lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuosi päättyy



vuosi on mennyt
kuten vuodet menevät
hosuvat, hupsut





vuosi päättyy -
ei enää lehtiä
käänneltäviksi


Copyright by Svetlana Marisova, Uusi Seelanti. Suom. j.t.

Hyvää Uutta Vuotta

Issalla ei ollut sisävessaa. Tämä uuden vuoden haiku on vuodelta 1825.

Joka puolelta
kun käyn ulkopissillä ...
"Hyvää Uutta Vuotta!"



Nämä kaksi ovat Issan tuotoksia vuodelta 1821:

joutilas ukko...
tämänkin vuoden tupakit
muuttuvat savuksi





ei polttavaa vihaa,
ei piereskelyä ...
vuosi päättyy



Tämän seuraavan julkaisuvuotta ei ole tiedossa, mutta on Issan:

hetkeksi
pimeyteen tulee valoa ...
ilotulitus!






Mitäs nyt tekisi, huomenna tämä vuosi on mennyttä.

Laskuri laukkaa,
päivätkin pitenevät -
kierrätysaikaa



Kushiro Hokkaidolaiselta vielä yksi piristys:

istun rannalla
uusi vuosi sumussa
kuten vanhakin




Hyvää Uutta vuotta!

Joulusta päästiin!

Tämän tekstin tein Jouluksi 2011:



priiskuva lumi

repattaa ihmisen silmäripsille
kuin sanoisi: ”Ei!”
tai ”Kyllä!”

Leijuvat hiutaleet
hyväilevät
nurmikkoa

sulavat ruohojen juurille

nyt olisi hyvä aika
talvisille lumipyryille,

päivä on lyhyt,
yö pitkä
antaa lumihattaroiden
hyväillä olkapäitä,
reumatismin lämpö,

kyllä sen kestää.


Niin helppoa olisi
ratkoa riidat
tästä maailmasta

ottaa oppia räntäsateesta

ottaa oppia suojalumesta

olla kuin nurmikko on,
kasvaa
joka kesä uudelleen,

lyhytvaloinen talvi

kuin oltaisiin lyhyellä lomalla



* * *

perjantai 30. joulukuuta 2011

Uusi Vuosi ja Turun Suuri Tulva 2011



Suomen energiahuoltoa on riepotellut Hannu ja Kerttu - myrsky. Turku on siltä säästynyt. (Littoisten takametsät kuuluvat Kaarinalle!) Sähkömme toimittaa pienellä energiansiirtomaksulla meille Turku Energia, joka on uskaltautunut Fortum Optiofirman monopolin ulkopuolelle. Uskallus kenties siksikö että Turku on entinen Venäläinen Suuriruhtinaskunnan aikainen kaupunki? Meitä ei uhkaile optio- eikä bonushuijarit!

Palauttaessaan Turun takaisin Suuren Idän Karhunkämmenen syliin silloisen keisarimme kunniaksi Turkulaiset alimmaiset pitivät juhlatanssiaiset kuvan kohdalla sijainneessa, sittemmin puretussa, Richterin porvaris - talossa (KOK)...

Nyt siinä voisi pitää savivesitanssijaiset?

ei yli päästä
perhanaa, eikä ketään
kumisaappaitta



Issalta tulva-aihe, tämä on vuodelta 1804:

matkaavat hanhet
nuo riisipellot eivät
tulvineet eilen



Itseasiassa kyseessä on kuitenkin kevättulva; hanhet muuttivat Issan majan yli keväisin ja riisiä ei istutettu ennenkuin pelloille nousi vettä.

1821 vuodelta lähes samaan sarjaan sijoittuva:

rukoilivat sadetta
ja tässä tulos -
tulva!


Lopuksi vielä Kushiro Hokkaidolaisen tallenteista pelastettuna yksi luontohaiku:

valuvat mereen
vihakan myrskyn vedet -
iloiset pilvet!



Copyright Kushiro Ezo, suom. j.t.

(Ezo = Hokkaido)

Hyvää alkanutta Uuden Vuoden Iloista Aattoa!

torstai 29. joulukuuta 2011

Hajanaisia kolmirivejä

Siivoilin taas muistivihkoani; se alkaa täyttyä ja otan sieltä talteen minulle itselleni mielenkiintoisimmat.


1.

taito vaieta
nyt minulla on aikaa
pitää suuuni kiinni


(Senryuu?)


2.

taivas laajenee
siivenisku kerrallaan
varis etenee



Siinä ja siinä. Puuttuuko vuodenaika. Jos haiku niin nihkeästi.



3.

kissan jäljiltä
höyhen kierähtää tuuleen -
lyhyt joulukuu




Tästä olen pyöritellyt erilaisia variaatioita R3:ksi, josta tuo on nyt nk 'voimassa'. Ulkoisesti ainakin haiku.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Nyt on vähän

Pankkien korkopäivät (360) kuluivat jo Tapaninpäivänä. Nyt ollaan yliajalla. Kasvaako korko muille kuin 1%-liikkeelle. Tämä seuraava on käännös:

valo pullistuu
kynttilän sydämestä -
eilinen viipyy


(Copyright Tikkis, suom. j.t.)

Seuraavaa kynttilän sydämen niistämistä Issalta on pari versiota, josta tämä vuoden 1823 versio näytille. Kyseessä Buddhalainen temppeli eikä Issan pikkuruinen maja?

Noen niistämisestä
syttyvät nopeasti -
punaiset kynttilät.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Roger Joseph McGough


Kun löysin (löytöraha Lontoolaiselle kirjakaupalle oli 10.99 Puntaa, muovisella Visalla maksettuna) ja selasin tätä Roger McGough:n koottujen sisällysluetteloa tuntui The Mersey Sound heti kodikkaalta.

