Vanhoja käännöksiä # 2

Ensin Bill kirjoitti:

myöhäinen aamiainen
valittava kyyhkyy pesii
ikkunalaudalla

Copyright Bill Kenney 25. maaliskuuta 2008

Siihen Tikkis sorvasi:

teen munakasta -
sureva kyyhky
etsii muniaan

Vanhoja käännöksiä

Maaliskuulta 2008:

Ensin Bill kirjoitti:

luopio --
kylmä tuuli, rankkasade
eikä ketään jota syyttäisi

Copyright Bill Kenney Maaliskuun 19, 2008


Siihen Tikkis viisastelemaan:

syyllinen mies -
kirkas auringonpaistekin
oli hänen syytään!

Maan takapuoli, täysikuun naamassa vain filtrattua valoa

Punanaama kuu:
älä pelkää pimeää,
aurinko nousee!

Kuva on kierrellyt pitkin Ylen ohjelmia. Kuvan copyright on Juha Lindström, Oulu.

Tekstin siihen sorvasi Tikkis.

Varis, usva ja sumu

1.

maisemaan leijuu
äänetön usva -
variksen varjo

2.

varis ei eksy
sumuisessa metsässä ...
risu katkeaa

Lyijykynän jäljen pysyvyys paperilla

Kulutan erilaisia vihkoja jonkinverran: luonnostelen suurimman osan pikkuteksteistäni ensin papereille. Irtopaperit katoavat maailman myrskyissä josta syystä käytän erilaisia vihkoja. Kesällä hankin Clas Ohlsonilta halpoja 60 gr A4-vihkoja. Paperi on niin ohutta että molemmin puolin ei kannata piirustella tai kirjoittaa. Mutta tänään huomasin uuden jutun kun tarkistin että vihoissa ei enää piileskele mitään käyttökelpoista. Tuon kuvassa olevan tekstin kohdalla piti tarkentaa kolmiteholinssejä ja suunnata siihen ikkunavalon lisäksi keinotekoista valoenergiaa.

Lyijykynän raapustukset olivat himmenneet. Tekstin olin merkannut kirjanneeni 9.8.2015.

Olen eri syistä käyttänyt nk. kosmoskyniä mutta viimeaikoina olen innostunut eritoten Twist Erase 0,9 Japanissa tehtyyn lyijytäytekynään. Niissä on erityisen hyvä pyyhekumiosa joka ei suttaa mutta pyyhkii. (Ja kun enhän minä oikeastaan pyyhi vaan vedän viivan yli, koska usein siinä poispyyhittävässä sanassa tai sen osassa on vihje mitä olen tai olin ajattelemassa?)

0,9 mm on myös riittävän tuhti jäljentekijä, ja teroittamattakin luettavissa kirkkaasti. Mulla on myös 2 mm lyijytäytekyniä joiden tylsä jälki lähenee jo töhryä. 0,5 mm on aivan liian heppoinen raskaampien tekstien tekoon.

Perinteinen lyijykynän jälki ei ole arkistointikelpoinen, eli se tarkoittaa että jälki voi haihtua. Kosmoskynät olivat ennenvanhaan arkistointikelpoisia, eli niillä tehdyt kirjanpitolaskelmat olivat arkistointilakien mukaisia. Eli riittävän pysyviä.

Olen käyttänyt runsaasti kosmoskyniä ja vuosien saatossa joidenkin himmeä jälki senkun vaan syvenee jos ympäristö on vähänkin saharaa kosteampi.


Mutta nyt muutamassa kuukaudessa lyijykynän jälki on enää töin tuskin luettavissa?

Suomeksi tuossa lukee jotenkin näin:

menee
ei palaa -
vanhan metsän polku

(Aihe oli yksi luonnos Elokuun 2015 Shiki-turnajaisiin.)
Muoto täyttää hay(na)ku:n mitat.



Niin tosiaan, mikä täällä on pysyvää, kuten kuopiolainen runoilija Ilkka Koponen kerran yhdessä runossaan pohti.

Tosin Koposen elämänkokemus kirjautui oksennuksesta, mutta mitä muuta kirjoittaminen usein on kuin oksentelua?

