perjantai 31. joulukuuta 2010

Loppuvuoden siivousta

Sana siivous tarkoittaa että on oltava siivosti. Siivo. Siveäkin. Suljin yhden muistivihon josta kalastin joulukuun kolmiriviset talteen, suojaan unohdukseni peittävästä pölystä.

# 1

Tapaninpäivä --
uusi lumi peittelee
oravan pesän


# 2

muutama viikko
ja kevät koheltaa taas --
hyttysen uni


# 3

rietas lumisade
kun toimitus on ohi
jättää ruokkonsa


# 4

toisilleen vieraat
naaras- ja uroskoira
eivät muita näe


# 5

auraamaton tie --
brutaali lumisade
on ulkoistettu

# 6

Silmän räpäys
ja vuosi on ohitse --
maailma kuin koira


# 7

Köyhtyvä Suomi --
jäät paisuvat kuin kuplat
ennen vaaleja



Hyvää uutta vuotta! Pidellään pipoja päissä!

torstai 30. joulukuuta 2010

Hupeneva vuosi palelee

Yosa Buson (1716 - 1784) on yksi Japanin suurista haiku-runoilijoista. Kerran hän pohti kylmässä yössä haikurunon tavuja ja vivahteita niin että kirjoitussivellin pääsi kovettumaan kylmästä:

Yö; puren
jäätynyttä sivellintä
harvoilla hampaillani


Meillä Turussa on ollut yhtäjaksoista pakkasta jo marraskuusta. Lämpenevä kasvihuoneilmiö tuntuu lyhytnäköisesti ajatellen olevan joidenkin tarkoitushakuista puppua? Ken tietää, elänee. Lumi on silti talveen kuuluva elementti, josta syystä seuraava kirjaus:

Puutarhamme
valkean lumen peitossa --
kohmeiset sormet



Nyt on vähän, sanoi kulunut vuosi.

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Tänään päivä on allakan mukaan jo 7 tai 8 minuuttia pidempi. Vuosi alkaa olla mennyttä.

lumihangessa
kinoksien välissä
lumi hämyää



Lueskelin Sketchbookista haikuja ja silmiini tarttui George Hawkins'in syystuulihaiku:

Syksy
ei hiuksia
tavoittamaan tuulta


Tämän copyright George Hawkins ja Sketchbook, suom. luonnos J.T.

tiistai 28. joulukuuta 2010

28.12.2010


Katson ylös, ryppyjä.
Katson alas, ryppyjä.
Kylmä yö.

Issa vuonna 1816. Seuraava on Tikkasen:

Peili huurteessa -
ryppyni siliävät.
Ilta hämärtyy.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Charles Olson 100 vuotta 27.12.2010


Charles Olson täyttäisi tänään 27.12. 100 vuotta. Sen kunniaksi kaivelin Maximus Poems - teoksesta yhden tekstin alkaen sivulla 569:

Hotel Steinplatz, Berliini, Joulukuun 25. 1966

lunta
tulee
ikkunaani, tulee ylös
ja kuin myös poikittain
lasieni edessä silmieni edessä ja
kaksi lasi-ikkunan paksuutta myös
minun ja ulkopuolen
välissä, yritän nähdä todelliset hiutaleet

Mutta tämä on harsuinta lunta, ehkä aloittava lumisade, valo
(klo 2 ip) jo
väheten ja kenties – kyllä, nyt, vauhti
alkamassa – oi ei, taas ne pysähtyvät,
ilmassa, ja voisivat yhtä hyvin
kuten jotkut tekevät sivuttain – lahot Maailman Puun kyljessä
vammani, minun puolellani, ei keihäs ei keihäs, jota pitkin vetinen neste,
kuvittelin, kuoppa ehtyi hänen puolellaan. Kuten nämä sade-pallot

mikä voisi yhtä hyvin palata sateeksi, leikkiä,
ilmassa, tähän asti vain kaksi, tulevat tarpeeksi lähelle
olemaan, lumi kuin lähinnä vaatteiden tupsuja

- kuin naaraseläin Puun
oksissa, syöden maitoa valmistavia puunlehtiä
joita sotilaat eivät tunne

