Koska maailma on aina seuraava uni

Koska maailma on aina seuraava uni
Tuukka Terho 2017
ISBN 978-952-93-8622-2
104 sivua.

Sain kirjan, ihan omakseni. Posti toi.

Matkaopas möhköfantin häivyttämiseksi:
etukannessa pieni musta korppi (tai naakka?) on möhköfantin otsalohkon laskeutumisalustalla. (Kuva oikealla puolella.)

Takakannessa fantti on on poistunut, ja lintu on keskellä rauhallista katua,

keskellä kirkasta päivää.

Tätä aloitusta ihasteltuani aloitin sukeltamisen Tuukka Terhon kolmannen kokoelman Koska maailma on aina seuraava uni syvyyksien vilkuilun. Tai ilmojen, lintuteeman?

Valmistaudu olemaan väärässä

(Tuukka Terho sivulla 11, rivi 3.)




Tämä kuva on muistikirjani kannesta. Vertaamalla värimaailmaa tuli matkustusteema tyrkylle.

Elämä on ihanaa.
Hiustenkuivaajan lämpö.

(Tuukka Terho sivulla 22.)


Koska hyvä kirja usein herättää halun (himon?) kirjoittaa ja muistella tekstistä nousevia omia muistoja kävi minullekin niin.

Merimiesajoillani kävin taas kerran Ranskassa pienessä satamassa. Lähdin kävelemään rantakylän kujia. Suora tie vei jonnekin maalle päin. Jokea ylös olisi kai päässyt Pariisiin, joenrantakaupunkiin. Laiva jäi jokea alemmaksi, laiska laiva?

Kävellessäni tietä suoraan, en tiennyt minne, sama se, kävely oli tärkeintä, alkoi sataa. Sitten satoi enemmän.

Kastuin, ja jonkin ajan kuluttua tuli ensimmäinen virvokebaari kohdalle.

Tilasin tuhdin lasillisen Calvadosia.

Menin veskiin, siellä kädet sai kuivata kuumailmapuhaltimella. Kuivailin sillä samalla itseäni vähän takaa, paljon edestä, ja menin lipittämään calvadokseni.

Joku kysyi mistä tulin, kuka olen. Vastasin että Eskimo. Senverran osasin Ranskallani lausua.

Sade loppui, taukosi ainakin. Kävelin takaisin laivalle. Vaihdoin kuivat vaatteet. Työelämä laivalla jatkui taas.


On käyty kuussa, viritetty satelliitti sinne aika lähelle.
On kehitetty ilmatieteenlaitos, melkein lassottu tuuli.
Pian voidaan asettaa aurinko, sinne missä sitä kaivataan.


(Tuukka Terho sivulla 23.)


Tätä aiemmin Tuukka Terho on julkaissut kaksi kokoelmaa:

Huulilla, nolo tuuli,
Ntamo 2009,

Kunnes hämärä : runoja
Ntamo 2013, 104 sivua,
ISBN: 9789522154682


Tuukka Terhon kolmannen kokoelman plaraaminen on vielä kesken, mutta koska omistan yhden kopion sitä kirjaa ja se on hyllyissäni niin milloin tahansa voin sen ottaa esille ja jatkaa lukemista.

Aika on rajallinen käsite.
Aikakin taipuu suuren painovoiman vääntämänä
vaikka mutkalle,
mutta ei solmuun?


Tikkis Turussa, kun taivas ei tiedä että olisi jo kesän aika, vuosi on 2017.

Kesäinen tuuli
heiluttaa lipputangon
tyhjää varjoa

Tänään käytiin markkinoilla! Ostin Sammakon kirjakojusta Piketty:n Pääoman.
Selailin sitä tukka kammattuna, ajatellen että kuuluisaa taloustieteilijää pitää lähestyä siistinä.

Cool, englannin kielellä. Kuumaa minusta.

Piketty kirjoittaa ranskaksi, mutta tämä on nyt suomennos. Hyväntuntuinen.

Portsan katumarkkinoilla aurinko lämmitti, varjon puolella pienessä kaupunkituulessa olisi ollut vilpoista.