The Mersey Sound on 1967 ilmestynyt antologiassa Penguin Modern Poets 10. Mukana myös Liverpoolilaiset Brian Patten ja Adrian Henri.

Minulla on tuo Penguin pokkari jossakin, paitsi nyt se on kadonnut jonnekin hyllyjen kaaokseen. Siitä muistikuva Merseystä. Olen muutaman kerran Merseyn jokea seilannut, ja käynyt Liverpoolissa mm. Christ the King Katedraalissa, josta Rogerilla on avajaisruno Koottujen sivulla 159.

Roger Joseph McGough on syntynyt 9. marraskuuta 1937 Liverpoolissa.

Lainaan tähän ulkoisesti Wallace Stevens-rakenteisen runo Roger McGoughilta, koottujen sivulta 211:

Viisi Tapaa Auttaa Menemään Pimeän Metsän Läpi Myöhään Yöllä


1. Vihellä säveltä jota sinun isäsi vihelsi
kun olit lapsi

2. Pane kaksi vasemman käden
etusormista ristiin

3. Jos kadotat kuun näkyvistä
säilytä se sielusi silmissä

4. Kuvittele sinua ympäröivät valot
kun odotat aamun ensi suudelmaa

5. Pidä Kalashnikovia
hansikaslokerossa




Copyright Roger McGough ja Penguin Books 2003 ja 2004.


Liverpoolilaiset runoilijat, Adrian Henri (1932-2000), Roger McGough (1937- ), ja Brian Patten (1946- )aloittivat uransa lukemalla runojaan klubeissa ja kahvibaareissa Liverpoolissa 1960-luvulla. Penguin:in Modern Poets sarjan # 10 oli tunnustus kolmikolle. Kolmikko merkitsi Mersey Soundia ja Liverpoolin runoliikettä.

He aloittivat, tai jatkoivat aikana jolloin The Movement - runoliike oli pinnalla. Mersey Sound - porukan juuret, ja tavoitteet olivat erilaiset kuin noiden nk. vakiintuneiden runoilijoiden.

He kirjoittivat runoja luettavaksi ääneen. Ja nuoret Liverpoolilaiset kuuntelivat. Popkonsertit olivat suosiossa, The Beatles aloitti samoihin aikoihin samassa kaupungissa. Liverpoolin uusi runoliike oli menestyvä ja houkuttelevaa.

Avaamalla runoutta laajemmalle yleisölle Liverpoolin runoliike oli osa taiteiden demokratisointia. Samaa edistystä oli myös maalaamisessa ja kuvanveistossa. Eli POP taide oli virkeätä 1950 ja 60-luvuilla.

Liike eli ja sai voimaansa pop-musiikista, sarjakuvista. Myös seksiin suhtautuminen vapautui. Mutta myös "vapaata" huumeiden käyttöä ei paheksuttu; kannabiksen ja LSD:n tietoinen hyväksyminen.

Poliittiset kysymykset olivat taustalla, kuten Vietnamin sota.

"Pommi" oli merkittävä puheenaihe. Taustalla oli meneillään käytävä Kylmä Sota. Ydinuhka oli ajoittain hyvinkin ilmeinen Isojen Poikien Pullistellessa.
Eihän Hiroshiman ja Nagasakin pommeista ollut kuin reilut 20 vuotta.

Vain kaksi merta erotti Mersey Soundin ja Liverpoolin runoliikkeen Amerikan Beat-liikkeestä; Irlannin meri ja Pohjoinen Atlantti. Irlannin saarta unohtamatta ?-)

Gregory Corson The Bomp (kts linkki alempana!) oli aikansa sähäys josta kaikki eivät tietenkään "tykänneet".

Muistaakseni ohut Sammakon valikoima Corsosta ilmestyi myös ilman Gregory Corson maineikkanta runoa, Pommia? Onkohan se jossain silti suomeksi?

(Gregory Nunzio Corso 26.3.1930 – 17.1.2001)


http://www.rooknet.net/beatpage/writers/corso.html

maanantai 26. joulukuuta 2011

Tapanin myrsky

Uhmasin ulkonaliikkumissuositusta ja kävelin jokirantaa pitkin ajatuksena mennä Lidliin ostamaan maitoa. Lidl oli kiinni. Samoin Valintatalo.

Minkäs teet, myrsky ja mylväys!
Seuraava Issan myrskyhaiku on vuodelta 1806:

sademyrsky
henkailee kylässä
joka ei rukoile


Illalla sytytimme kynttilän lyhtyyn pihalla. Se paloi jonkin aikaa; aamulla havaitsimme että se oli kuitenkin sammunut.

Sammunut lyhty -
kukaan ei nähnyt yöllä
pyörivää tuulta



Tai toinen työstöversio:

myrskyinen yökö
sammutti pihalyhdyn -
aamu kompuroi





Tapanin myrsky -
varis on pudottanut
pari höyhentään


sunnuntai 25. joulukuuta 2011

1.


oksa katkeaa -
päällä ryntäävä tuuli
ei pysähdykään



2.

risut polulla -
länsimyrsky mellastaa
kuin ei näkisi


Issa vitsaili vuonna 1812:

Vain kolme sadetippaa
ja heti hihkuvat:
"Myrskyinen yö!"

lauantai 24. joulukuuta 2011



Kuva on itsenäisyyspäivältä. (Lippu kuvassa oikealla.) Joulukuusivanhus iloittelee viimeistä jouluaan. Ensi jouluna hänen tilalleen on jossakin lähistön korpimetsistä murhattu uusi uhrilahja. Turun kirkkosillan takaa kaiteiden suojasta näpätty kuva on edessä olevien puiden takaa suojaisa ja turvallinen.

Jostakin syystä kamerani tusinasta valoksesta vain tämä oli siedettävä; muut optiikka joko heilutteli epäteräviksi tai tarkensi muuten vain ikäänkuin Kirkon Joulupuu olisi vain kangastus?