:-)

Pienten asioiden ymmärryksestä

   
    jos ymmärtää vain 
          pieniä asioita 

    ei tarvitse kovin suuria kirjaimia 
    jotta yhdelle riville mahtuu 
            enemmän tyhjiä sanoja





            suurista asioista 
            on joskus turvallisinta 
            pitää suunsa supussa






      kuin olisi suopursu 

        ennen tuoksunsa 

                 julkistamista

Vesiliirto

sateen litinää --
nelikaistainen maantie
pitää kiirettä

Tuosta oli työversiossa rivillä 3 näin:

pitää pintansa



lisää A4-vihosta talteen:

1.

syyskuinen sade -
monet vedet syntyvät
vain tihkuakseen?

2.

vesiliirtoisen
maantien urakehitys -
syyskuu ohittaa

3.
liian lyhyt tie
lätäkkö elää hetken
kuin ei olisi

Keltainen

itsenäistyvä
kirkkaan keltainen lehti
ja ihan yksin

Luonnosversio oli tälleen:

keltainen lehti
irrottautuu puusta
omaan seuraansa

Nämä kaksi ovat Tikkikseltä. Issa luottaa puiden lehtien voimiin:

syksyn tuuli --
uudet lehdet
roikkuvat vahvoina

Laiha

laiha ukkeli
lähtee tuulen mukana
takakenossa

Tämän sorvasin yhden Issan jutun innoittamana:

On niin lihava,
siksi huono hyppäämään
-sammakko

Copyright Issa, 1824.

Funeral sarjasta vielä

FUNERAL (Extra)


Tyhjäksi juotu oluttölkki
lepäilee naapurin pensasaidan alla.
Hän on vetänyt
pari vaahteranlehteä suojakseen.

Noin iso kasa
     pöyhkeileviä vaahteranlehtiä.


Mitähän mahtavaa
    niistä kasvaa keväällä?

Ettäkö käytän vaahteranlehtiä
ihmisten korvikkeena runoissani?


Eivät ihmiset ole
syksyn lehtien veroisia
kuollessaan.

Tämä sarja on talteenotetusta vanhasta sekasotkusta. Nyt ei ihan vielä ole syksy vaikka kuolevia lehtiä jo repattaakin karkuun.

Funeral sarjasta 1 - 3

FUNERAL (versio 1)

Naapurin puolella
   pensasaidan alla
kuollut oluttölkki
    (ei panttia!)
odottelee
     hautajaisiaan.  

FUNERAL (versio 2)


Pantiton tölkki
odottelee nurmella
hautajaisiaan.

FUNERAL (versio 3)


Pantiton tölkki
odottaa tyhjättynä
hautajaisiaan.

Kalsea aamu --
meidän aivoton
lämpömittarimme!

Alunperin tämä on kirjoitettu kahdeksan vuotta sitten.

Uudelleensyntyy tänään täällä.

Ei mitään uutta --
loppusyksyn koleus
hiipii vain öisin

Kotkat puhkuvat intoa

Puhkuu intoa
kondorikotkan siivet
riistääkseen rahaa

Heräsin aamun avaukseen kuuntelemalla Elinkeinoelämän saavutuksia.
Ovat monena vuonna peräkkäin saaneet miljardin tukiaiset meiltä kaikilta yhteisesti.

Rahoilla ovat irtisanoneet työläisiä.

Korpit liitävät
Kreikan pankkien perään -
kotka saa kaiken

Senryuun laatiminen aiheesta on hankalaa. Kondorikotka ei liene haikuissa erityisemmin mikään Kigo sana?

Kondorikotka
nokkii turvattomilta
luutkin puhtaaksi

Rivien välistä nousee sanaton vihje ihmissalakuljetuksista joka on nopeasti noussut tuottoisaksi liiketoimiksi.

Kuuluvatko nämäkin ihmis-smugelikotkat paikallisiin elinkeinoelämiensä keskusliittoihin??


Suomessa EK on kokoomusministerin käskyvallan linnake. He ovat onnistuneesti impanneet omilleen kaikki liikenevät rahojen murusetkin, mutta heille ei mikään riitä.

Nyt he haluavat kaikki. Heillä on kynsissään kolme Ässää. EK ryssä on neljäs. Viides Ässä olisi fuskua, mutta siihen ei EK ry:kään uskalla?