-oh ei nyt lumisade nopeutuu
& ja sakenee! –
vahva juoma jota he imevät

nälkäisistä nisistä, makeutuneet minun nielemisestä
kutakin niitä – erikseen tietysti mutta ahmien tai upottaen kummatkin
suuhuni (kun nainen katsoo, päältä, hänen silmänsä minussa
kuin ei sallisi minun nähdä – oh nyt lumisade on läpeensä paksuja
hiutaleita. Ja valo kasvaa, huoneeseeni putoaa paksu poistuva
hämärä. Mutta tuo kauhun että taivas putoaa Maailman

Puun loppu on tullut! Oh, puun oksien valkea hirvi
oh, laho puoli Puun kyljestä oh, Maapallon, Käärme,
älä tee tätä Käännekohtaa vain kuin täytyy - oh nyt lumi

on kääntynyt takaisin, ei enää putoa kun huippu on mennyt, yrittää
yrittää itse kerran vielä vähemmästi - Ei ole hyvä, Minä haluan
lumisateen, haluan tarpeen, rakeita ja jäätä, Abwehr'in kynsi

...

jne. Olson jatkaa 'oh'-sanoihin hurmioituneena välillä lähes unohtaen lumisateen, ja pitkän tarinan lopussa päättää ah-lauseella seuraavalla sivulla (570):

ah nyt ei lumisadetta lainkaan.

Maailman puu; Olson voi hyvinkin tarkoittaa Gilgames eepoksen kuvioita.
Myös rumpua joka on muotoiltu Inannan setripuusta. (Inanna-jumalatar.) Lähde: Internet

Käärme: tässä tähtikuvio?

Abwehr = Vuoden 1938 helmikuun 4. päivän jälkeen liike muuttui Ulkomaan asioiden virastoksi, "Amt Ausland/Abwehr im Oberkommando der Wehrmacht". (Internetin mukaan.)

sunnuntai 26. joulukuuta 2010



Tapaninpäivä --
kattiko siitä tullut
vai mennytkö pois?


Yöllä sateli vähän uutta, löysää lunta. Aamupäivän valjetessa kadulla oli jo kulkenut pari autoa. Auraus lienee vuorossa kunhan ehtivät. Minun mielestäni tämä lisälumi oli tarpeen. Suojaa maata vähän roudalta. Ja onhan se ihan kaunistakin. Ja lumessa kahlaamiseen on perinteisiä pitkävartisia jalkineita; pitääkö sitä sinne tölmätä nappas-kengillä pelleilemään.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Busonia lukiessa # 9


sahan ääniä;
köyhiä ihmisiä -
talvinen keskiyö

Buson 1716 - 1783

Käyn keskiyöllä
lisäämässä puita hellaan -
yksinäinen yö


Tikkis 1945 -

perjantai 24. joulukuuta 2010

metsäraiskio --
joulukuusi rauhoittuu
keinovalossa

torstai 23. joulukuuta 2010

Sarjasta Talviaiheita # 9


joulukuun tähti
raapaisee kuusen latvaa --
yöpöllön liito




Tuo on jatkoa vuoden 2008 Joulutähdelle, löytyy täältä

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Talvipäivän seisauksen täysikuu


leskeksi jäänyt koira
ulvoo täysikuuta
vakavissaan

tiistai 21. joulukuuta 2010

Kushiro Hokkaido # 4


valkeat varjot
valkealla lumella --
sujuva talvi



tuoksuva tuuli --
naapurin koira juoksee
lumipyryssä



Ekan riville 3 oli tarjolla vaihtoehto jatkuvaa lumisadetta, mutta omaehtoisesti päädyin nyt sujuvaan. Se kuulostaa lauhemmalta, koska pilvipehmeään ei rinnastu hirmuiset pakkaset. Löysin nämä Kushiro Hokkaidolaisen luonnokset vihoistani kesän jäljiltä; niiden aika julkistua näinä aikoina kun meilläkin lunta satelee ja maisema on valkea kuin talvisodan käyttämättä jäänyt lippu aikoinaan.

Eikun lumikengät jalkaan ja pöllyämään!

maanantai 20. joulukuuta 2010

Sarjasta Hyytyvä Taivas # 8


hyytyvä taivas -
täysikuu kitkuu vaivoin
illasta aamuun


sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Gary Snyder

Kerberos 3/2010 ilmestyi jokin aika sitten. Taas yksi lehti joka pitää säilyttää kirjahyllyssä. Kooltaan Kerberos on siihen otollinen; samaa kokoa kuin runokokoelmat.