Kangastus, harhakuva. Issalta seuraava sanailu:

kangastus juoksee
ja menee piiloon -
kuihtuneet niityt



(Juoksee = myös virtaa) Seuraava on Kushiro Ezolaisen arkistoista pöyhitty:


Hämärä päivä -
naapurin pihalyhty
valaisee polun




Lopuksi Tikkis: (Niinkuin hänelle annettaisiin viimeinen sana?)

Kynttilä hehkuu -
varis katsoo ikkunaan
pyrstö kallellaan


perjantai 23. joulukuuta 2011

keltainen lehti
ylittää mutapellon -
linnunpelätti




Itseasiassa tämä oli luonnoksena vihossani jo muutaman viikon; mutapellot eivät silti ole vieläkään peittyneet lumeen. (Tätä menoa niihin kasvaa pian uusi äperikkö?)

Lähipuuhun unohtunut lehti ei nyt niin kirkkaan keltainen enää ollut, mutta näin joulumielen lähestyessä, sopiiko pieni värisokeus?

Joulupukki, eikun linnunpelätti vielä viimeisinä työtehtävinään ennen joululomaa puuhissaan.

Maailma on ikäänkuin kohdillaan.

torstai 22. joulukuuta 2011

Seisahtuva valon tasaus


Maapallollamme vietettiin tänään klo 07.30 Isänmaa Suomen aikaa talvipäivänseisausta. Globaalisti ajatellen pitäisikö sanoa Joulukuun seisaus, sillä eteläisillä asukkailla on kesäpäivän seisahdus. Heille alkavat päivät lyhetä ja yöt pidetä kun heillä lainassa ollut yhteinen valopallomme alkaa vaappuilla meille päin. Pohjoiseen!

Sänky tuljahti,
talon perustus liikkui,
valo vilahti;
nyt aurinko peruuttaa
takaisin kotimaahan!



Tavuja tuossa rallatuksessa on 5-7-5-7-7 eli se voisi olla wakahana. Alun irrallaanotettu 5-7-5 osia ei täytä muita kuin rallatuksen harjoituksen mittaa. Lopun 7-7 sekin asenteellinen eikä edistäne globaalia solidaarisuutta.

Totuushan on että Wall Streetin taustajengiläisten 1% auringon omistaa. Me loput 99% maksamme siitä vain veroja ja muita lakisääteisiä maksuja, kuten energiansiirtoveroa siitä että sähköyhtiö elättää bonusjohtajiaan.

Joulu tulee kalliiksi. Ja raskaaksi.

Siitä huolimatta; ylläoleva kuva samaan aikaan kuvattuna jo pääsiäisen jälkeen tulee olemaan valoisampi.

Hyvää ja hitusen Valoisampaa Joulua kaikille!

Sytyttäkää ledilamput otsalle kirkastamaan polkunne!

Issako? No yksi:

talvisateella
kohti pimeyden ydintä
kaakattavat hanhet



Issankin kotoseutu oli pohjoisessa ja Ezosta eli Hokkaidosta hän toisinaan puhui. Kushiro Hokkaidolaisen joitakin tekstiä olen lainannut, joten jatkan tätä sivusyntiäni taas. Hokkaidon itäpuolella kellii Tyyni Valtameri, jonka rannat eivät pahemmin jäätyne, eivätkä aaltojen sortumista rantaan pitkäkään pimeä jakso laannuta:

umpipimeää -
aallot murtuvat rantaan
kuten päivälläkin





Ps. Mitä kuuluu OWS-liikkeelle? Turussa leiriä savustetaan eri paikkoihin. Ja onko Syyrian liikehdintä mitään sukua sille? Ohuesti, tai paksummin, kenties. Globaalit liikkeet aika usein pulpahtavat näennäisesti toisistaan tietämättä?


“Money Has An Enemy”
Charles Stein

Lainaus täältä, klikkaa.

Ja täälläkin on OWS, klikkaa taas!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Miki Liukkonen, taas, tai vielä



Miki Liukkonen on pitkän linjan kirjoittaja. Hänen bloginsa ehti monen muun blogikirjoittajan tutuksi kunnes se katosi bittien pohjattomiin unohduksien aukkoihin. Vielä jonkin aikaa joku postaus saattaa välimuisteista palautua, jos osaa hakea.

Mielestäni runoja voi asetella hengittämään tietokoneella. Ei ole kuin parisenkymmentä vuotta kun nk. ATK tuomittiin liian helppona ja löysyyteen innoittavana Ilmestyskirjan iki-aikaiseen kadotukseen.

Mitä lyhyemmiksi omat runoni (kuten katoavien viljapeltojen ja niittujen pyy,) lyhenevät sitä tarkemmin tarvitsen niiden loppuviimeistelyyn näppäimistöä ja alati itsensä tyhjäksi pyyhkeilevää näyttöä.

AY-liikkeen viestit tulevat myös netitse. Jos ne tulisivat paperisina posteina ne hukkuisivat vaarallisen lähelle keittiön hellan sytykelootaa... Nettipostit ovat tarvittaessa nopeasti ilmestymässä, ikäänkuin Ilmestykirjan Uusi Pelastava Löytyminen!

Miki Liukkonen Valkoisia runoja ilmestyi 2011, kustantaja WSOY. Sivuja on 86. Lainasin sen jo toiseen kertaan kotiseutuni kunnankirjastossa; valtion kapealla eläkkeellä olevana minulla ei ole varaa kovinkaan montaa kirjaa ostaa; muutaman divarilöydön silloin tällöin toki uhraan. Tämä seuraava ote on Liukkosen sivulta 69:

se on kävelyä
laajalla vehnäpellolla
tikapuut kädessä


Muutama ajatus kimposi: mikä on kävelyä, Det är, tai It is?
Vehnäpelto on laaja, siis suurmaataloutta, onko sitä muualla kuin Ranskassa?

