Kaatunut heinä -
sirkan siritys lakkaa
niittosilppuriin

Tiedä ihmisistä,
ainakin linnunpelätit
ovat köyryselkäisiä.

(Kun Issa palasi pitkästä aikaa kotikyläänsä.)

elokuun aamu -
aurinko hilautuu
vieläkin ulos

Auringonvarjo

Aurinko laskee -
auringonkukan varjossa
vieläkin lämmin

Kesällä oli reilun kuukauden lämmintä. Tuo teksti on suomennos. Siinä mietin kesän lyhyttä valoa että ehtiikö auringonkukka meillä pohjoisessa täyteen kukkaansa kun se jo alkaa laskea.


Kasvitieteessä pitää olla tarkkana.

Kaipa tuo on sitten mahdollista, meilläkin?-)




Elokuu kuolee -
aurinko viipyy niinkuin
kesä olisi

auringonkukka -
syksyyn nouseva kuukin
on peilikuva

Miten
metsähiiri näkeekin
juoksennella pitkin kanervikkoa?

Aamun aurinko
iskee säteensä aamukasteisiin
hämähäkin seitteihin.

Tämä hetki on ikuinen.

Kahden
pilven välissä
hiljainen kohta taivaalla.

auringonpaiste —
ukkoskuuron jäljiltä
vielä pisara



    Tunturin rinne - 
    lohkareiden suojassa
    vihreä sammal



Kenenkään 
      koskematta 
kivenlohkare 
        hajoaa

Tämä on ote runoelmasta jota kirjoittelin muutama vuosi sitten

kupliva aika
viettää jokea alas -
koski kompuroi

ruoho rauhoittuu -
ohimenevä sade
oli kuin tuuli

onkivapani
yrittää houkutella
pilvenretaleen

jokea pitkin
nousee alaston tuuli
katsomaan minua

muutama vuosi sitten aloittamastani runoelmasta

Auringon varjo - 
hyttynen ei nukahda 
edes hetkeksi




    paistaa koko yön 
    taivaan joka puolelta ...
    hyttynen valvoo




ovi kolahtaa ...
kaiku kiertää pöheikön 
säikyt hyttyset

Aamukahvilla
nukkumattomat unet
kuin kuumaa ilmaa

Yön valosade
paljaan kainalon alla –
rihmankiertämä




    Paljas kesäyö —
    aamuyön väsymätön
    valo pilkistää




Yö peitteen alla –
niinkuin sinä olisit
kiinni ihossa

runoelmasta jota kirjoittelin muutama vuosi sitten

Pölyinen tuuli
nuuskii hyttysen pierut
parven kerrallaan

pilvi pysähtyy
ja vuotaa kaiken kuiviin -
lentokala ui

Ote Tilattu yö - tekstistä

kesää härnäten
taivaalle on seilannut
jokunen pilvi

Auringonkukka
siementää jälkeläiset
oravan suuhun

Kulunut maantie –
tienvarren ojat täynnä
rapaista vettä



    Sanaton taivas
    auton tuulilasissa
    suhisee ohi



Kuluneet renkaat –
katalysoitu mantra
pakoputkesta

ote runoelmasta jota rupesin kirjoittelemaan muutama vuosi sitten

Oksien lävitse
aamutuuli suhahtaa –
kuulen itseni

Varohan vähän!
Aion kääntää kylkeäni,
oi kotikirppu!

Minulla on myös versio missä kirppu = kotisirkka. Minusta tämä kotikirppu on inhimillisempi?

Tämä seuraava on senoloinen kuin olisin sen jo jossain julkaissut?

Yöllä,
majani ympärillä,
sirkka metelöi.

Tämäkintuntuu tutulta:

Ja kun kuolen,
tule vartioon haudalleni,
oi heinäsirkka.

Synttärikoira

Inkku kävi kaupungilla ja repustansa ilmaantui tuommoinen.

Keskeltä katki -
punkkukoira kipittää
katkaisujuhliin?

:-)



Nyt mulla on henkilökohtainen ongelma:

Huomenna olen sopinut aamutuimaan lähteväni kaukomatkalle Sepon kanssa Itään, kohti Sipirjan kivikoita.

Junassa viimeksi istuessa Bistro-kärryjen hoitaja kuulutti että omien eväiden lipittäminen on sitten ankarasti kiellettyä toimintaa.

Ja aamulla aikaisen ennen kello yhdeksää ei Bistrokärryvastaavaltakaan tule mitään kahvia vahvempaa saamaan? (Jollei Kokista lasketa.)


Jos nyt Inkun kanssa tuo koiraputeli tyhjätään niin aamulla mulla voi jossakin sisuskalujen muistoissa olla vielä mukava fiilis ainakin, eli tunnollisena kansalaisena en siis uskaltane tuota edes aukaista?

:-(

heiluttaa häntää,
punkkukoiran peräpää -
elämä jatkuu

Kuten savuksi
murskattua kiveä
maantie keuhkoaa

Muutama vuotta sitten aloittamastani runoelmasta

Pilveilee. Tuulee.
Minä vähän pieraisin.
Maailma on valmis?