Ikäänkuin niin hautovaa hellettä olisi ollut.

Jokunen pilvi
luuhailee osoitteitta
taivaan puolella

Vielä yksi lyhyt, kolmirivinen kuvaus:

Kesä rynnistää -
pilvetkään eivät tiedä
sataisivatko

Thomas Piketty,
PÄÄOMA 2000-luvulla.
Suomentaneet Marja Ollila ja Maarit Tillman-Leino.
Into kustannus 2016.

Pyhäpäivän ilmoja Turussa

Aurinko iskee otsonisäteillä pihan varjoihin asti.
Lämpötila silti vain + 14 C.
Pihalle nousee erilaisia vihreitä, istuttamatta, kasvattamatta.
Puut lehtivät.

Lienee optinen kesä.

Pihan vaahtera
syksyä pelkäämättä
tekee taas lehdet

Harakan pesä -
emo käy aika ajoin
sensuroimassa?

Mauno Koiviston hautajaisista vanha juttu muistui taas mieleeni:

Moderni kasvatus -
Manu sai selkäänsä
sähköjohdosta

Tavutkin innostuivat, eikä tämä muutenkaan haiku ole, tuskin edes senryuukaan. Kolmirivi!

Illan tuulessa
kaksi kaislaa huiskuttaa
toinen toisilleen.

(Alunperin tämäkin julkaistu Kaislarunoelmassa, Eksynyt sammakko, eli siitä vielä yksi syrjäytetty teksti)

Orpo voikukka
vihreiden saartamana -
ärhäkkää kesää!

NATURAKAISLIKKO

vai kuvittelinko vain
       heleän Neitoperhosen istahtavan
     salskean merikaislanuorukaisen
 jäntevälle
         käsivarrelle!

(Alunperin julkaistu Eksynyt sammakko julkaisussa.)

PITKÄN SADEKUURON JÄLKEEN




Pitkän sadekuuron jälkeen
huuhtoutunut kaislikko
kuivaa itsensä
poutapilven riekaleihin.


Aikoinaan julkaisussa:
Eksynyt sammakko ja täysikuu Kaislarunoja vuosilta 2000 - 2004.
ISBN 952-5129-19-5. LSK ry

Valkea perhonen
sulkee siipensä yhteen:
kaislikko lepää.

lehdet kasvavat --
odottamaan syksyä?
vain lyhyt kesä

Satoi, tai paistoi;
jokainen kaisla tietää
kauneutensa.

Oli alunperin julkaisussa Eksynyt...

Virrassa kaisla
painuu veden alle,
nousee takaisin.

Tämäkin alunperin julkaisussa Eksynyt sammakko ja täysikuu

Oli joskus myös pienen aikaa blogissani englanniksi 6/2006

Keväinen myrsky;
talviko ei ehtinyt
purkaa paineitaan?

Tämä on alunperin ilmestynyt julkaisussa
Eksynyt sammakko ja täysikuu Kaislarunoja vuosilta 2000 - 2004
ISBN 952-5129-19-5. LSK ry

Keväinen hetki -
jos sen kirjaa muistiin
se muuttuu betoniksi

rautainen aita,
ja vanha polkupyörä
lepäävät hetken

Label: voisi olla senryu? Haikuksi ei käy koska kigo-sanaa ei ole. Kuvasta toki voisi päätellä?

Pari ajankohtaista Issaa

lyhyet kesäyöt --
olen tarpeeksi vanha
tykkääkseni niistä

Issa vuonna 1819. Suom. versio j.t.



Nyt kun Suomen pohjoisosassa yöt heti valtaa innokas aurinko niin vielä yksi aiheeseen mahtuva Issa:

lyhyt kesäyö --
uusi punainen kukka
köynnöksen kärjessä

Issa vuonna 1819. Suom. versio j.t.

Ruosteinen katto
kiiltelee punaisena
yön sateen jälkeen

Tikkis 2017.

Pilvetön taivas
on auki ylös asti.
Sanovat, että
siellä olisi kylmää,
ja kovin tuulistakin.