Ja mitä varten Miki siellä pellolla EU-tukiaisia polkee koivillaan?

Tikapuut; no kiipustanee tietty taivaisiin. Sieltä näkee niin etäs että ei kirjoittamaan mahdu. Sivulta 50:

seuraava sukupolvi tulee näkemään
meidänkin talosta vain portaat.


Liukkosen otsaan on liimattu surrealistinen laatutodistus. Mikäpä siinä, minun mielestäni Mikin runollinen ilme on runoilijan ilmettä, surrealismia jonkin verran nyt. Mitä uutta Liukkonen tuo surrealismin satavuotiseen perimään? Oman nimensä, tämän julkaistun kirjansa. Mitä muuta runoilijalta voi edes vaatia.

Muutama matemaatisilla kielikoukeroilla iloittelu oli herkullista! Menkäähän ensin opiskelemaan matematiikkaa ja sitten lukemaan Liukkosta, vaikka sivulta 83:

kuvitelkaa imaginaariakseli
multinominiakseli sekaderivaatta
ympäristökanta


Lueskelin joskus Väisälän Algebraa, oppi ja esimerkkikirja II Pitempi kurssi. Siitä lainaus sivulta 104:

derivaatta on funktion ja argumentin vastaavien lisäyksien suhteen raja-arvo, kun argumentin lisäys lähenee nollaa.


Tiedossa lienee että matematiikassa jos joku lähenee ei välttämättä sitä koskaan saavuta. Otetaan vain suurempi osasuurennos, lavennetaan kaavaa ja käyrä saadaan leijumaan pilvissä kun nolla katoaa alareunaan. Vai jos muuttaisi etumerkin miinukseksi, oltaisiin pakkasella. Silti mitä on täsmällinen nolla, jos otetaan sen yläviitteeksi USAn valtionvelan /USD yksiköllä eksponentiaalinen kerroin?

Ja miten osua geometrisen pisteen keskiöön jos piste on kuvattavissa vaikkapa digikameralla? Riittävän suuri suurennus ja tämä pikkupiste täyttää aurinkokuntamme surkimus-Plutoparkaamme myöten sen varjoon peittäen. Ote Liukkosen runosta sivulta 75:



Klikkaa kuvaa niin se on luettavissa suuremmin.

Miki sivulla 82:

ruohon tuoksu on vakio

milloin minulta viimeksi otettiin suihin




On sitä jo siinäkin, paineita. Kuin painekattila jossa kiireinen hernekeitto kiehuu ja turvahattu sihisee ja puhisee ja pitää olla painekattilan kanteen koskematta niinkauan kun se puhisee. Muuten soppa lentää seinille, ja silmille.


Kokoelma päättyy lauseeseen:

Mies päästää sammakon suustaan.


Mietin hetken että miltä tuntui pidellä sätkyttävää sammakkoa suussaan. Tottakai se pitää päästä suusta pois.

Yksi hyvä tapa on julkaista kirja. Yhtä hyvä olisi myös kirjoitella blogeihin.

Niin minä ainakin teen.

Minä olen rohkea.


Miki Liukkonen kävi Turussa Kirjamessuilla. Klikkaa tästä.

tiistai 20. joulukuuta 2011

Merellä viheltaa myrskyjä

Tuulet mellastelevat milloin ja miten tahtovat. Ohotan merellä Hokkaidosta pohjoiseen upposi Suomessa tehty öljynporauslautta.

Koreassa siinä lähellä kuoli keisari. Jos merellä viheltää väärään aikaan puhkeaa myrsky. Seuraava juttu on Kushiro Hokkaidolaisen:

myrsky merellä -
ruokokattoisen majan
katto viheltää



Löysin seuraavan englanniksi tulkitun Issan:

Stormy night -
in my thatched hut
a candle flickers

Eli suomeksi:

myrskyisä yö -
ruokokattoisessa majassa
kynttilä lepattaa



Lopuksi pitkän sadekauden innoittama Tikkis:

tuulinen päivä -
lätäkön vedenpinta
ryppyilee


maanantai 19. joulukuuta 2011


Punaiseksi värjätty steariinikynttilä on lämpimämmän oloinen kuin puhdas valkoinen. Niinkuin eteisen ikkunan edessä palava palava paljoakaan lämmittäisi?

Uutiset sanovat että pohjoisessa metaanipäästöt ovat tiedettyä (=tunnustettua?) suuremmat ja vaikuttavat kasvihuonelämpeämiseen enemmän kuin CO2.

Mutta onneksi Durbanin ilmastokokous ratkaisi ongelman; me suomalaiset maksamme muulle maailmalle metsiemme raiskaamisesta / kaatamisesta veroa. Me pelastamme maailman. Rahalla. Kiinalaisten hiilenpoltto ei tunnu missään; heitähän ei ole edes kahta miljardia asukasta. Niin ja Wall Street lämpenee puhtaalla sähköllä, ei siellä puita poltella? Niitä vallataan.


liekki väpättää -
kuinka pitkään kynttilä
jaksaa valaista?


Tätä menoa meillä Suomessa kasvimaat toimivat tuota pikaa ilman lisälämmitystä. Issan pippurinkasvatusta vuodelta 1821:

kasvavat kohteliaasti
vihannesmaalla...
punapippurit

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Uuden odotusta, tai vanhan



Alkoi viimeinen viikko (ja sitten päästään odottamaan Uutta Vuotta!)

Tämä lunkina istuksiva tonttu on lainassa Mataleenalta. Tuikku on paloturvallinen nappiparistolla toimiva tiiti-tuikku. Ulkona on lämmintä; viime vuonna oli kadut pörhöllään uusia lumia. Nämä nyt pilvistä tihkuvat lienevät niitä viimevuotisia?