Pätkä runoelmasta jota kirjoitin muutama vuosi sitten

Lämmin elokuu -
huonekärpänen viihtyy
parvekkeellamme

helppo päärynän
on puun oksaan kiivetä
kesävalossa

Hylätty pesä # 2

Jatkoa eiliselle:

Hylätty pesä -
sinitaivaalla liitää
äänekäs varis

Hylätty pesä # 1

Lintujen pesät alkavat tyhjentyä. Joku on voinut jo pesiä toisenkin kerran. Ahkeria lintuja?

Tein yhden kun mietiskelin minkälainen jalanjälki linnunpesällä on:

Hylätty pesä -
puun alle unohtunut
valkoista paskaa

Sanan unohtunut tilalle makustelin myös seuraavia:

kerättynä
kasattuna
talletettu


Ja riviksi 2 oli myös luonnoksena:


puun alla piilottelee / kuivumassa



Niistä voi repiä erilaisia merkityksiä. Olkaa hyvät.

keskellä yötä
kuunsäde rymistelee
makuuhuoneeseen

Mukava päivä –
katalan maailman teot
eivät erotu

usvaturisti
seuraa väärää polkua
ja eksyy metsään

ylhäinen pilvi
kiertää harakan pesää -
hedelmättömyys

Neukkula mielissämme

Kävimme tänään Aurajokisuulla katselemassa suuria laivoja.
Niitä ei montaa ollut, ja yksi suurimpia suomalaisiakin, kuunari Helena lähti merelle. Kuvassa näyttää vielä perälippuaan parin muun lipun liuhuillessa vierellä.






Aurajoelle piti tuleman muutama paatti enemmän, mutta huhun mukaan tekivätkin oharin.

Nyt oli rannalla väljää ja jätskikioskista sai Jättiksen kohtuullisella jonottamisellel :-)

Aurajoen ranta -
jätskikioskin katiska
uteliaille

...

Löysin tuommoisen pamfletin tapaisin viikolla ja pelastin sen jätepaperisäiliön lopulliselta turmalta.

Kuva alla:





Arvo Tuominen, Neuvostoliitto Leninin Perinnön Vartijana.

Painanut Tryckeriaktiobolaget Tiden, Stockholm 1941. 63 hapertumaisillaan olevaa sivua.

Muistan miten vuosikymmen sitten remppasin Nummenpakan vuonna 1928 rakennetun paritalon ulkoeteistä. Sieltä eteisen yläpohjasta löytyi monisteita joissa melko yksioikoisella tekstillä annettiin ympäri korvia silloisen Suomen poliittiselle valtaeliitille. Vai miten sen fiksusti ilmaisisi.

Kieliasu oli ilmeisen tulisieluisten väärinajattelijoiden jälkeä, ja yksikään alunperin A4.sta ei ollut enää ehyt. Koska eräs rahan vallan puolue taas on julistanut olevansa yksiselitteisesti vallassa katsoin kansallisvelvoitteeksi kokeilla josko saunan kiukaan alle niistä syttyisi roihu. Juu, tulipunaiset lieskat humisivat savupiipasta taivahalle. :-)

Loppuun vielä näyte Arvo Tuomisen esipuheesta:




Uskoakseni kirjanen löytyy monistakin kirjastoista, ja ainakin valtioneuvoston arkistoista.

Tätä yksilöä turvaan kotonani internationaalisen vapaan kansalaismielipiteen verukkeella hyllyjeni kätköissä.

:-)

Hohhoijaa

Olen pitkin talvea siivonnut vanhalta HTM-sivuiltani rönsyileviä tekstejä osittain kokonaan pois ja osin tänne blogiin talteen.

Mielessäni on operaattorin taannoinen yhden blogin lopetus. Heille blogit eivät kuulemma tuota tarpeeksi tuottoa.

Otin toki ne tekstini sieltä talteen ja ajattelin printata niistä(kin) jotain paperille. Tulos ei ollut mielestäni järin freesi. ?


Tänään mietin että jatkan siivoilua, mutta nyt ajattellen että en.


Mulla on koko HTM-sekasotku toki ftp.llä tallessa eli minun puolestani operaattori saa panna lapun luukulle.


Kysymys että kuinka pitkään Bitit säilyvät saatavinamme. Entä kuinka pitkään Teraiset USB-varastolevyt pysyvät ryhdikkäinä? Itsepoltetut CD ja DVD levyt ovat myös ilmiesen lyhytikäisiä. Muutama vanhempi mullakin on osin jo korruptoitunut. USB-tikut lienevät itsemurhakandien heiniä. Milloin data kaiverretaan graniittilevyille? Onko ihminen ikuinen?

HTM-sivujeni vanhimmat roiskeet ovat jostain 1990-luvulta ja kaipaavat ajanmukaistamista. Tai lopullista unohtamista.


Blogi ei ole oikein hedelmällinen isojen tekstien talletusmuoto, mutta esim. tämän Blogspotin kuukaisittaiset Arkistot ovat hyviä. Kommentit saattavat jäädä unohduksiin.


Parasta ennen
päivämäärä ohittui
vuosia sitten?