sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Runojen ruohonleikkuri

Alkuun yksi vanha nelirivinen:

Lentämään oppineen sorsan
ylpeä ilmoitus:
hän lentää tästä ylitse,
nyt!


Lyhyen runon kasaamisen yksityiskohdista



Värkkäsin annetusta aiheesta kolmirivistä runoa. Englanniksi, joten tavut eivät ole pääroolissa.

Aihe on hyvä, pidän siitä. Sen ympärille olen makustellut sopivasti liitännäiselementtejä.

Varoen häiritsemättä pääaihetta, jonka ilmaisemiseen riittää yksi sana, saa sille värkätä lyhyen lisukkeenkin, hätätilassa kaksi lyhyttä tukisanaa ympärilleen.


Kostea ilma -
sadevesi huuhtelee
saastepäästöjä



Pysähdyin pariin ideaan ja niiden liitoskohdassa pysähdyin sellaiseen asiaan että miltä sana maistuu suussa, kuulostaa korvaan.

Löysin sanakirjoista pari mukava-ääneistä termiä. Kokonaisuus alkoi kiinteytyä. Vähän kuten makaroonilaatikko uunissa on yhtäkkiä kiinteän syötävää ruokaa.




Ruohonleikkuri
lähestyy kotiloa -
meluisa koti



Mietin välillä että se miten asettelen lyhyen tekstin teemat on minun ongelmani. Diggaako joku käytyä sanataistelua, jonka pölyt olen haihduttanut kieliopillisesti siistin kuuloiseen muotoon?


Halusin tarkistaa jäikö jotain oleellista pois. Siihen asti käyttämäni A5-koko kävi ahtaaksi.

Piti kaivaa A4-lehtiö (100 sivua 90 gramman paperilla). Siihen elementit ensin ja yhteen tyhjään koloon versio joka oli kuin olikin valmis. Siinä on päärivi, siihen jatko joka edelleen tavallaan jatkuu.


Teksti avaa ajatuksia riittävästi. Valmis? :-)

Runoa en vielä paljasta, se on arvoitus. Kuten runojen kuulemma kuuluukin kuulua.


kuihtuva ruoho -
eläköitynyt mato
talviunille

Käytin uudesta A4-vihosta tekstiin yhden arkin. 99 sivua vielä töhrittävänä.

90 gramman paperi on nippanappa riittävän ryhdikästä, kynälle jota käytän, 0,9 millin lyijylle.

Jokaiselle paperille on oma omituinen kynänsä. Aika moneen käy vanha kosmoskynä, jota pidän aina lähellä. Minulla on niitä usea, eli ei pidä pihistellä. Joillekin erityisille papereille voi raapustella 2 mm lyijytäytekynillä. Niitä käyttäen käsiala väkisin suurenee koska lyijy tylsyy eli pyöristyy eli levenee. Eikä koko ajan viitsi olla terottamassa.


Kuivaa mustetta?

Kuivamustekynän aggressiivisuus tuo mieleen Syyrian ISIS-liikkeen. Jos kirjoitat sillä kynällä väärin on paskat jo paperilla.

Shit.

Merde, sanoisi Seppo. Fuck, lausunee Obama, rauhannobelisti.




Sateen ropina -
pidän pääni kuivana
korvantaustoihin




Kun teksti oli valmis pysähdyin laskemaan kuinka pitkään tuo lehtiö riittäisi.

Tuon yhden valmistumisriittiin kului lähes viikko, eli vielä tilaa lähes kahden vuoden yksittäisiin runoihin.




kasteinen ikkuna -
valuvien pisaroiden takaa
aurinko nousee

Loppuun vielä kuvaliite:




Horisontissa
paatti seilaa itään -
lännestä tuulee



lauantai 13. syyskuuta 2014

Tarina tuulesta
    on äkkiä kerrottu,

            ei siihen ole tähän mennessä
kulunut kuin kenties neljä miljardia
avaruuden vuotta.


          Räjähdys jatkuu
                jos
            sitä edes
         koskaan oli


Tuulen suhina




1.

ei kesä lopu,
kyllästyttyään Suomeen
se siirtyy etelään



2.

puhuttu kieli –
kukahan minä olen,
ohimenevä





keskiviikko 10. syyskuuta 2014




Katuvalo -
kuulle ei löydy tilaa
lätäkössä




Copyright Peter Tchouhov. Suom.j.t.

tiistai 9. syyskuuta 2014



usvainen joki -
pari harakkaa lentää
edestakaisin


maanantai 8. syyskuuta 2014

Pimeyden tapahtumia




Kirjoitan pimeässä -
en huomaa että kynästäni
on muste loppunut.