Intro:

Ylivuotiset
sadepilvet tihkuvat
sulavaan maahan


1.

tumma yösydän
vaikka keskellä päivää
näe sen vertaa


2.

Tulethan kesä
taas ensi kevään jälkeen
käymään luoksemme?




Tämä seuraava Issan sammakkoaihe ei oikein keskelle talvea oikein istu, edes alkutalveen, mutta on muuten hauska: (Vuosi 1804)

sammakon kurnutus -
minun ensivierailuni
tässä talossa




Ylimääräinen bonushaiku (Tikkiksen muistioista):

kuihtuva kuusi -
joulupukin allakka
on kyltymätön?




Miettii Tikkis Turun Raunistulassa

lauantai 17. joulukuuta 2011

Syksyisiä lehtiä riittää

Koska Turkua ohimennen härnänneet luminäytteet ovat sulaneet ja muuntuneet taivaalla ajelehtiviksi harmaiksi pilviksi, palaan vielä syksyn lehti-aiheisiin:

Kellastuneet lehdet ovat puiden tuotoksia. Kun [vanheneva] ihminen tallaa niitä niin minkäs asialle voi, niitä on niin paljon että heitä tönimättä ei kulkemaan pääse.

Haravat eivät aina ehdi riipimään kuolleita lehtiä pois ihmisten näkymistä.

Alla muutama Sketchbookin syksyn 2011 haikuja:

Ensin Tikkis, sijoittui 4 pisteellä jaetulle sijalle 7:

Syksyn lehdet
juoksevat kilpaa
vanhan variksen kanssa


* * *

vanhainkoti
isä haluaa haravoimaan
syksyn lehtiä


Sai 2. pistettä. Copyright Harvey Jenkins. Suom. j.t.


syksyn lehdet
isoisän harava
linnunpelätin kädessä


Sijoittui toiseksi 13 pisteen saaliilla. Copyright Terri French, suom. j.t.



Bonuksena Issalta 1790 - luvulta:

porttikäytävä suojaa
tuoretta vehreää ruohoa ...
sateinen päivä




Kts: Sketchbook nr 6-5 SepOct 2011

perjantai 16. joulukuuta 2011

Kupanitsa

Kirja kerrallaan julkaisi 2011 Jyrki Pellisen ja Juhani Ihanuksen yhteiskokoelman Kupanitsa. Kyseessä vuoropuhelua, josta matka Kupanitsaan keskitiellä kävellen johtanee perille?


Millekään kielelle
kääntämätön vene



(Jyrki Pellinen sivulla 68.)











Label: Kirja kerrallaan, Juhani Ihanus, Jyrki Pellinen
Tavallaan tämän idea kehittyi Magyar-blogin tekstistä:
http://magyar-haiku.blogspot.com/2011/12/new-direction.html


aurinko vuotaa -
koditon varis löysi
kaverin, vissiin


(Suomessa ei ole japanissa erinomaista haikujen ja wakahanojen lopetuksen täytesanaa "kana" joka ei oikeastaan tarkoita paljoakaan mutta antaa haikulle hyvän loppuhenkosen. "Kana" voisi olla suomeksi "vissiin", "luulen" tms. Olkoot nyt tämä sinällään tyhjä "vissiin" kana-sanan korvike.)

Koska tähän jäi tilaa niin vaihteeksi, yllätys, yksi Issa. Vuosi 1804.

aamunkoitteessa
koditon kissakin
mouruaa rakkautta


Sanan "mourua" tilalle mietin "tavoitella" mutta Issalla on alkuperäisessä mukana vähän ääntäkin.

Muuten jouluaattoon ei ole kuin kahdeksan rauhallisesti nukuttua yötä!

torstai 15. joulukuuta 2011

Pihalla maa on musta. Yhdeksän päivää Jouluun. Sitten joku iltapäivälehti tilasi sadan asteen pakkaset. Katukäytävät ovat sulat, niillä uskaltaa taas polkupyöräillä. Unohdin äänestää kenellä on komein joulukuusi. Tätä menoa ne ehtivät siementää kevääksi uusia pikkukuusia.

Vähän kuten Hiawatha syntyi preerialla kun Länsituuli ohitti...

Siis vielä 9 yötä ja meillä on Joulu. Sitten siitä päästään, päivätkin alkavat pidetä .-)


tihkuinen sade -
joulukuusen koriste
puhkeaa kukkaan



Vuonna 1812 Issa kirjoitti tämmöisen jutun:

sivuuttaa kömpelösti
illan ohitse ...
talvinen sade



Tätä voisi vielä vähän muotoilla; sanat ja niiden järjestyskin ... kömpelöhkö? Vielä yksi:


huonojalkainen
joulupukki kompuroi
lumipyryssä


(Tikkis)

tiistai 13. joulukuuta 2011

Pimeyden energiat

Sattui silmään että kreikkalainen tutkija sanoi pimeää energiaa silkaksi puppujutuksi: tämä osa universiumi jossa linnunratakin kieppuu viilettäisi maailmankaikkeudessa erikseen karkuteille. Siitä energiapuntarimme väpättäisivät.

Asiaan ei kannata irvistella miten Euroja viipottaa Acropoliin juurelle jossa on rahaa imevä musta aukko.

Minne siis olemme viipottamassa? Selittäisikö tämä ylinopeudella pitkin taivaita huristelu tärinänä joka myös aiheuttaa maanjäristykset?