Tässä numerossa on Tero Tähtisen suomentama juttu Gary Snyderistä. (Kirjailijat ja sota luontoa vastaan, s. 24 - 33.) Pysähdyin toistamiseen kohtaan:

Kaikki kuusitoista albatrossilajia ovat kumppaneitamme tässä maailmassa. Ne seilaavat omia reittejään, niistä ei ole meille mitään hyötyä eikä meistä pitäisi olla niille juuri hyötyä.


Muistan kun seilatessani Etelä-Afrikan eteläkärjen ympäri ja käännyimme kohti Eurooppaan johtavaa Atlannin aavaa seisoskelin ahterikannella. Lokin näköinen lintu kaarteli laivan perässä. Eteläisen Atlannin mainingit olivat laajoja ja rauhallisia. Lintu liiteli kuin olisi ollut vain katselemassa maisemia. Kuten minäkin. - Albatrossi! tajusin kun ymmärsin lokin näköisen linnun todellisen siipien välin koon. Hain kamerani ja ruuvasin siihen teleobjektiivin. Kun sihtasin etsintä kohden lintua se jättäytyi hetkessä muutaman mainingin päähän. Putkessa heilui muutaman sadan metrin päässä vihreänsinisenä vyöryvä maininki kavereineen. Lintu oli kuin roska etsimessä. - Äh. Laskin kameran alas ja katselin aaltoja. Syrjäsilmällä näin miten albatrossi liukui lähes huutoetäisyydelle. Kävelin hiljaa edestakaisin reilun 50 metriä leveää ahterikantta. Lintu rauhoittui, katselimme toisiamme lähes silmästä silmään. Nostin kamerani ja hetkessä albatrossi jättäytyi seuraavan mainingin taakse piiloon, ja kun maininki liukui eteenpäin oli lintu silläaikaa jo toisen pienen kukkulan kokoisen mainingin toisella puolen. jne.

Ei siitä mitään tullut. Kävelin messiin kahville ja kiipustin töihin kuuntelemaan sähköisiä radioaaltoja. Kävin vielä kurkkaamassa ovesta ulos ahteriin päin. Siellähän se liitää lekuutteli. Ovelan näköisenä.

Mutta radiot kutsuivat, telex rätisi jo. Sitten putosi pimeys kun iso ulkovalo solahti horisontin taakse. Seuraavana päivänä laivan perässä oli vain aaltojen mukaan vellova vanavesi. Olinkohan edes tavannut ketään?

Pohjoisempana, lähempänä rantoja, tavallisia paskalokkeja liiteli, mutta niitä en tuon tapaamisen jälkeen enää laskenut linnuiksi, edes.

Odotellaan tässä Palladiumin Snyder käännöstä. Se on tulossa. Ihan kuin pari maininkia enää olisi julkistuksen välissä?
hyytävä viima --
varis lentää myötäiseen
ja sanoo: "Kraak. Kraak!"

lauantai 18. joulukuuta 2010

Sataa lunta;
suuret hiutaleet
kuin ei mitään
tähdellisempääkään
tekemistä.

(Tämä on lievästi muokattu versio juhatik-blogissa julkaisemaani alkuperäiseen.)

perjantai 17. joulukuuta 2010

Sarjasta Talvinen taivas, ylitse jäänyt

talvinen taivas --
varis lentää
pois

torstai 16. joulukuuta 2010

Charles Olson; The Maximus


Charles Olsonin The Maximus Poems on 635 sivua runoa ja runoon johtavaa päiväkirjatekstiä, joka näyttää kuin elettäisiin päivä kerrallaan, silloin tällöin kirjataan sanoja muistiin, kerätään ne kirjaksi. Kuin Maximus joka kasaa ajatuksensa yhteen pinoon, sidotuttaa ne kansiin. On Maximus. Ei hänen muuta edellytetä. Tai jos edellytetään niin Gloucesterin vuoroveden tyrskyihin loiskuvat.

Tätä Charles Olsonin "The Collected Poems" - rinnakkaisteosta "The Maximus Poems", joka se tavallaan on, olen aika ajoin maistellut, selaillut. Toisinaan hämmästelen missä on runon ja päiväkirjan ja vaikkapa Leninin Koottujen reilun 40 osan synerginen yhteys kirjoittajan ja lukijan kesken.

Se että tavan takaa nostan melko raskaalle paperille painetun Maximuksen useammin syliini kuin vastaavan kokoisen 676 sivuisen The Collected kiusaa minua, sillä toki Collected Poems on selkeämmin Kootut runot. Seuraavaan törmäsin tänään: jätän Maan Lopun suomentamatta, ainakin minulle se on Brittein Saarten lounaisin kärki. Jollakin muulla kielellä Maan Loppu on Finisterre. Yhtä muistoisa paikka minulle sekin. Suomeksi Maan Loppu ei merkitse minulle mitään; kaikkihan täällä loppuu joskus.


