Roiskuvasta merestä # 2

Ei ole vielä
herännyt, myrskytuuli;
nukkuu, kuin lapsi.
Valvovat vuorotellen,
La Niña, ja El Niño?

Tasainen meri;
Albatrossi ei löydä
itselleen seuraa.

Otteita julkaisusta Roiskuva meri vuodelta 2004.

(ISBN 952-5129-20-9)

Roiskuvasta merestä muisto

Roiskuva meri
räpsähtää silmilleni.
Minä huomasin:
meri ilmoitti, että
hän tahtoo olla läsnä.

Myrskyinen taivas
tuulisen meren kanssa;
laivaparkamme
yhteisymmärryksestä
ihan nääntymäisillään.

Otteita julkaisusta Roiskuva meri vuodelta 2004.
ISBN 952-5129-20-5. LSK ry

Pitkän syksyn lyhyitä # 3

Lentävä varis -
linnunpelätti kaipaa
työtehtäviä

joutilaat lehdet
kahisevat peloissaan -
harava raapii

pistää estoitta
auringon jämäsäteet
oksan lävitse

Pitkän syksyn lyhyitä # 2

Keltaiset kärryt
rengas ilmaa piukassa
himoitsee kuormaa

   kesä on mennyttä
                 aikaa 
           valokaan ei enää usko 
              
                 maahamme 

     pimeys kolisee sisään 

     halpa ledilamppu 
              taistelee 

        valokimpuista

  
     vaikka myrskyn ääni kahisee
             luonnossa ei äänestetä 
        kadonneet lehdet 

            eivät kysy minne menisivät 



        kuoleeko lehti kun se on keltainen? 



Mitä on elämä,
        kulunut aika? 

Lehtikasassa
piikikäs siili nukkuu -
mätänevä maa

Pitkän syksyn lyhyitä # 1

Jokunen sorsa
paistattelee kivillä -
pehmeä valo

Neuvottelujen tulos  
  tämän kesän lopettamisesta - 
  kurjet suuntaavat 
  yhdessä kohti pohjoista
 

Pörhöinen katti
kiiruhtaa
lehtikasan yli

Turku rakentaa -
grynderin käsivarsi
vähän vapisee

Jo niin pimeää
ettei erota taivaalta
yhtään pilveä

Epäonnistuneet
lumiset pilvet tippuvat
pisara kerrallaan

Facebookista kommenttini Topille

Pääkallouni kiitää
aika ohittaa yöllä
turvasänky rauhoittaa
levottomuus pysyy pimeässä
ulkona

Heräsin ihan juuri, kahvikeitin porpottaa
kuin juttelisi eilisiä

Tämä liittyy Topin (= Toivo Laakso) postaukseen Facebookissa. Kommenttini hänelle.

Kalastin sen tänne talteen Facebookin pyörteistä.

Tasahämärä

       Alkutalven hämäryys 
          valtaa puiston,

             muuntuu värittömäksi metsäksi.

 
       Lintujen siipien läpse 
       kuulostaa kuin joku sekoittaisi  
       palelevia lehtiä
               samanväriseksi 

           katulyhtyjen valon kanssa.
 
       Tasa-arvoinen ja samanvärinen  
       on meidän maailmamme oltava, 


       kun kaupunkisotilas tulee

 
                (niin kuin pimeys tulee tähän maahan),

 
       ja astuu
          puusta pudonneet 
           lehdet  
         kuoliaiksi.

Ote runoelmasta Kymmenen + kolmekymmentä

ISBN 952-5129-18-7. 2004. LSK ry.

Roiskuvasta varjo

Täydenkuun rippeet:
utuisen katulyhdyn
varjo kadulla.

Julkaisusta Roiskuva meri 2004.
ISBN 952-5129-20-5. LSK ry

Pokeri

Korttipelissä
merellä on jokerit;
tuulee, tai tyyntyy.

Julkaisusta Roiskuva meri Vuodelta 2004.
ISBN 952-5129-20-5. LSK ry

Valoa siniseltä asvaltilta vuonna 2005

Pikatiellä syttyivät valot.

Korkeat lyhtypylväät

      kurottuvat

         metsän puitakin

                 korkeammalle.

 

 

Kuusimetsässä

    kuusten latvat tökkivät

taivaan matalia pilviä

                          mahaan.

Tämä on ote julkaisusta Kuppi teetä sinisellä asvaltilla
Julkaisuvuosi oli 2005. ISBN 952-5129-23-3.
LSK ry.

Rasistisyksy -
puusta varisee läjä
väärää väriä

Tästä lopullisesta ratkaisusta oli pari teon aikaista ajatusta:

Ensin oli tämä, josta sitten lopulta jäi jäljelle ylläoleva:

Värikäs syksy
puista varisee
eri värisiä.