Olisiko oivallinenkin ratkaisu olla kurkkimatta liikoja ulkopuolelle?

ikkuna peittää
pimeän energian -
verho väpättää




Sopisiko tähän kepeydeksi yksi Issa:

hetkeksi
pimeyteen syttyy valo ...
ilotulitus



maanantai 12. joulukuuta 2011

Luontokuvaajan vitsien vähyys tuhnupäivänä



Olen tykästynyt sanaan "tuhnu". Ilmavaivojen vaivihkaisen purkautumisen kuvauksen lisäksi se sopii minusta viimeaikaiseen Turun ilmastoon. Sataa ja ei sada, kosteus ympäröi kaulaliinan hiipien lippalakin lipan alta otsalle. Märistä kengistä ei maksa vaivaa urputtaa.


pimeys täyttää
energiavalojen
tuuliset aukot



Tyhjentelen vanhoja Issa-muistiinpanojani, ja tämä on vuodelta 1804:

Laskuvesi ja
pehmeä, pehmeä sade ...
tulee pimeää


sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Floskasade ohitti


Perjantai-illan floskakausi on valunut hulevesiviemäreihin. Lauantain kuunpimennys tapahtui pilvien takana, ikäänkuin kulisseissa. Nämä kaksi raikasta pyykkipoikaa kuvastavat ihmiskunnan halua pysyä kuivilla, pitävät kiinni poutajaksoista.

Joulukuun tuhnu -
molemmat pyykkipojat
pitävät poutaa



lauantai 10. joulukuuta 2011

Olin pannut kalenterin hälyyttämään lauantaisen kuunpimennyksen.

Pilvet ja alas tunkeva luminen floskasade kuitenkin pitivät huolta tasa-arvoisesta hämystä:

Ei pimeää, ei valoa.


Lätäkkö peilaa
kuunpimennyksen pilvet
sohjoiseen kasaan



perjantai 9. joulukuuta 2011

Kuun katselua

1.

Suljen ikkunan.
Kylmän taivaan kalvakka
kuu seilaa yksin.


2.

pitkän yön jälkeen
viilenevän kuun kajo
hiipuu taivaalla



Seuraavassa tuoksahtaa Issan kuunkatselujutut joissa joskus vilahtaa sakekuppi.

risaiset pilvet -
että kuu ei näe minun
sakekuppia


Kushiro Ezo. Ja vielä bonusjuttuna kuu kapealla kujalla -haiku:

suutelen häntä
suunsa sulkenut kuu
kapealla kujalla

copyright Nobo / Johannes, suom. j.t.

torstai 8. joulukuuta 2011

Lumiröppösten alkuperästä

Mistä kotoisin?
Lounaisen myrskyn tuomat
lumiröppöset


Tikkis; tunnustan ohuen vaikutteen Issalta vuodelta 1825, jota olen pyöritellyt pitkin syksyä. Nyt lumimyrskyjen tultua on julkistuksen aika:

Missä syntynyt -
Tsukuban kaatosateet
ovat nyt Fujin



Tsubukan vuori (筑波山 Tsukuba-san) on 877 m korkea vuori lähellä Tsukubaa, Japanissa. Tsukuban laelta voi kirkkaalla ilmalla erottaa Fujin vuoren.

Tuhansia vuosia sitten, legendan mukaan, jumala laskeutui taivaista ja pyysi kahdelta vuorelta yösijaa. Upeana Fujin vuori kieltäytyi uskoen ylimielisesti, että se ei tarvitse jumaluuden siunausta. Toinen, eli Tsukuban vuori kunnioitti pyyntöä tarjoamalla ruokaa ja vettäkin.

Tänään Fujin vuori on kylmä ja yksinäinen ja karu. Kun taas Tsukuban vuori on täynnä värejä vuodenaikojen vaihtuessa…

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Mielenrauhasta

Tätä yhtä Issaa (vuodelta 1819) olen katsellut pitkän aikaa. Sen näennäinen hiljaisuus antaa vaikutteen tyhjyydestä. Onko tyhjyys tekstissä, ja mitä on mielenrauha?

syleilee polviaan
kasvoilla rauha -
syksyn hämärä



Tässä seuraavassa sensijaan on länsimaiselle ajattelulle elementtejä ja liikettä? Tikkikseltä.

rannan floskassa
kissa nuolee häntäänsä -
tulviva joki



tiistai 6. joulukuuta 2011

Ensilumi piipahti kylässä

Yöllä sitä ilmestyi, hippunen lunta Turkuun.
Aamulla kurkkasimme ikkunasta; sula ja musta asfaltti kadulla,
piha myös.

Olin tehnyt valmiiksi kolmirivisen tätä juhlistamaan,
julkaisen sen nyt sitten kuitenkin:

Pitkä odotus
ja nyt kun tulit, lumi -
pysyisit poissa

Kynttilä valaisee pimeyttä

Norjalainen Ogaks julkaisi seuraavan:

dark
the candle
out



Onko kynttilä ulkona, loppuun palanut eli sammunut?

pimeä
kynttilä
sammunut


vaiko:

pimeää
kynttilä
loppunut



Perinteisesti omalle kielelle käännös murjottaisiin huoletta oman kieliperimän mittoihin, kuten:

On pimentynyt,
ulkokynttilä on
sammahtanut


Aika hauska, eikös ?-) Sanalla on muitakin merkityksiä, joita ogaks kuitenkaan niukkasanaisuudessaan ei nyt vihjaa edes.

Suomessa tanssitaan sivistyneesti itsenäisyyttä, kristallit kimaltavat, kateelliset ynisevät.

maanantai 5. joulukuuta 2011

OWS Poetry Anthology #3

Syksyllä lehdet putoavat
maahan.
Ne näyttävät kuolleilta,
koska ne ovat kuolleita.
Keväällä
ne ovat vieläkin kuolleita,
kun niiden tyttäriä
ja poikia syntyy.


Copyright OWS Poetry Anthology-3 / Sparrow
suom. j.t.


OWS liikkeen Poetry Anthologyn uusin päivitys on ilmestynyt. Kyseessä laskujeni mukaan siis kolmas, täydennetty laitos.