Land's End--

Ajan
loppu

ja sitten


"Maanantai Huhtikuun 11. "

Copyright Charles Olson, The Maximus Poems, sivu 515. Suom. J.T.

Koostekirja, - kutsunpa sitä nyt vaihteeksi niinkin -, päättyy yhteen riviin sivulla 635:

vaimoni autoni värini ja mitäitse



Ps. Olsonin teksti: Maanantai, huhtikuun 11. on vuodelta 1966.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Sarjasta Jäinen # 7


ydinsähköinen
katuvalon kimallus
liukastuu jäälle


tiistai 14. joulukuuta 2010


raiskatut metsät --
tehometsänhoitaja
laskee rahojaan



Tikkis. Issan seuraavassa on myös metsä, ainakin. Vuodelta 1817.

ilman sinua --
kuinka ääretön onkaan
korpimetsä

maanantai 13. joulukuuta 2010




kirkas yötähti
asettuu lumen alle
talvilevolle



sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Fred Masarani & The Christmas time

Fred Masarani on aktiivinen haikujen kirjoittaja. Muutama tuorein suomeksi:


Sininen taivas --
myytävät joulukuuset lepäävät
oikeita puita vasten


Tämän muuten kommentoin Fredille:

uusi bisness-kupla …
myymätön joulukuusi
jäisellä kadulla

(Tikkis)
((Tree -- Street ))

Sitten lisää tuoreimpaa Fred Masarania, lähde Facebook:

iltasumu –
Pelastusarmeijan sotilas
soittaa kelloaan kovempaa



pilvinen taivas –
toivon
ensilunta



Joulukuinen metro –
kukaan ei töni
koska siihen ei ole tilaa



Auringonlasku sisäpatiolta –
auringon energialla
lämmitetty



Joulukuun Times Square –
älä mene sinne
jos sinulla on kiire



Copyright by Fred Masarani. Suomennokset J.T.

Aikaisemmin olen kirjoittanut Fred Masaranista:

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/masarani.htm

lauantai 11. joulukuuta 2010


Lumimyrskyssä
lentävä varis karttaa
linnunpelättiä


perjantai 10. joulukuuta 2010

Joulukuinen yö
taikka pilvinen päivä --
aurinko kuorsaa

torstai 9. joulukuuta 2010



Hämärä ilta -
miten puutkaan näkevät
nukkua yöllä?


keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Busonia lukiessa # 10


kotimatkalla
hevonen kompuroi
talven tuulessa

Buson 1716 - 1783

lumimyrsky -
joko ollaan kotona,
kysyn hevoselta


Tikkis 1945 -

tiistai 7. joulukuuta 2010

Sarjasta Talvinen aihe # 6

1.

lunta lumelle ...
pakkanen hautautuu
jäätävään kasaan


2.

itsenäisyys
Lidlin muovikassilla
kotiin kannettuna

Talven valo hiipumassa


1.

Hämärtyy.
Kohoileva maa
nousee auringon yläpuolelle.



2.

tuulen ääni
vinkuu savupiipussa —
tunturi tuulettaa


3.

oi ei, määrätön
yöpimeys pehmustaa
jo iltapäivät


4.

tuuli kumisee
kivirinnettä ylös —
hämykummitus

maanantai 6. joulukuuta 2010

Sarjasta Huuruinen Varis # 5

1.

vaappuva varis
halkoo pakkastaivasta -
huuruinen talvi


2.

lentävää lunta
pakastuu kinoksiksi --
harmaa harakka

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Sarjasta Paukkava Pakkanen # 4

1.

virtaa ääneti
paukkuvassa pakkasessa
jäätävä vesi

2.

solisematta
hyhmäinen vesi virtaa -
jäähtyvä ilta

lauantai 4. joulukuuta 2010

Cody Walker ja Savjapahdan salamakallio


Kuvassa on isomman Savjapahdan rinteeltä punaisena hehkuva kallion kohta. Mietin minkä tekstin löytäisin joka olisi salamakalliolle, kuten paikallinen opas paikkaa kutsui, tarpeeksi arvokas. Tarinan mukaan reilut 300 metriä korkean kallion kylkeen iski aikoinaan hurja salama, jonka jäljiltä salamaniskemäkohtaan jäi punainen kohta. Sen alla on lohkareita; molempien Savjapahtojen rinteillä on runsaasti kiviä. Joku niitä on sinne aikojen kuluessa pilkkonut.

