kesäyössä --
kirsikan kukat



lyhyt kesäyö --
seesteinen, hiljaa
kirsikankukat

(Issa)

lauantai 17. toukokuuta 2008

Issa, kirsikkapuisto



ilman sinua --
miten laaja onkaan
kirsikkapuisto

Issalla on tästä versio ilman sakuraa, kirsikkaa, vuodelta 1817:

ilman sinua --
miten laaja onkaan
metsikkö

perjantai 16. toukokuuta 2008

Kirjahyllyäni

Mielenkiintoisia kirjoja hyllyissäni

* Baghbani, Kiamars, Ymmärryksen ylistys. Ntamo 2007. 95 sivua.

* Blake, William, Taivaan ja helvetin avioliitto, Karisto 1959. Suom. T. Anhava.

* Celan, Paul, Niin kuin kivelle puhutaan. Tammi & NVL 1993. Suom. Jukka Koskelainen. 128 sivua.

* Ginsberg, Allen. Huuto ja muita runoja. Tajo 1963. 36 sivua. (Kirjallisuuden tutkijoille painettu versio, ei myynnissä.)

* Haavikko, Paavo. Puut, kaikki heidän vihreytensä. Otava 1966.

* Helin, Hannu, godbuy.Pulvis & Umbra 2007. 64 sivua.

* Hinkkanen, Lauri, Kirje Mihail Gorbatsoville. Runo-Kaarina 2008. 80 sivua.

* Ihalainen, J.K. (Runot) Laurits, Peeter (kuvat), Takaperinlukua. Palladium 2007. 96 sivua.

* Inkala, Jouni. Minkä tietäminen on ihmiselle välttämätöntä. WSOY 2008

* Joutsijärvi, Jonimatti. tule on minun nimeni, Ntamo 2007. 114 sivua.

* Joutsijärvi, Jonimatti. Vieras puhuu kuin riekko. Internet 2002. 61 sivua.

* Jääskeläinen, Markus. Lentokala. Otava 2008. 56 sivua.

* Kokko, Karri. avokyyhky, lattiaheroiini. Ntamo 2007. 92 sivua.

* Laakso, Toivo, Kummitus. Kopijyvä 2000. 52 sivua.

* Laine, Jarkko. Runon suku. Toimittaja J.L. valikoima käännöslyriikkaa suomeksi. Otava 1991. 280 sivua

* Lönnrot, Elias. Kalevala. Myös venäjäksi, Armas Mishin ja Eino Kiuru, Petroskoi 1998. 584 sivua.

* Melleri, Arto. meno-paluu. Kauppiaiden kustannus oy 1970. 62 sivua. (Proosaa.)

* Myllylahti, Mikko. Amerikkalainen yö ja muita runoja. Savukeidas 2007. 64 sivua.

* Mäkijärvi, Esa, Yökiipijä. Ntamo 2007. 68 sivua.

* Nilsson, Ulf Karl Olov, Synopsis. Ntamo 2008. 94 sivua.

* Saarikoski, Pentti, Runoja, Otava 1958. 72 sivua.

* Seppä, Antti. Pikkuisen polkkaa. Polven kirja ja vihko 2009. 82 sivua.

* Snyder, Gary, Virtaavan veden musiikkia. Palladium 1994. 106 sivua

* Sonnevi, Göran. Dikter i urval. Bonniers 2008. 510 sivua.

* Strindberg, August. Yleisestä tyytymättömyydestä. Muusa 1997. 120 sivua.

* Suomen Runotar, WSOY 1931, 1144 sivua. (Runoilijoista nuorin oli Unto Koskela)

* SusuPetal, Taikkarin mäellä. Books on Demand, Helsinki 2008. 100 sivua.

* Säkenistö, kokoelma uudempaa suomalaista runoutta. Otava 1918. 192 sivua.

* Tervo, Jukka. Kaksitoista sinistä kuuta. Ntamo 2007. 96 sivua

* Tietosanakirja I - X, Helsinki 1909 - 1919. 10 osaa.

* Tirkkonen, Sinikka, Unohdus. Ntamo 2008. 76 sivua.

torstai 15. toukokuuta 2008

Shugyo Takaha (1930-)



Aamu keväällä
viisi polkupyörää, kuusi,
sata



Copyright Shugyo Takaha, suom. j.t.

Lähde: Mainichi Nr 684, kesäkuu 2006

keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Bashoo ja krapula


Krapula --
mutta kun kirsikka kukkii,
niin mitä siitä?

Matsuo Bashō, 1644-1694

tiistai 13. toukokuuta 2008

Ron Silliman, a crow in the road


mies näkee variksen
mies kirjoittaa variksesta
mies syö variksen

Copyright Ron Silliman, the Alphabet, suom. j.t.

maanantai 12. toukokuuta 2008

Charles Olson, change


Mikä ei muutu
on tahto muuttua


Ylläoleva sitaatti on Ron Sillimanin käyttämä Charles Olsonin lause.