(Tavutkin ihan pielessä, joku nyt pahastuu!) Ja tätä makustelin pitempään:

Sillalle juoksee
erivärisiä lehtiä
vastarannalta


tai R2 erilainen, eli:

Sillalle juoksee
vastarannalta lehtiä
puista pakoon

R3:

tai karkuun.

Lokakuun henki

1.

Sateen odotus -
pilvet neuvottelevat
että suo sulaa

2.

Lämmin lokakuu
hehkuttaa puiden lehdet
poikkiteloille

3.

Uhkuva sade
kohisee metsän puissa -
oksa risahtaa

4.

Sateen kohina
etenee pikatiellä -
minnekään kiire?

5.

Lämpömittari
ei ota kantaa syksyyn,
ei talven tuloon

completely grey

Kokonaan harmaa
viluisen yön hiljaisuus -
sitten hen nousee!

Hen on feminiininen kolmas henkilö, siis nainen,
                     tyttö,
saparopäiset pilvet 
                 haihtuvat 

kun aurinko viistää usvan kirkkaaksi 

kuin ajatus

A.

Kaksi varista
vahtivat rinta rinnan
syksyn pituutta

B.

Meidän taivas
on kokonaan harmaa,
harmaa, harmaa.

C.

Tuuli
yrittää putsata
harmaita pilviä pois.

D.

Puuskainen tuuli
iloissaan kaikkien
kulkurilehtien seassa!

Mukana muutama talteenotettu vähän vanhempi teksti.

Graalin maljasta

Yksi talteen kalastettu ote Graalin maljasta:

Metsät olivat hakatut,
laitumet kaluttu pölyksi.

Lakkasi satamasta vettä.
Kansa näivettyi janoon,
eikä se enää äänestänyt.

Aurinko laski länteen.

Siitä hetkestä alkaen Länsi
on omistanut Kaiken.

Ja kaikki.

Tekstin viesti ei liity TTIP-neuvotteluihin vuonna 2015.


Graalin malja ilmestyi kesäkuussa 2005 ISBN-numerolla 952-5129-21-7. 48 sivua.

Kiinalaisia elukoita

Lentävä lohikäärme
törmää valkotiikeriin --
talouskriisi

Olen kirjoittanut tuon toukokuussa 2013 visiitillä Shanghaissa.
Käsiala on minun ja muistan että seminaarikeskustelujen välillä mietiskelin menneitä lentäviä lohikärmeksiä ja tuhat vuotta eläneitä tiikereitä.

Vinkkinä valkotiikeri, läntinen tiikeri, jonka häntä muuttui valkoiseksi kun tiikeri täytti 500 vuotta.

Alla on sovinnollinen tiikeri:




Louhikärmeitä on kaikkialla ennenvanhaan sauhutellut sieraimistaan tulta ja savua. Senhän kaikkien maiden vanhat tarinat kertovat. Eikä siinä ole mitään uutta.

Vanhat: yli kymmenentuhatta vuotta siis.





Pari kuvaa olen lainannut Internetin luvattomista lähteistä, mitäs surauttavat kuviaan nettiin, joku niitä sieltä katsoo? Tekstiosuus on vanhoista järjestelemättömistä papereista joita olen hiljalleen siivoamassa.


Lähestyvä allakka-syystalvi ei pelota, keittiön hellassa on lämmin tuli. Ja pihalle turvapaikkaan tuotu siilimme lienee lehtikasan alla. Aurajoen rannoilla vilistää söpeliinejä rottia hännät huiskien.

Tulta ja palavaa tappuraa suihkiva lohikäärme sopii keittiömme arkeen, tänään.





ps. Kiinalaiseen viisauteen kuuluu olla hötkyilemättä. Mistä sitä vielä tietää mitä lohikärmeksen ja valkohäntätiikerin yhteisestä liitosta vielä syntyykään?





Tikkis Turussa
16.10.2015

Nukkuva tuuli
syksyn riehuvat myrskyt
on peruutettu?

Korahduksesta # 3

hehkulamppu
hohtaa katossa
sähkösäteitä
ulos asti,
puiden varpaille,
ruohikolle,


unohtuneille lehdille,
jotka pitäisi
ratkaista lopullisesti
kompostiin.

Korahduksesta # 2

Meidän pihalla on vaahteroita,
omenapuita, pari mäntyä, tammi,
ja yksi kitulias koivu,
joka pitäisi kaataa
ennen kuin hen kaatuu.


Kuin suurikin ero
puun kuolemalla.