Tekevät kondomikotkien perustuslakitulkinnan mukaan sisäsiittoisen kaappauksen.

Tyly yritys.
Syksy jäätyy talveksi
ja me maksamme.

Tuohon uskalla tarkemmin luonnehtia, ottavat vielä köyhiltä heidän herneetkin neniinsä?


Mutta tuossa olisi jo vuodenaikasanakin. Oliskohan siitä haikuksi?


EKn imukärsien joukkiot ovat imemässä Suomea puhtaaksi.

Kreikan tien malliako he tavoittelevat?

Kondomikotkan
siivet vipajavat
rahan himosta.

Tuosta uupuu 2. riviltä yksi tavu, pitää säästää.


Aurinko ottaa kantaa elinkeinoelämän ahneudelle ja alkaa painua kohden Kreikkaa, Hänkin.





Liitekuvat on Vapaan Maailman Internetistä väkisin ja tilaamatta tuonne tulleet

Turussa 21. syyskuuta 2015.
Tikkis

Aivastus

Aivastus!

Mietin tapahtumarunoa, tuo pysähtyi kolmeen tavuun.
Pari lisätavua lässähtäisi kuin elinkeinoelämän lakkotulkinta rautatientorille perjantaina?


Kuulin kommentin että eihän tuossa ole mitään.

Kun siinä on aika paljon:

Joku aivastaa,
ja joku kirjaa sen ylös, kenties.

Vai kertooko aivastaja vain itsestään?

Mieluiten kuulisin että joku aivastaa, ja kuulija sen kuulee, ja kirjaa muistiin.


Perässä on voimakas lisämerkitsijä, huutomerkki.

Huutomerkin käyttö on riskipeliä,
kestääkö edeltävä lause niin vahvan korostuksen.


Siksi seuraavat rivit jäivät toteutumatta, voimakas alku söi lopun?


Issa vuonna 1803:

herään aivastukseen ...
ruohikolla
huurretta

Allakan mukaan kiidämme kohti syksyä. Päivät lyhenevät, auringon lämpö valjuilee.

Syksyn jälkeen kalenteriin tulee talvi. Ruohikoille satanee lunta.



Pääseekö hiihtämään?!

Neljä ässää yrittää fuskata?

Punaisia vaahteranlahtiä
kokoontumassa yhteen --
tekevät Syyskuun Vallankumousta?

Tänä jo kymmenen vuotta sitten rustaamani hajaelma nousi taas ajankohtaiseksi.

Perjantaina oli mielenilmaisu tyhmää hallitusta vastaan.

Neljä ässää
fuskaa korttipelissä
ja kaataa pöydän

Syksyn lyhyita # 5

Tuo tyhjä hölötys?
Torstain kalkkuna
palaa pesälleen.

(Kalkkuna = Turkey eri yhteyksissä tarkoittaa
muutakin kuin Turkkia valtiona, josta nyt ei suinkaan ole kysymys, eikä oikeastaan
kalkkunastakaan.)

Viikon arvoitus -
viikonlopuksi pöytä
on putsattava

Syksyn lyhyita # 4

1.

Lämmin, aurinkoinen päivä ...
joku on kääntänyt lämmöt päälle
kasvihuoneeseemme?

2.

Oi syksy, olet myöhässä --
solidaarisuutta
kasvihuoneilmiön tukemiseksi?

Syksyn lyhyita # 3

Harakkanuorukainen
pörhistelee sulkiaan --
pilvi ohitti

Syksyn lyhyita # 2

Tämä menetetty kesä,
ja pienenevä kuu,
- minä?

Syksyn lyhyita # 1

Otin suihkun,
myös paljas katu
saa omansa

Talouden niukkoina aikoina siis tavujakin kannattaa säästellä.
Ja vettä?

Allakka on läsnä

Kesken kaikkea
allakka kääntää kyljen
syksyä kohden

Tuulinen järvi.
Jos olisin matkalla,
saapuisin rantaan.

Kiireiset aallot
eivät ehdi tavata
toinen toisiaan.