Copyright Ivan Akhmetiev. Suom.j. t.


Tekisi mieli kommentoida että sitä tuntuu sattuvan ja tapahtuvan noin ylipäätään siellä sun täällä... ?-)

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

puiston penkillä
kuivanut lehti
ihan omillaan



Copyright by Duško Mataš. Suom. J.T.

lauantai 6. syyskuuta 2014


Variksen pesä -
pojankollit äänestää
jos muuttaisivat




Kyseessä on Shikin Elokuun Free osuus (Kts juhatik-blogistani) jonka luonnos suomeksi voisi olla näin:


variksen pesä -
pennut riitelevät
minne lentäisivät



No kuinka vain:

variksen pesässä
penskat rähisevät
lentokohteesta




perjantai 5. syyskuuta 2014

Levottomat ajat syövät jo tavujakin




Syyskuun aamu -
kahvinkeitin purpattaa
lämpimikseen


Syksyn usva-aamuja.

Mistä usva syntyy?
Öinen taistelu lämmöstä,
hippu kosteutta?

Pehmittää joka tapauksessa maisemasta tylsät särmät.




Usvainen rata -
osaako juna perille
ilman luotsia?



Haikujen Suomessa voimassa olevien kielioppisääntöjen vastaisesti näyttää pari tavua liuenneet usvaan? :-)

Tuossa juna-jutussa on yksi extra, korvaisiko se virheen.

Kokonaislukumäärä on sinne päin.


Jokunen tavu
haihtunut kahinoissa -
levoton aika?


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

1.

haiku ei sovi
kvarttaalituottamattomaan
rahamaailmaan



2.

Liikaa tavuja –
miten näitä sulattaa,
ja ilmaiseksi

tiistai 2. syyskuuta 2014


pikkukaupunki
ainoa liikennevalo
vilkkuu keltaista




Copyright Ignatius Fay. Suom. j.t.



maanantai 1. syyskuuta 2014


nainen
väärällä pysäkillä
odottaa omaa bussiaan


Alunperin kirjoitettu kolmiriviseksi haikuksi, mutta suomeksi se rytmittyisi myös hay(na)kuksi?



Tekstin copyright Ayaz Daryl Nielsen. Suom. tulkinta j.t.




sunnuntai 31. elokuuta 2014


Tiedä ihmisistä,
ainakin linnunpelätit
ovat köyryselkäisiä.




(Kun Issa palasi pitkästä aikaa kotikyläänsä.)

lauantai 30. elokuuta 2014



elokuun aamu -
aurinko hilautuu
vieläkin ulos


perjantai 29. elokuuta 2014

Auringonvarjo



Aurinko laskee -
auringonkukan varjossa
vieläkin lämmin




Kesällä oli reilun kuukauden lämmintä. Tuo teksti on suomennos. Siinä mietin kesän lyhyttä valoa että ehtiikö auringonkukka meillä pohjoisessa täyteen kukkaansa kun se jo alkaa laskea.


Kasvitieteessä pitää olla tarkkana.

Kaipa tuo on sitten mahdollista, meilläkin?-)




Elokuu kuolee -
aurinko viipyy niinkuin
kesä olisi





torstai 28. elokuuta 2014



auringonkukka -
syksyyn nouseva kuukin
on peilikuva


keskiviikko 27. elokuuta 2014


Miten
metsähiiri näkeekin
juoksennella pitkin kanervikkoa?





Aamun aurinko
iskee säteensä aamukasteisiin
hämähäkin seitteihin.


Tämä hetki on ikuinen.



Kahden
pilven välissä
hiljainen kohta taivaalla.




maanantai 18. elokuuta 2014


pilvi pysähtyy
ja vuotaa kaiken kuiviin -
lentokala ui




Ote Tilattu yö - tekstistä

sunnuntai 17. elokuuta 2014





kesää härnäten
taivaalle on seilannut
jokunen pilvi


lauantai 16. elokuuta 2014





Auringonkukka
siementää jälkeläiset
oravan suuhun






keskiviikko 13. elokuuta 2014


Varohan vähän!
Aion kääntää kylkeäni,
oi kotikirppu!



Minulla on myös versio missä kirppu = kotisirkka. Minusta tämä kotikirppu on inhimillisempi?

Tämä seuraava on senoloinen kuin olisin sen jo jossain julkaissut?



Yöllä,
majani ympärillä,
sirkka metelöi.


Tämäkintuntuu tutulta:


Ja kun kuolen,
tule vartioon haudalleni,
oi heinäsirkka.