
jäljet lumessa ohittaa
risuoksan hennon suojan
missähän käynyt käymässä,
minne lie mennyt menojaan?
Onhan minullakin toki sanomista kuten lokilla, joka raakaisee kun se kastaa purstonsa hyisessä pärskeessä.
Pyöristyvä vatsani tallettaa energiaa mitä kaikkea tarvitaan että maailmanloppu tavoitetaan Lumiukon pyöreä maha valloittaa koko pihan6.
Jäätuuli kietoo palelevat talot kaulaliinan yritys olla lämmin oravan pesä paljaiden oksien lävitse talvinen sade ryntää
Jää helisee Välimeren talvi on bluffi merirosvojen aarteenetsintä turvottaa haihtuvat rahat joku kyllä tietää missä ja minne mutta harva tunnustaa kuka Fysiikassa: rahan häviämättömyyden laki …
itätuuli puhkoo reikiä kesannoituun luottamukseeni talvisen aamun lämmin ajatus leijuu kuin lumi leijuu tuiskulumi pysähtyy joen jäälle lämmittelemään
tihkuva sade tihkusade on helisevää jäätä itätuuli sortaa perinneilmaa kallis koska on ilmaista kehon kaipuu Hesen tiskille Kun on rasvaa tarkenee9.
aamulla mikroaaltouuni tekee tuttavuutta puurolautasen kanssa Talviyön kiertelevä lumipyry tutustuu läpikotaisin maailmaamme kinos kinoksen takana tuikkii tuuli … kaveripyyntö
Pihan vaahterassa ei ole rasvaa mutta pärjää jokasyksyisestä lehtikadosta huolimatta punastuu Tuuli puhaltaa lumet jäisestä maasta – vaahteranlehdet! Maapallo kutistuu – märkä villapaita ahdistaa
Harvenevat Jos jollakulla on sanomista niin kenellä on tarve kuulla taittaa korvalehti tyynylle pehmouneen katsella valveunet kädet kestävä kehitys
Miltä tuntuu pidellä kiimaista kollia selkärepussa unohdus täyttää hautausmaat Lumiukon takaa kissa kuuntelee hiljaista pihaa Kotikissa nostelee tassujaan jäätyneellä pihapolulla
Keskeytetty kesän hengitys salpaa lihasten värinän lämmössä kuume on sisäistä lumisade peittelee armeliaasti antaa armo ja saada turpiinsa äänestäjän tuleva kohtalo
Kun hajut tuulevat naapurin aidan takaa avonaisen talon alustassa haisee vanhenevan kissan kusi Nenä punastuu jos sitä hieroo näppylähanskan rosoinen elämä
Kuu ei häpeä - valaisee synkän taivaan pysähtymättä
Pimeä taivas sitten siihen hiipii kuu eikä pysähdy
Vuorikylä -- kerjään lainaksi kirppumaton. Ihmisten maailma -- hiekallakin kävellessä nypin kirppuja
Laahustaa ympäriinsä kirppujensa kanssa -- maatiaiskissa. Koska olen jo vanha käppänä kirput eivät vaivaudu menemään pakoon.
Älkää hätistäkö, lapset, älkää! Älkää! Tuolla kirpulla on lapset! Lapsen kirput -- vapaa-ajan puuhaa poimiskella niitä Äitikissa napsii suuhunsa pentunsa kirppuja.
Kirppujen ja kärpästen ylenkatsomana tämäkin päivä päättyy
Ärsyttävä kirppu iskettyään käteeni muuttui Buddhaksi!Copyright Issa vuonna 1813, suom. j.t.
1.
Räntäkin jäätyy -
kaksoiskansalainen myy
Suomen maanteitä
2.
KIKY-sopimus -
kuu useana yönä
valaisematta
3.
KIKY-sopimus -
yötaivaan puolikas kuu
pakkolomilla?
4.
Kylmä helmikuu -
vajakki kuu paisuu jo
lämpeämättä
poronkusema --
niin lyhyt välimatka
tuoltakin tänne
Joku pitää kaupungistamme hyvää huolta, sytyttää hämärissä katuvalot vaikka kukaan ei liiku tyhjillä kaduilla...
Kaupungin rakennukset panevat tuulet kiertämään Ei elämä erityisen vaikeata liene?
Luminen puu varistaa lunta pakkasen niskaan.
Pelkää valoa
muutamat orvot runot -
tyly maailma