Männyn neulaset # 4

Mänty hymisee -
neulasmatto vaimentaa
äänet polulla

Männyn neulaset # 3

männyn neulaset
jaloissani polulla --
vain vähän ääntä

Männyn neulaset # 2

Vanha mänty
tiputtaa neulasiaan?
- kookas ja vahva

Männyn neulaset # 1

Paljaat jalkani --
polulle tipahtaa
männyn neulanen

Kokoelmasta Sulle on sanoma täällä lyhyt ote

Kolme lokkia lensi peräkkäin.
Kaksi takimmaista jahtasi ensimmäistä.

Se lensi pakoon,
     ei ne saanut sitä sillä tavalla kiinni.


Ne käänty laivan keulan edessä,
     syöksyivät veden pintaan,
 nousivat ylös.

Ääntelivät hyvin vähän.

Se jota ne jahtasi oli syvänmeren lokki.
     Se oli eksynyt tänne
  paskaiseen satamaveteen.
Ne kaksi jotka jahtasivat sitä
 olivat paskalokkeja,
    röyhkeitä,
 ajattelivat omistavansa nämä vedet.


               Suurikin ilo.


Toinen vielä yrittää tulla tänne.
    Höpsähtänyt kahjo.

      Se olisi pitänyt ampua ilmakolla,
         mutta kun laivalla ei ole ilmakkoa.


Ne lokit väsy
 ja ne häipy jonnekin.

Auringonlaskun valo läikehti aalloilla.
Taas taivas on ihan sininen kokonaan. Kuukin.

Kuka käskee majakkaa

Taas yksi vanhempi teksti, kokeilen pystyykö teksti enää elämään vuosien jälkeen?

Että majakka käskisi laivaa,
komentaisi meriä,
turvaisi 
turvallisen väylän karikkojen lävitse?


Majakan  valo neuvoo kääntämään 
laivan ruoria

              oikealle,

jos keulan vasemmalla puolen piileskelee kari,
               tai

      vasemmalle,

jos kari vaanii keulan oikealla puolen.

Majakka ohjaa laivan karikkojen ohitse,

opastaa pimeyden läpi
perille.


Kukaan ei kysy,
 mitä varten pimeys on,
tai mitä varten meressä on kareja.

Voisiko ne myydä, 
          vaikka pienellä tappiolla?

Bill Kenneyn oikopolku

umpeenkasvanut polku
jonka piti olla oikopolku
takaisin kotiin

Copyright Bill Kenney, suom. j.t.



Shikin haikukisan elokuun vapaasta osiosta, aiheena oli Polku.


Pari kysymystä jotka eivät ole kysymyksiä:

Polku ei ole ollut käytössä.
Onko kotikaan entisellä paikalla.

Sana umpeenkasvanut oikeastaan villiintynyt? Mutta että polku josta silminnähden ei ole niin helppo enää kävellä ei ole villi, vaan päinvastoin.

Rauhaa huokuva nostalginen juttu, anyway?

Haikukisasta jokunen lisää

Shiki Monthly Kukai elokuun kisan julkaisivat on nimetty ja pisteet annettu.

Pisteisiin en erityisemmin kiinnittä huomiota, äänestäjiä on vain reilu sata ja gallupeissakin pitää olla mielellään yli 2000 ennenkuin tulokset yltävät pääuutisiin? Riippuen kai sisällöstäkin?

Pääasia että kirjoittajilla on hauskaa!

Nämä ovat nk. Vapaasta osiosta, eli vuodenaikasanaa EI TARVITSE olla.

Aiheena oli Polku

ukin kämppä
polku ulkohuoneelle
melkein oja

Copyright Kirsty Karkow Kaikkien suomennokset ja tulkinnat J. T.