Liputon suru -
niin kylmää että silmut
eivät tarkene

Meillä Raunistulan reunalla bongattiin taas lihava rotta! Vilahti talon avo-alustaan sokkelissa olevasta pienestä kolosta.

Pesiikön siellä rottaperhe?

Kuka heitä ruokkii?

Missä käyvät juomassa?

öinen hämäryys
herää tuhnusateeseen .
rottakin pesii

huiskuttaa sisään
ystävällinen
paju

Issa 1819, suom. versio j.t.


Issan johdannossa teksti viittasi Kyoton "Mielihyvän alueeseen", nykyisin "Punaisten valojen alue".


(Monisteesta Issa 9000... sivu 132.)

yritän nukkua ...
kylmä napavirtaus
ei halua

Copyright Tikkis 2017, suomennos j.t.

viidennen kuun
sadekin pitää tänään
rokulipäivän

Issa 1819. Suom j.t.

sovitin jo kesäkimonoakin
yksinäisyys ...
Itäiset vuoret

Issa 1804.

itäiset vuoret: 36 vuorenhuippua Kyoton ja Biwa-järven välillä.
Yksi niistä on temppelivuori Hieizan.

Katso Hiei:n luostari runo # 95:
Runon kirjoitti Saki no Daisojo Jien (Abbot Jien)

Issa lainavaatteissa

aamunkoitteessa
aloitan kevään ...
lainatut vaatteet

Issa vuonna 1803. Tämä liittyy läheisesti edelliseen Issaan.



Tikkis 2017 toukokuussa:

hikoileva yö -
aamulla pyjama
joutaa pyykkikoriin

uudenvuoden koomikot,
esittäkää vielä yksi!
kevätlumi

Issa 1803. Suom. j.t. Eka rivin "manzai" kääntäisin tässä uudenvuoden näyttelijöiksi.
Kyseessä porukka joka kiertaa juhlimassa esityksillään uuden vuoden, samalla kevään tuloa.


Tähän sopinee Kushiro Hokkaidolaisen aikaisemmin julkaisematon teksti:

vielä kerran
lumilintu visertää
kevään lumille

Tikkis miettii:

Tuleehan kevät
vaikka välillä härnää --
vilu viipyilee

sataa tihuuttaa --
pölyinen katu kostuu
juuri ja juuri

vaakkuva varis
tänään viidennen kuun sateet
laantuvat?

Issa 1804

Viidennen kuun sade --
kuinka pitkään kaupungin
huilukielto?

Issa 1804.

Tuohon aikaan Issan kaupungissa oli pitkään ollut huilunsoittokielto.
Jatkuvat sateet lisäsivät ikävystymistä.

Toisaalta Viidennen kuun sade (nykykalenterissä Kuudennen kuun, eli kesäkuun sateet) oli parasta aikaa, ei liian kylmää eikä liian kuumaa.

Sateet lankesivat päivä päivän jälkeen nostaen kosteutta ja kasvattaen hometta talon nurkkiin.

Vapun laskeva kuu

Vappupuheissa kuultaa uho riitoihin ja eri tahojen pakottamisiin?

Toisaalla on mietitty että jos siirryttäisiin nelipäiväiseen työviikkoon (Jos työviikko olisi neljä päivää? STTK Pamfletti 2017.) Uskon että nelipäiväinen tehostaisi tuottavuutta ja vähentäisi toisaalta myös tulevan SOTEn arvoituksellisia menoja.

EK julisti laskevansa palkkoja 10 %, kenties jopa 15%. Siihen ei liity työajan pienentämistä, kenties toisinpäin, vähän taas lisää vuosityöaikaa kenties?

Vappupuhujat uhkuvat luottamusta omiin taustaliikkeisiinsä. Harva havittelee eri tahojen yhteistä runtamaa, tai edes muuta keskustelua kuin kovaäänisten vahvistamaa uskontoa?

Yhdessä isompi joukko voisi saada jotain aikaiseksi?

Milloinkahan sellainen aika meille Suomeen tulisi?

kuu korkealla
kuin tavoittelisi
lisävoittoja

Tikkis Turussa vappuna 2017

Otsonisäteet!

Punalippu riehahtaa
aurinkotuuleen!