Odotan Suomessa EKn kantaa että OWS liike on vain kateellisia todellisille rahamaailman valtiaille. Alla kuva sen porukan huvituksista, paatin työnimenä on Monacon Kadut. Rakennuttaja tietenkin ahertanut rakennusrahat omalla ahkeralla työllään, tehden vähän ylitöitäkin varmaan?



Kuvan copyright: News.com.au
Kateus on mahtava voima?

* * *

Tätä seuraava ei pitäisi suomentaa; sanoihin ladatut monet merkitykset liudentuvat. Luin tätä vähän tälleen:

wall = Wall (street)
Made a run, (voisiko olla myös pesäpallotermi,) karata
stand up for - puolustaa

Lukiessa edestakaisin tätä kaksirivistä kaikki merkitykset tiivistyvät toisiinsa niin että kaksirivisestä muodostuu jäntevä tarina. Joka liudentuu jos sitä yrittää tiivistää kieleen, jossa näköissanoilla ei ole kaikkia samoja sivujuonia?

Copioitu OWS antologiasta mielenkiinnon vuoksi; mielestäni tämä on kutkuttava juttu:

madness haiku
by Jason Lester


the wall stood up
and made a run for the border


Rajaseudulle turvaan, härnätä rajoja ylipäätään, eikä tulkintasotkuista puutu enää kuin Suuri Kiinan Muuri? - Berliininhän on jo sorrettu pölyksi.

Muuten nopean kahlauksen jälkeen nämä nyt lisätyt jutut alkavat täyttää julkisen manifestin kaaosteorioita. Kun kaikki on vapaata ja suosittua niin ihmiset tietenkin käyttävät sitä vapautta.

Lukijan vastuulle jää kahlata omat mielikkinsä; niitä löytyy. Sivuja on nyt 614. Päättyy 'viimeiseen telttaan asti'. En usko että OWS liikkeen teltat kuitenkaan tähän loppuvat. Vaikka vaalit itänaapurissa hiukan ketuille lipsahtivatkin?


Label:
Occupy Wall Street

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kenellä on suurin

Meneillään olisi äänestys siitä kenellä on kaunein joulukuusi. Tarkoittaa niitä julkisesti näytteille pystytettyjä kuusipuita joiden oksille sitten ripustellaan sähkövaloja. Niinhän kuuset metsissäkin kasvavat. Minusta kauneimmat kuuset ovat syvissä korpimetsissä isossa ryhmässä toisiaan tukevat suhisijat.

usvainen metsä -
syntymätön joulupuu
käpykaartissa



sekä lisäyksenä:




talon räystäällä
syntymätön jääpuikko –
talven oletus


lauantai 3. joulukuuta 2011

Ensin toinen, uudistettu versio maaliskuisesta Kigo-tekstistäni:

Lumisade!
Varis
laulaa!




Tämän löysin Renkan aloituksena, aloittava runo on Mukai Kyorai.n (1651 - 1704) joka oli Bashoon oppilaita.

Haukan höyhenkin
siloittuu aikaisen talven
sadekuurosta


Tähän Bashoo kirjoitti 2. säkeistön (7-7 tavua)

tuulen pyörre pörhistää
kuolleet lehdet lepäämään




Sadehyhmässä
vaakkuva varis lentää
kuivin höyhenin



Vortex ja suunnannäyttäjät


Selailin taas Pertti Nieminen - Tuulia Toivanen imagistien runoantologiaa Älä puhu enää (Basam Books 2011). Sen esipuhe on erityinen, se innostaa runouteen. Tarkistin T. E. Hulme - nimisen runoilijan osuuden 1914 ja 1915 Blastin numeroista. Eipä näkynyt.

T. E. Hulme kaatui I maailmansodassa vuonna 1917. Samoihin aikoihin myös ilmeisesti Blastin kolmannen numeron ilmestyminen jäi ikäänkuin odottamaan kolmatta maailmansotaa. Nyt sitä käydään. (Yksi rintama on OWS-rintama?)

Blast jäi kahteen numeroon. Ezra Poundin kiinnostus kai siirtyi Cantos-maailmoihinsa, T. S. Eliot keskittyi laatimaan nobelkelpoista runoutta ja Ford Madox Hueffer sai sodasta aineistoa. Hänen Kelpo Sotilas on joskus mainittu maailman parhaaksi romaaniksi...

Blastin toimitti ja suuresti kirjoittikin Wyndham Lewis (1882 – 1957).

Oli miten oli; Blastin kaksi ilmestynyttä numeroa ovat kulttijulkaisuja. Ne on saatavissa kansainvälisestä Ilmestyskirjan Pedon kidasta eli Internetistä.

Niin Vortex, Vortesismi. Vortex on taiteellinen kolminaisuuden pyörre, ilmassa myrsky, meressä pyörre joka imee mukaansa ja maan sisuksissa esimerkiksi maan magneettikentän pyörylät, jotka on ennustettu kääntyvän pohjoisen sijasta etelään osoittaviksi. Onneksi magneettikompassilla ei enää seilata vaan hyrräkompassilla.

Jos Vortex määriteltäisiin nyt merihenkiseen ilmastoon niin sen voisi suomentaa hyrräkompassiksi? (Gyro.)

Henri Gaudier - Brzeska kirjasi Blast I.seen määritteen alun artikkelissaan Vortex:

Veistoksellinen energia on vuori.


Blastissa oli vuoden 1914-1915 tekniikalla monistettuja grafiikanlehtiä. Julkaisuun ilmiselvästi valikoitui sellaisia töitä jotka ovat edukseen sen ajan mustavalkoisessa pikapainotekniikassa. Tavallinen MV kopiokone ei vieläkään paljoa parempaan tulostusjälkeen pystyneisi?

Mietin vuotta 1915; Shackleton oli lähtenyt vuonna 1914 purjehtimaan Etelänavalle, eikä sinne päässyt, mutta suoritti haaksirikkonsa jälkeen yhden merenkulun maineikkaimmista pienvenepurjehduksista seilaamalla Elephant Islandilta South Georgiaan ylittäen melskaavan Ärjyvän Nelikymppisen, eli Roaring Forties. Tämä oli vuonna 1916.