Kun ihminen tulee vanhaksi
ja nivelet jäykistyy


niin kuin vanha koira
se kyhjöttää
tässä maailmassa kiinni
niin kuin tämä maailma
olisi ihmisten maailma,
eikä vanhojen koivujen.

Tämä teksti on alunperin kirjoitettu vuonna 2003. Tekstissä mainittu vanha koivu on jo kaadettu.
Tontilla on silti vielä riittävästi puita,
varjostavat toisiaan.

kukaan ei kasva
ilman toisten varjoa -
sekavat juuret

Korahduksesta

Hyvää Huomenta Maailma!

Bagdadin torilla paistaa jo aurinko,
herätkää!

sillä taas tänään joku pelastaa meidät kaikki. 



          Voih.






Isänmaiden runoelma on kirjoittamatta.

Sitä tehdään vielä; 
on menossa luomisen kahdeksas päivä.

Kellosta on pysähtynyt päivyri.
 
Hautausmailla lepää kylläisesti
kirjoittamatonta mustetta. 

Po Chű-yi (772-846) juo viiniä lunta odotellessa

Vanhassa pullossa vihreä hehku,
hiljaiselta liedeltä lämmin puna.
Illan hämyssä lumen tuntoja –
otettaisiinko kupit viiniä sisällä?

Po Chű-yi (772-846)




Tikkis kompastui tuohon näin vuonna 2007, kyseessä suomennos:

lasi viiniä –
älä katso ulos, rakas,
ei siellä ole lunta

Turussa 11.10.2015, eikä lumesta ole kuin kuivanutta tuoksua aamuöisillä kaduilla.
Tuonkin löysin järjestellessäni vanhoja paperisia luonnoksia lopulliseen ratkaisuunsa.


Muuta tapahtunutta:


Josain seinämme takana koira ulvoo laskevaa kuuta

Vaimo miettii että onko koira kipeä.

Äänen volyymista päätellen erittäin reippaassa kunnossa, läpi yön.

Naapurin rakki
kutsuu laskevaa kuuta
syömään yöruokaa

Saanatunturin lintujen esto

Aika ajoin käyn matkailemassa Tielaitoksen kelikameroilla. Sinne pääsee maksutta. Kuvien käytöstä en tiedä, mutta kun mainitsee lähteen, eli missä julkisesti netissä jaossa oleva kuva on, niin saako sen lainata?

Joskus Saana on pilvessä tai usvassa tai hän möröttää muuten.

Inhimillinen
tunturin laella viipyy
vieraat pilvet

Tänään Saanalla on kirkas aamu.

Saanatunturi -
terävä piikki estää
linnuilta levon

Kaukaa katsoen se piikki lienee kuitenkin vain antenni.

Antenni kuulee
poluttomien jänkien
risauksetkin?

Nyt rupean kahville.


Tikkis Turussa 11.10.2015, pientä pakkasta mutta aurinko säteilee.

Kaasutuksen perinne?

Huijauskäry -
pakoputken selitys
rahasta tehty

Syyskuun 2015 Haikukisan vapaasta osiosta

kylvetän isääni
arpi jota en tiennyt
hänellä olevankaan

Copyright Tom Painting

Vapaan osion teemaksi oli määrätty Arpi. (Scar)

arpinen puu -
rakastaja jonka unohdin
jo aikaa sitten

Copyright Angèle Lux

äidin hauta
rakkauden
arpi

Copyright Oddbjørn Aardalen

kauneuskilpailu - -
arpinen tyttö
voittaa palkinnon

Copyright ANGELA MUTANU (Kenya)

syksyn sade --
puulla on
tuhat arpea

Copyright James Dobson Prudhoe, UK.

raja --
pakolaisten silmissä
arpia

Copyright oga

valju arpi
muisto satuttaa
yhä

Copyright Bill Kenney

Sanalle 'valju' hain synonyymeja, 'haalistunut' tuntui valjulta?
Eikä ihan 'parantunutkaan' liene ajatuksena. Eikä tuossa vihaakaan lietsota.

Eli ei siis näin:

Vanha arpi
nostaa vieläkin
vihan pintaan

Mutta hauskaahan näiden kanssa taas oli!

Suomennokset Tikkis. Viimeinen on Tikkiksen suomeksi rustaama vaihtoehto.

Tikkis 9.10.2015

Pari runoa kokoelmasta Jos sinä etsit onnea # 2

Metsässä kohahtaa. 
Pihakoivut värisevät.
Mieli liikahtaa.
Käännä toinenkin poski 
      märälle tuulelle.