Charles Olson (27.12.1910 - 10.1.1970) oli merkittävä amerikkalaisen modernismin toisen sukupolven runoilija, jonka tuotannossa on merkittäviä linkkejä sellaisiin hahmoihin kuten Ezra Pound ja William Carlos Williams ja Uusiin Amerikkalaisiin runoilijoihin sekä nk. New Yorkin koulukuntaan ja Black Mountain ryhmään. Myös Beat-runoilijat ja San Franciscon renesanssiin hänellä oli merkitystä. Unohtaa ei pidä myöskään Language-liikettä. Olsonin mielenkiintoisimpia töitä on hänen Maximus Poems - kokoelmansa.

Charles Olsonin isä oli ruotsalaistaustainen posteljooni. Olson eli mm. New Yorkissa, Washingotonissa, ja eritoten Massachusettissa, ja missä Gloucester oli hänelle merkittävä paikka, Maximus Poemsin runot ovat tavallaan Gloucesterin kronikka.

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Busonin luumunkukka


Siellä täällä luumunkukkia -
on hyvä mennä pohjoiseen,
hyvä mennä etelään.



Copyright by Buson, suom. j.t.

lauantai 10. toukokuuta 2008

Elonkorjuukuutamo

Lueskelin Robert Hassin toimittamaa The Essential HAIKU kirjaa. 332 sivulla on runsaasti Bashoon, Busonin ja Issan haikuja, sekä sopivasti esseetyyppistä tietoa. Lainaan tähän lyhyen palasen sivulta 302, kyseessä Bashoon ryhmän rengasta yksi palanen:
Vene tuulessa -- 
nainen pelästyy 
aaltojen ääntä.


(Taustalla kesken elonkorjuun kuun katselujuhlan puhjennut myrsky.)


Haiku siis keskustelee, jatkaa aihetta. Osallistuu.

Siinä muuta tarvita kuin olla mukana.

perjantai 9. toukokuuta 2008


Pajun lehdet pudonneet,
kuivanut kevät.
Kiviä siellä täällä.


Copyright by Buson (1716-1783), suom. j.t.

Tämän kanssa pysähdyin pitkäksi toviksi. Kevät ja pajun lehdet pudonneet.
Kuivuuteen? Niinpä, kivet vallanneet kasvupaikat.

haravoidun puutarhan
kivet ojennuksessa -
askel rahisee

torstai 8. toukokuuta 2008

Hänen äänensä hiljaisuus

Dakota-intiaanin laulusta, suom. Jorma Eronen, teoksessa Juoksu Yönmaahan 1977

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

keväinen sade
lasten räsypallo vettyy
talon katolla



Copyright by Buson (1716-1783), suom. j.t.


välipalalla
uusintapelin voittaa
suuriäänisin

tiistai 6. toukokuuta 2008

Francesco Gonella, Dawn


aamu usvan peitossa --
polkupyörän jarrujen
vingahdus

Copyright Francesco Gonella (Italia) suom. j.t. Lähde: 12th Mainichi Haiku Contest

Kts. Francesco Gonella myös:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/04/ilmassa-mereen-lumihiutaleet-ilmestyvat.html


Mainichi Shimbun.illa on yli 136 vuoden historia japanilaisten päivälehtien joukossa. Mainichi Daily News julkaisee lähes päivittäin yhden haikun. Haikuja ilmestyy eri puolilta maailmaa. Syvä ja kunnioittava kumarrus Mainichi Daily Newsille!


aamuinen usva --
suurin ensimmäisenä
pilvet häräävät

(Tikkis)

maanantai 5. toukokuuta 2008


Tunteaksesi
luumun, käytä sydäntäsi
ja omaa nenääsi.


Onitsura (2.5.1661 - 15.9.1738), suom. J.T.


naapurin luumut
ovat jo punaisia -
minä söin omani


sunnuntai 4. toukokuuta 2008

John Stevenson, walking home


kävelen kirkosta kotiin
aurinko toisella puolella
minun kasvojani

(copyright by John Stevenson, suom. j.t.)

lauantai 3. toukokuuta 2008



kaupunkiaamu -
sininen pakokaasu
leijuu kadulla


perjantai 2. toukokuuta 2008

Pehmeä kevätsade –
eikä sanoja selittämään
miten tylsää on.


Copyright by Buson (1716-1783), suom. j.t.


sanoitta kuulee
sateentäyteisen päivän
viihtyvän, niinkö

torstai 1. toukokuuta 2008


Vapunpäivä --
Pronssinen Sotilas
saatteessa



Tallinnan Pronssisotilas aiheutti tunnekuohuja Tallinnassa vuonna 2007. Tämä löytyi muistioistani päiväyksellä 28.4.2007