Jôsô sateisella Setan sillalla

Ihmisiä juoksee
talven sateessa Setan sillan
toisessa päässä

Jôsô eli 1661 - 1704.

Setan silta on pitkä silta ja rankkasade on saanut ihmiset ryntäilemään.
Jôsô on sillan kuivassa päässä, kuvastaen sillan pituutta.

Jôsô oli yksi kymmenestä Bashoon oppilaista.

Buson kuunvalossa

Jäinen kuunvalo -
pienet kivet ratisevat
jaloissa

Buson eli 1715 - 1783.

Shiki kuunvalosta

Puiden varjo...
minun varjoni liikkuu
talvisessa kuunvalossa

Shiki eli 1866 - 1902.

Taigi ylittää siltaa

Ylitän siltaa yksin,
kylmässä kuunvalossa
sillan ääni

Taigi ylittää siltaa, jaloissa kumajaa puisen sillan ääni.

Hopeinen kuu taivaalla, ja yksinäinen kulkija.

Sillan äänestä on seuraa.



Taigi eli 1709 - 1772. Taigi oli Busonin oppilas.

Vaahteran oksa uhmaa yöpakkasta.

Vilkaisu pihalle:

Vaahteran oksat
sojottavat uljaina
yön pakkasessa

sojottaa rohkeana?

 Vaahteran oksa
 sojottaa yön
 pakkasessa.
 Sininen aamu nousee
 herättämään varpuset.

Yön varjoissa
Yö on ihan yksinään,
Ilta hiljenee.

Kuurainen oksa
ojentuu katulampun
valoa kohti.

Kokeilin tuohon myös seuraavaa riviä:

nousevaa aurinkoa


Minusta kaupungissa katuvalot luovat lämpöä meille keikille?

Piikkinen oksa
pitää lumihattaraa
suojakilpenään.

Eksynyt tuuli
löysi itselleen kaverin
leijuvasta lumesta.

Tästä kehittyi:

Leijuva lumi
löytää leikkikaverin
aamun tuulesta.

Talvilisä-julkaisuun

Sumuinen ilta.
Valaistu kirkontorni.
Enkeli valvoo?

Talvituuli 25.4.

Öiseltä 
taivaalta sataa  
pieniä leijuvia lampaita.

Talvituuli s. 25.4.

Talvituuli 34.4.

Oi 
lumihiutale parka,
eikö sinua palella?

Kirjoitettu 21.2.2007

Talvituuli s. 34.4.

Räntäsateessa
parvi kurkia lentää
kohti pohjoista.

Harakka istuu
risu poikittain suussaan
räntäsateessa

Nuutajärven lasikylässä käymässä

Nuutajärven lasikylässä oli tapahtuma 15.2.2015.

Löysin sieltä lasinen maljan.

Tässä kippo keikkuu tuohisten klapien päällä.






Nuutajärvellä opetetaan lasinpuhalluksen perinteeseen. Samalta myyntitiskiltä löysin myös alla olevat seurustelukipot.

Mittakaava selviää kun vertaa takana tuikkivaan tuikkuun.





Arvostan erityisesti sitä että nuo identtiset kupit ovat erilaisia!

Ne ovat elossa.

Ailun Nuutajärvellä puhaltamasta putelista

Tapasin Ailun 1960 luvun lopulla tai 1970 alussa Helsingissä.

Kerran hän kertoi käyneensä tutustumassa Nuutajärven lasikylään Kaj Frankin kutsumana.





Nuutajärvellä Ailu oli puhaltanut paksusta lasista pullon,
jonka työnsi minulle.

Tiedossani ei ole jatkoiko Ailu koskaan lasinpuhaltajan taitoja.




Hän oli lähdössä kotiinsa Pättikkään eikä raskaasta lasista puhallettu pullo kunnolla mahtunut mukaan?

Olen säilyttänyt pulloa. Muuton kohinoissa sen korva on lähes murtunut.

Voisiko siihen liimata pienen palan murtuneen lasin tilalle?


En ole pullossa säilyttänyt mitään, minusta se on ihan hauska noinkin.

Löysin kuvat arkistoistani kun olen huomenna lähdössä Nuutajärvelle tutustumaan lasinpuhaltajien ravintolapäiviin.


Siitä sitten mahdollisesti lisää kun palaan sieltä takaisin.


Labels:

Nils-Aslak Valkeapää,
Kai Frank
Nuutajärvi

Yksinäisyyden teemasta

Piti veivata lyhyt runo aiheesta yksin. (Englanniksi.)

Miten se ilmenee niin että mukana ei ole itsesäälin nyyhkytystä?

Miten muutamalla sanalla ilmenee että on yksin.