Kokoelmasta Jos sinä etsit onnea, sivulta 16. Seuraava on sivulta 17:

Tuuli yltyy
 maailmassa.
Lisää putoavia
koivunlehtiä.

Katkennut oksa putoaa maahan.
Koko maailma alkaa huolestuttaa.
Olisiko vaihdettava hallitus?

Jos sinä etsit onnea (Otava, 1979) Ilmestyi Kaarinan Sukakadun kaudellani.

Aamusää haihtui
kana kuopi pehkuja
asettui töihin:
Kotkotti munan
kolestrolipilleri poskessa
heltta heiluu

Aika ajoin juttelen Toivo Laakson kanssa Facebookissa.

Topi julkaisee tekstiä, maiskuttelen sitä ja tykkään. Ja joskus jatkan mitä mieleen tulee.

Tuo oli sellainen. Kävin hakemassa Facebookista sen talteen...

Syyskuun 2015 Kigo haikuja # 2

tuulen tyynnyttyä
pelastuspoijuja
pitkin rantaa


copyright Ruth Powell


Tässä lisää syyskuu 2015 Kigo-tekstejä. Aihe oli windstorm, tuulimyrsky.

Suomennokset tehnyt Tikkis

keskiyön myrsky
pilvet hehkuvat kuun yllä
sudet ja tuuli ulvoo


copyright anonyymi

tuulinen myrsky -
hiekka valloittaa
auringon


copyright Munia Khan
Dhaka, Bangladesh

puuskainen tuuli ...
höyhen löytää suojapaikan
hiljaisesta nurkasta


copyright Tony Nasuta
Timonium, MD, USA

myrskytuuli tyyntyi
linnunpelätti
vaihtoi paikkaansa


copyright Rafał Zabratyński

syysmyrsky --
tienvarren tammi antaa
vieläkin suojaa


copyright Isabelle Prondzynski
(Ireland)

Syyskuun 2015 Kigo haikuja

kuoppainen meri
myrskytuuli repii
aallot palasiksi


copyright Tikkis

Syyskuun haikukilpa päättyi. Uusi on jo julistettu. Syyskuun aiheena oli myrskytuuli, windstorm.

Tässä ensin muutama

Myrskytuuli
kaikki sukat
eriparisia


copyright Dorota Ocinska, Puola

myrskytuuli - -
harjoittelen solmuja
tulen ääressä


copyright oga

myrskytuuli -
lehti kerrallaan
laajempi taivas


copyright Angèle Lux

myrskytuuli -
ei tietä takaisin
nuoruuteen


copyright Ana Drobot (Romania)

Pari runoa kokoelmasta Jos sinä etsit onnea (ilmestyi vuonna 1979)

Pihalla liihottelee maahan
 punaisia ja keltaisia lehtiä.

Taivas tummenee.
  Tuulenpuuska ryntää koivujen läpi pihaan.

Parvi repattavia lehtiä liitää pakoon.

Vähän kerrallaan
   alkaa pihakoivujen oksien läpi
 näkyä pellon ylitse lahdelle.

Rantaruovikko on ihan kypsän vihreä.

Tuuli laantuu
ja sade, sateensa sadellut,
 unohtuu aikanaan satamasta.

Kokoelmasta Jos sinä etsit onnea, sivulta 14. Seuraava on sivulta 19:

Pihapiirissä,
     sen reunoilla,
vanha paju,

koko ikänsä viereisen kuusen
      varjoa vastaan taistellut,
juurakko kuusen ympärille levinnyt,
  lehvistö kuustakin tukahduttamassa,
      uusia versoja kurkottumassa joka puolelle,

lähes jo taistelun voittanut 
vanha paju 
syksyllä kaadettiin saunapuiksi. 

Jos sinä etsit onnea (Otava, 1979) Ilmestyi Kaarinan Sukakadun kaudellani.

vajoava kuu

vajavainen kuu
lepää selkä aurinkoon
umpimielinen

Miten sellainen mitä ei näe liikkuu
näkymättömissä

pohdin tätä hetken
ja menen sisälle,
kuppi kahvia

harakan pyrstö
vipajaa syystuulessa -
viluinen höyhen

Vanhoja käännöksiä # 4

Ensin Ričardas bloggasi (October 18,2007)

nukahdan
kun kirjoitan hiljaisuutta
haikumestari

Gillena Cox siihen:

hiljaisuus -
öisen ajoneuvon jyry
hiljaisuus

Tikkis viisasteli:

Hiljaista.
Keltainen lehti putoaa.
Hiljaisempaa.

Vanhoja käännöksiä # 3

Täysi parkkipaikka -
ei enää tilaa yhdelle
varpuselle?

Alkuperä ajoittuu elokuulle 2007