maanantai 28. marraskuuta 2011

Kai Nieminen Turussa 2011


Studia Litteraria Turussa vuonna 2011 on yhdeksän luentotilaisuuden sarja, jossa 18 keskeistä suomalaiskirjailijaa antaa avoimen henkilökohtaisen katsauksen luovaan työhönsä, sen lähtökohtiin ja taustoihin. Sarjan järjestäjänä toimii Suomen Kirjailijaliitto. Puitteet antaa Turun Yliopisto ja Turku Euroopan yhtenä kulttuuripääkaupunkina.

Itseasiassa paikalla piti olla Pertti Nieminen, mutta hän ei päässyt nyt Turkuun vaan hänen esitelmänsä luki Kai Nieminen.

Niemisen esitys valotti kiinalaisen runouden tulosta Suomeen, se alkoi vuonna 1948 jolloin Suomalainen Suomi - lehdessä oli artikkeli kiinan kielestä. Pertti Nieminen kiinnostui. Loppu on kaikkien tiedossa. Pertti Nieminen ja kiina on laajalti tiedostettu.

Pertti Nieminen julkaisi vuonna 2011 käännösvalikoiman Älä puhu nyt enää, Imagistien runoutta. Kustantajana Basam Books.

Basam - kirjojen kustantamassa teoksessa on oivallinen esipuhe jonka on yhdessä Pertti Niemisen kanssa laatinut tohtori Tuulia Toivanen.

Ezra Pound oli viime vuosisadan alun yksi merkittävimmistä imagisteista. Ezra oli mukana myös The Blast - lehdessä, joka ehti ilmestyä vain kahdesti; sitten puhkesi I maailmansota ja osa Blastin puuhahenkilöistä jäivät Euroopan sotatantereille... Sodan jälkeen mikään ei enää tuntunut entiseltä ja taustalla suuren laman alla kasvoi jo tulevan toisen maailmansodan siemenet.

Siihen Ezra Pound valitsi puolensa fasistisen Italian puolelle ja kun sota päättyi totesivat Yhdysvaltojen viranomaiset Poundin mielenvikaiseksi ja sulkivat hänet hoitolaan.

Mietin nimenomaan Ezra Poundia, vaikka moni muukin imagisti ansaitsisi paneutumista ja huomiota. Olen blogissani vuonna 2009 käsitellyt Ezran Metroasemalla runoa.
Kts. http://juhanitikkanen.blogspot.com/2009/10/tuulia-toivanen-ja-poundin.html

Runoon vielä jälkipuhe: alunperin runo ilmestyi Poundin tekemin sanojen välistyksin näin:

The apparition of these faces in the crowd
Petals on a wet, black bough.


Sana "apparation" oli Poundin mielessä ranskaksi, sanakirjan mukaan apparition s (f) esiinmarssi, esiintyminen (näyttäytyminen), esilletulo, haamu, haavekuva, hahmo (haamu), hahmo (haamu), ilmaantuminen (ilmeneminen), ilmestys (yliluonnollinen näky), kummittelu, kummitus, kuva (näky tms). Englanniksi apparation lähinnä: s 1 haamu, (yliluonnollinen) näky,
2 (yl jnk odottamattoman) ilmestyminen.

Ei oikeasti suurta eroa; lievää vivahdetta toki. Poundin alkuperäisen version pitäisi kai asettaa elementit käännöksessä samaan järjestykseen:

Ilmaantuminen näiden kasvojen väkijoukossa
Terälehtiä märällä, mustalla oksalla.


Kankeata, toki. Pound salli / kirjoitti itsekin? jatkossa runonsa ilman konstailuja, kahdella rivillä.

Runo Metron asemalla on senverran merkittävä että siitä on runon arvolle ihan sopivaa jatkaa vieläkin keskustelua. Se kestää sen oikein hyvin. Kunpa joku vielä löytäisi Poundin alkuperäisen 30 rivin Metroaseman kasvot version. Tarinan mukaan Ezra karsi siitä ensin puolet, ja lopulta jäljelle jäivät vain nämä kaksi riviä. Kuitenkin myös runon otsikko. Mitä uutta otsikko tuo runoon? Metro on pariisin metro, mutta sitä ei erikseen mainita. Aseman merkitys? Tämän tapahtuman jälkeen Ezra kävelee kotiin pitkin Rue Raynouard.ia. Metroasema oli La Concorde.