polku hautausmaalle
laho puinen nuoli tiltannut
taivasta kohden

Copyright Vishnu P Kapoor India
Seuraavaa odotinkin taas innolla, OGA on yksi mielikkini tekstien tekijänä:

polku
yksinään
nyt

Copyright siis OGA

polun
loppu
yksin

Copyright Paul Hodder

Kun annettu aihe on vain yksi aihe niin välttämättä tuloksena on eri kirjoittajilta lähes samanoloisia sisältöjä.
Kuitenkin tuossakin yhden sana-elementin ero tekee jutuista erilaisia. Vai tekeekö?
Jatketaanpa vaellusta:


kapea polku -
kaste ruohoista
kastelee minun kenkäni


Copyright AUGUST MUTETI (Kenia), samasta maasta on myös seuraava:

kapea polku -
käärme liukertaa
pensaikkoon

Copyright RODAH KALOKI Näitä polkuja oli siis 124 erilaista. Tässä vielä yksi Keniasta:

mutainen polku -
jalanjälkeni liittyvät
useaan muuhun

Copyright Sammy Musili


Lopuksi minun osuuteni:

eksynyt?
polku ei palaa
vanhasta metsästä

Eli copyright by Tikkis



Ps. Yhden pöllöjutun julkaisin erikseen, oli niin houkuttelevaa liittää se facebookin keskusteluihin kommentiksi... :-)


English-blogissani on myös yksi kuva. Kuva on oikeastaan autolla ajokelpoisesta tiestä, mutta menkööt polkuna?

Kuten Risto Rasa kerran minulle sanoi, niin ei runouden pidä niin erityisen tarkkaa olla.

Yksi haikukisasta

pöllöjä ...
sisäänpääsy
syviin metsiin

Copyright Jennie Townsend, suom. j.t.


Lainaus Shiki_montly_kukain Elokuun 2015 vapaamuotoisesta osiosta

tähtien valaisema

kirkas
tähtien valaisema yö -
murtomiehen painajainen

Kyseessa minun osuuteni elokuun haikukilpaan, aiheena varsinaisessa haiku-osiossa eli kigo-puolella oli tähtien valaisema yö


Bill Kenneyltä seuraava:

etäisyys
lätäköstä lätäkköön
tähtikirkas yö

vilkkuvat tähdet -
hyttysten ympäröimä
teltta

Tämän copyright Carmel Lively Westerman
Seuraava on Oddbjørn Aardalen.lta:

tähtikirkas yö
kaukainen
koiranhaukku

Lopuksi John McDonald Edinburgh Scotland:

tähtien valaisema kanava --
tiputtelen niiden ylle
sillalta kiviä

kauhuleffa
olohuoneeni ei koskaan
tarpeeksi pimeä

Copyright Bill Kenney 6.6.2015, suom. j.t.

Telkkarin ruutu
vilkuttaa murhaajalle:
tuolla on saalis!

(Tikkis 2015)

Lasketaan syksyn lehtiä

1.

Kuka keväällä
tilasi kaikki lehdet
syksyn myrskyihin?

Tämän tekstin laadin keväällä Sami Liuhdolle...

Ajatus jäi kasvamaan:

2.

Mistä puu tietää
kuinka monta lehteä
oksillaan heiluu?

3.

Kun syksyn tuulet
puhaltavat lehdet pois
on puu yhä puu

Hupsis, nyt on jo syyskuu

Heinänteko oli ennenvanhaan maataloissa vuoden tärkeimpiä juttuja. Talveksi piti saada lypsylehmille syömistä.

Kamppailin kynäni kanssa luonnosvihkooni muutaman heinänteon aiheen parissa;
siitä on jo aikaa kun olen tehnyt heinää: 56 vuotta sitten olin heinäpellolla Korppoossa, ja yli-innokkaana osasin aika usein täysinäisellä heinähangollani särkeä heinäseipään terävän kärjen.

Kaipa niitä korsiakin sinne seipäälle meni.


Muutama kirjaus aiheesta Heinänteon hetki

# 1


Vihne takertuu
kukkuvaan seipään kiinni -
heinä on tehty?

Tässä yritänkö olla vain vitsikäs ja olla tietoinen käen vihnekurkusta?-)

# 2


Seivästettyinä
tapetut timotein versot
pölyttyneet

Julkea tavurikko riveillä? Muistuma jostain muusta kuin ravintopellon tuotoksesta?
Freudilla tulkittavaa?

# 3

Heinäladossa
pölytkin altistuvat
allergialle

# 4

Tuulinen pelto -
tihkusade tuulettaa
pölypesäkkeet

# 5

Siitepölyinen
heinähaasia tulvii
uuden kasvua

Vielä bonusteksti:

pureva punkki
hermostuu niittokoneen
rätkätyksestä