Olen vuori ja
sinä uusi säämalli
joka murskaat vuoret

Copyright Cody Walker, suom. J.T.

Lähde: 400 sivuinen The Equalizer.pdf, linkki alla:

http://htmlgiant.com/wp-content/uploads/2010/11/The-Equalizer-First-Series.pdf


Cody Walkerin kotisivu:

http://www.codywalker.net/Shuffle_and_Breakdown/Home.html


Blogi:

http://kenyonreview.org/blog/?author=58


Loppuun löydön kunniaksi rustasin seuraavan muistovärssyn menneen kesän muistoksi:

Savjapahdan salama --
vuosikymmenten puna
kesä kesältä

Tuota voisi kutsua tekniseksi haikuksi, siinä on vuodenaikasana ja vaikka tavuja onkin 7-7-5 tavua? Sisältökö ontuu? Tee itse parempi!

perjantai 3. joulukuuta 2010

Varokaa Teboilia!

Tilasimme paritaloomme talven öljyt Teboililta. Tankki tuli siististi täyteen ja kahteen osaan jaettu lasku laatikkoon. Naapuri maksoi oman osansa ja minä panin oman osuuteni maksupalveluun. Näpytin Teboilin tilinumeron, viitenumeron, johon piti keskittyä erityisesti, sekä summan ja maksupäiväksi varmuuden vuoksi pari päivää ennen eräpäivää.

Olin tyytyväinen, kunnes:

Vihamielinen minulle tuntematon perintäfirma lähetti MAKSUMUISTUTUS-kirjeen, jossa 15 € summan lisäksi kirjeessä oli uhkaus.

Yritin soittaa heille, mutta siellä läpisi vain joku automaatti, joka kertoi nauhoittavansa kaiken jne. Löin äkkiä luurin kiinni ja vedin verhot eteen.

Kirjeestä ja puhelinvastaajan sävystä päätellen seuraavan kerran asiaa käsiteltäisiin Pyhän Pietarin ÖljyKvarkkien hallitsemassa oikeudessa.?

Kun sain tiliotteeni kaivelluksi pankin tiedostoista ilmeni että öljylasku oli mennyt kuten olin näpytellyt mutta olin näpyttänyt 953 € kun piti olla 963 €.

Tilasin öljymme netistä, ja maksoin netissä, eikä mikään automaatti vastannut Teboilin kirjanpidosta sähköisesti että hei ukkeli, kymppi puuttui! Ei, homma annettiin heti kirjeen sävystä päätellen naapurinmaan tehoperijöille. Firma on toki (naamioitu) suomalaiseksi.

Maksoin sormet pelosta täristen nopeasti tämän puuttuvan kympin ja perintäkulut 5€.

Varokaa siis että maksatte erääntyvät laskunne oikein, muuten iltakävelynne pimeillä kujilla saattaa kohdata kansainväliseen tyyliin tehtyjä perintätoimia, joihin eräässä naapurimaassamme kuuluu mm. väärinajattelijoiden teloituksia .-(

torstai 2. joulukuuta 2010

Sarjasta Talviaiheita # 3


narskuva askel
lumisella kadulla -
myrtynyt auto


keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Adventin lämpö ja valo

Vaimoni on käynyt keskustelua Adventista naapurimme kanssa. Naapuri kävi varmuuden vuoksi viime sunnuntaina Tuomiokirkossa joka oli ilmeisesti myös ensimmäinen adventti.
Tänään, 1. päivänä hän tyytyväisenä sanoi että nyt se on sitten ainakin.

Kuu kiertää kohti ensi sunnuntain mustaa umpeutumistaan, uusiutuen siitä täydeksi talvipäivänseisauksen aatoksi. Edellisenä yönä puolikaskin kuu jaksoi verhojen raosta häikäistä.

Viime yönä Turun yön lämpeni ja nyt aamupäivällä pakkasta on enää - 3 C. Aamulla sisälle oli kuitenkin hiipinyt viileämpää niin että piti näpyttää ilmalämpöpumpun + nappia pari kertaa. Seuraava voisi olla hay(na)ku tavujensa perusteella:

Kun ulkona lämpenee
hyrisee hytinä
sisään