Ratkaisin jonkun näppärältä tuntuvan, mutta yksi jäi yli:

linnunpelätin
odottamaton vieras ...
lumimyräkkä

Nyt herää kysymys että miten lumimyräkkä tuntee olevansa yksinäinen, onhan heitä monta lumihiutaletta siinä myräkässä.

Ja linnunpelättimen roolikin on karkottaa tunkeilijat etäälle.

Eli teemaan siis voisi riittää yksi sana:

        linnunpelätti! 

Huutomerkki tuo tekstiin aggressiivisuutta.
Piste lopullisuutta. No entäs tämä:

      linnunpelätti

:-)

jäät ahtautuvat
lähtiessään matkalle
Paraisten aukkoon

Venäläiset ovat suunnitelmallisesti hankkineet tukikohtia Turkuun johtavan meriväylän varrelta. Viimeksi herätti kohua Paraisilta hankittu Airiston lomakeskus, jonne he myös ostivat Suomen Laivastolta ylijääneitä sota-aluksia.

Tuossa kuvassa turkulaiset ovat kehittäneet puolustuksellisen vastaiskun; jokeen kerätään ahtojäita jotka virtaavat kohden Paraisten Aukkoa, josta venäläisillä ei vielä ole tukikohtaa varattuna?

Laihakuusta sivulta 43

        Rohkeus!


Mitäs siihen sanot, oi kuu?

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu



Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7

Laihakuu sivulta 34

Seuraavana päivänä 
    taivas oli pilvessä,

     että kuusta ei erottanut
    kuin pari kajon kaistaletta. 

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu



Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7

Laihakuusta sivulta 26

 


Metsän on helppo, 


      senkun kasvaa. 

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu



Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7

Laihakuusta sivulta 29

Miksi tuuli humisee puissa? 

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu



Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7

runon loppu sivulta 29

aurinko heiluu
harakan ääni hyytyy
tuulen rippeisiin

Saamelaisuuden päivänä Aurajoen jäät lähdössä jo

Helmikuun kuudes -
Aurajoesta lähtevät
viikon vanhat jäät

Laihakuun sivulta 35

Vaikka kuinka kuuntelen

ei kuun noususta synny ääntä,

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu



Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7


ote runosta sivulta 35

Laihakuun sivulta 25

Kuin tarkistaisi, että puut kasvavat

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu



Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7

Ensimmäinen rivi sivulta 25

Horisontti pölyssä

Onko
aurinko pölyssä
horisontin tuollakin puolella?

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu


Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7


(sivulta 54)

Tsirpeti

Aamun lintu,
   tukka hänelläkin 
      sekaisin,

sanoi: tsirpeti,
tsirpeti.

En viitsinyt vastata. 

Kokoelmasta, Juhani Tikkanen,
Laihakuu


Kolmen mutkan maja, 2006
ISBN 952-92-1033-7


sivulta 5

Kigo Tammikuu 2015

Perinteisen haikukisan aiheena oli tammikuussa Uuden Vuoden ensi vieras...

Sikäli mukava kisa että ensin tuli pähkäiltyä teemaa edestä ja takaa ja sivulta kunnes sorvasin Juhatik-blogissa nyt julkaisemani version. Käy vaikka kurkkaamassa?


Minulle rivinvaihto runossa merkitsee tärkeää elementtiä,
joillekin se on tarpeen äänellisen rytmin saamiseksi?

Ääneen luettuna runot ovat erilaisia kuin paperilta tavatut
ja näyttöruudulta sihdatut ovat erilaisia kuin paperista.


Käännös on usein erilainen kuin alkuperäinen.

Tässä käännöksessä suhautin rivit eri järjestykseen, onhan englannin lause usein muutenkin sana sanalta ajatellen hiukan erilainen kuin suomeksi äännähdetty puhuttu lause? :-)


Mitä lyhyempi teksti sitä hankalampi sitä on tehdä. Hyvätkin lukijat eivät useinkaan malta lyhyissä teksteissä pysähtyä vaan antavat vauhdin viedä marginaalien ohi, hukkaan. Hupsista.

vanha aurinko
lumimyräkän jälkeen
ensimmäisenä

Ilokseni vanha suosikkini, nimimerkki Oga oli taas mukana:

hiipuva tuli
uudenvuoden lumessa
kaksi silmää hehkuu

Tätä makustelin pitkään ja hartaudella... Analyysejä olisi muutama, usea.

hiipuva voisi olla myös suomeksi kuoleva, mutta eihän tuli koskaa kuole?

Tuli hehkuu, kiiluu, rusottaakin.

Noista voi alkaa!

valkoista lunta
entisten muistamina
ympärillämme

Tämä on muodoltaan haiku, mutta entä sisäkalut, riittääkö ainekset haikusoosiin?

Tikkis 1.2.2015