Ylläoleva kartta on linkki ajatuksiini; Jos jättää Thamesin ja Lontoon seudun purjehtimalla kotoista pohjolaa kohti pitkin rannikkoa, Sledwaytä seuraten:

seilaisi koilliseen;
Bawdsey Bank jää styyrpuuriin,
Orford Nessin valo
kutsuu kääntämään ruorin
paapuuriin; jatkan suoraan.

Steady.

En tiedä pääsenkö perille; matka sinällään luo liikettä, uusi näkymiä.


42 vuotta ensimmäisen Blastin jälkeen ilmestyi Eeva Liisa Mannerin Tämä matka.

Siitä 55 vuotta ilmestyi Pertti Niemisen suomeksi kääntämä Imagistien antologia.

Tänään olisi ollut Tampereella Eeva-Liisa Manner seminaari. Mietin lähtemistä sinne, mutta pitää keskittyä ensi viikon pitkään kokoukseen. (Keinosyykö? Voi olla.)

Eeva Liisa Manner kirjoitti upean runosession Suomelle. Manneria ei olla linkattu Vortisismiin, tai imagisteihin. Eikö riitä että on hyvä runoilija, eikö riitä että on erinomainen runoilija.

Ismit tehdään runoilijoiden ensin kirjoitettua runojaan, sitten vasta jotkut seuraavat perässä? Ja kaikkien kynissä ei ole silti oikeanväristä mustetta.

Kenen käskystä, kuka määrittelee. Aina yrittäjiä löytyy.

OWS ja vapaus kävellä puistossa:

Kuka saa kävellä puistoissa. Lainaan alle pätkän OWS-liikkeen tänään netissä julkistetusta raportista pätkän;

The crowd burst into chanting the word shame at officers. Lieutenant Bucher walked about 30 yards toward the sidewalk, and pushed Occupy Tampa’s journalist Mike Madison into the park, and then issued him a verbal trespass warning.

(Kyseessä OWS liikkeen Occupy Tampa - osio; poliisi tyhjensi OWS liikkeen aktivisteja Tampan puistosta.)

Eli Bucher niminen viranomainen oli työntänyt Occupy Tampa - liikkeen toimittaja Mike Madisonin puistoon ja senjälkeen antoi Madisonille suullisen varoituksen puistoon tunkeutumisesta. (Vapaa tulkintani.)

Koko juttu OWS liikkeen blogissa.

Mallia miten yhteiskuntarauhaa pannaan järjestykseen Suuressa Isänmaassamme. Muilutettiin sitä meilläkin!

Jääköön enempi naljailu sikseen, huomenna on pyhä eikä Turussa ole talvesta tietoakaan.

Alle lainaus Nobo-keskusteluista:

syysvaellus -
pidätän hengitystäni
hyttysparvessa


Copyright Carole MacRury, suom. j.t. Tämä seuraava miete on samasta muistikirjastani:

Vaahtera varttuu täysi-ikäiseksi
vaikka joka syksy hukkaa kaikki lehtensä?


Linkkejä:

Shackletonin Venematka

Blast I

Blast II

OWS - liike

perjantai 2. joulukuuta 2011

Saaristolaisuutta

Suomihan on saari? Kenties siksi minuakin kiinnostavat saaristo ja saaret. Hokkaido Ezo (Kushiro Hokkaidolainen) on yksi mielirunoilijoita vaikka on epäilty asuiko hän Ezossa vai oliko kyseessä hänen nimiinsä kirjattu koulukunta. Mukavia runoja häneltä kuitenkin löytyy, kuten seuraava syysmyrskyn tyynnyttyä kirjoitettu:

Tyyntynyt meri -
öinen linnunratakin
mennyt nukkumaan.

Copyright Kushiro Ezo, suomeksi tulkitsi j.t.

Wikipediassa on erinomainen artikkeli Bashoosta, sieltä seuraava lainaus:

Araumi ya / Sado ni yokotau / amanogawa

Meri, raivokas
taivaan poikki linnunrata
Sadon saarelle.

[1689]

copyright: Wikipedia.

Sadon saari on Japanin meressä, Niigatan prefektuurin edustalla. Sinne pääsee laivalla, purjehdusaika 65 minuuttia.

Syksy etenee, etenee. Sammakkosäätieteilijät ennustivat nyt että joulun jälkeen tulevat taas hirmupakkaset! Bashoon lätäkössä lutraava sammakko on maailmankuulu, seuraava Issan sammakko mahtuu myös aihepiiriin:

istahtaa
tömähtäen ...
sammakko

Vuodelta 1825. Suom. j.t.

Pihassamme kasvaa suuren jalavan lisäksi vaahtera, jonka talon räystäitä ja kouruja tukkineita oksia karsittiin samaan aikaan kun ison jalavan vaurioitunut oksan haara sahattiin pois. Keittiön ikkunasta seuraan vaahteran elämää; oravat ovat tulleet takaisin juoksemaan sen runkoa ylös ja alas. Oksansa ovat paljaat ja harovat lämpimän joulukuunalun pihatuulta heilutellen kuin olisivat iloisia. Kirjoitin seuraavan kun olin muutenkin huolestunut maailman kulusta:

oletko sinä,
oi lehdetön vaahtera
yhä hengissä?


torstai 1. joulukuuta 2011

Joulukuun eka päivä


kirkkaammat valot,
sitä syvemmät varjot -
Joulukuun aika



Arkistojeni sekamelskasta pöyhin Kushiro Hokkaidolaiselta yhden "synkkä ja tuulinen syysyö" - tekstin:

Istun pimeässä -
äänekkäitä aaltoja
vyöryy mereltä