Nieminen ei tätä pikkurunoa esityksessään sivunnut, tulipahan kuulijana minun mieleeni, monen muun muistikuvan yhteydessä.

Yleisöä oli kiinnostunut joukko Luontosalissa IX. Merkillepantavaa oli Niemisen luennon aikana salin hiljaisuus, vain ikkunapeltejä ulkopuolella koskettava tuuli pari kertaa kuului vaimeana muistutuksena luonnon olemuksesta. Olla läsnä.

Imagisteja kunnioittaen suvaittaneen alla Tikkasen kolmirivi ja kuva:



Läsnäolo -
pimeässä illassa
ikkunan valo




(Koska Ezran metroasema runossa on runsaasti tavuja ollakseen kuitenkin haiku, niin vastapainoksi minulla on rivillä yksi vain neljä tavua.)

Ps. Katsokaa myös Tuulia Toivasen väikkäri, Se kiinalainen Nieminen. SKS.

2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Uskon että on ollut teillä hieno tilaisuus. Toivottavasti isä-Nieminen voi edelleen hyvin, vaikka poika nyt olikin lukemassa tekstin.

Suosikkini isien ja poikien joukossa, ellen nyt ajattele omaa lähiperhettä.

Olen jossain kirjeessä jollekin ystävälle käyttänyt sanaa apparition merkityksessä ilmentymä, noin suunnilleen, mutta jenkkikaverini ei käsittänyt sitä. Ehkä asiayhteys oli ollut epäselvä. En edes muista sitä enää, mutta sen muistan, että plarasin kiihkeästi kahta synonyymisanakirjaani ja samat merkitykset sieltä tulivat kuin mitä sinä annoit.

Juttu taitaa olla kyllä niinkin että englanteja on aika monia, jopa Ameriikassa. Pound oli sieltä kotoisin ja suunnitteli sitä sun tätä sekä Henry Millerin että Robert Graves'n kanssa, kulttuuripakolaiset. Miller taisi lähteä kotiinsa vasta ihan viime hetkellä ennen sotaa. Graves ja Pound jäivät.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Juu, oli mukava istuskella ja kuunnella kun Pertti Niemisen ääni siirtyi paperista poikansa Kain lukemana...

Onneksi heillä ei ollut kiirettä iltabussille vaan jäivät Turkuun yöksi. Juttelimme vielä muutaman lauseen...

He: Elina oli Kaille autokuskina; Kailla (kuten Pertilläkään) ei ole viisaina ihmisinä ajokorttia. - Etteikö Elina olisi viisas, sitä en tarkoita! Nelli ajaa vanhemman Niemisen autoa, joskus se oli tippa-rellu. Elinan autosta en muuten tiedä. Kai se on joku niitä nelipyöräisiä vehkeitä?

Tuo apparation oli internetin vihjeen mukaan alunperin Ezralla ranskaa; Ezra asui siellä silloin, ja osasi ranskaa.

Sana on mielestäni 90% täysin sama molemmilla maailmankielillä?

Tietoisuus antaa siihen lisämausteen, hiukan ikäänkuin retiisiin kastiketta.

Olen törmännyt moniin eri entglanniksi kutsuttaviin kieliin: tyhmin vitsi oli kai se kun Ahti Karjalainen taannoin piti paperista puhetta YKssa, englanniksi, tulkit olivat saada potkut kunnes tulkkien esimies näki Karjalaisen original tekstin. :-)

Tämä että Ameriikan pakolaiset asuttavat Ranskaa on lisäpisteitä Ranskalle. Ezra oli pakolaisena kai vasta Italiassa, Jim Morrisonkin meni Ranskalaiseen ammeeseen kuolemaan, (mitäs näytteli väärää kohtaa itsestään punaniska-hetero-poliiseille konserteissa!).

Ja olikos Chaplinkin pakolainen? Ihmekös jos tappoi oikeasti kaikki ne Ritari Siniparran tarinan naiset!

Suomalaiset kävivät kieltolain aikaan Pariisissa ryypiskelemässä.

Siis viinapakolaisia?

Pysyttäisiin vaan kotona, tai mikä ettei Seinen virtaamista voisi ohimennen käydä ihailemassa? Tämä Issan haiku on vuodelta 1822:

ruokokerttunen metelöi ...
suuri joki virtaa
hiljaisuudessa

:-)