pilvi kerrallaan
katseeni nousee
täysikuun alla

tuuli kasaa pilviä
yhteen rykelmään

suljen silmäni
että en eksyisi

Syksy latistaa
keltaiset koivun lehdet --
talvi lähestyy



Tämän hylkäsin luonnoksista 15.9.2021, mutta siivotessani rohkaisin julkaista sen sittenkin.

Kadun varrelle
kerääntyy
kasa irtolehtiä

kapinoimatta
irtokasoissa

Elokapina...
Kävelen hiljaa ohi -
ottaisko osaa?

Sateinen metsä
männyn neulaset
suhisevat
suihkivat ääneen ...

Hiivin hämärän kanssa

pelkään pimeää

Onkii rannalta
kaloja syötäväkseen -
nälkäkö kurnii?

Harakan poika
on kasvanut isoksi -
osaa jo nauraa

Herään aamulla ...
mustan kahvin aromi
kutittaa nenää

Ryssänmäen rinne
kätkee polut kivikkoon -
pehmeä pusikko

Naapurin katti
vaanii pihan varpusia ...
Pari keltaista
koivun lehteä liitää
takapihalle piiloon.

Rotta vilistää
siimahäntä sojossa -
eksyy pihalle

Vanha kivetys
heijastaa päivänvalon -
taivas aukeaa

Syyskuun aurinko...
pilvet viuhuvat yli
tervehtimättä

päivä päivältä
tihentyvä hämärä
lisää määräänsä

Vasten kasvoja
aurinkotuulen varjo
läiskii terveiset

Päivä päivältä
uhkaava talvi tulee
liki kuten yö

Syksy odottaa
että lehtiä tippuu
taivaan täydeltä.
Pahanilkinen piru
ihan kuten ihmiset.

Pisaramaski
kerää kyyneleet talteen
käytön puutteesta


kuiva elämä

taivas on auki
sateiden paluusäde
ohittaa meidät

Vain varjot jää
auringon pudottua
horisontin taa.
Iltatuuli ei eksy,
haahuilee ympäriinsä.

Auto käryttää
ja kuumentaa maantietä -
kapinahenki

Hiljainen puisto
tuuli heiluu oksissa
ajankulukseen

Sadepisaran
ei tarvitse yksinään
putoilla maahan!

Katselen ikkunasta
hiljaiselle kadulle.