Tuulinen päivä,
syvänsininen taivas --
savu nousee taivaalle

Umpikuun aika

Japanilaiset tykkäävät täysikuusta. Haikuja löytyy.

Mutta entä umpikuusta. Se on täällä tänään.

Sellaisesta mitä ei näe on hankala rustata oivallista haikua?

Keräsin talteen kolme Issan kuutamorunoa, kuitenkin.

Kuu tänä yönä!
Olisipa hän täällä,
kuulisi ärinäni.

Loistava kuu!
Istun kuten Buddhakin,
jalat koukussa.

Täysikuu;
minun läpilaho majani
on mikä on.

Copyright siis Issa. Suom. versiot j.t.



Bonuksena yksi Tikkis, vuosikerta noin 2007:

Täydellinen viikonloppu
kuun katselemiseen --
uuden kuun aika.

Pari Issaa talteen

Muutama Issa lisää kalasteltuna vanhoista varastoistani/HTM-arkistoista:

Me lähdemme nyt:
rakastelkaa minkä jaksatte,
majamme kärpäset!

Innokas kirppu;
sinä muutut heti Buddhaksi
käsivarrellani.

Älä tapa sitä kärpästä!
Katso, se rukoilee käsillään,
se rukoilee jaloillaan.

Nämäkin sietää pitää tallessa:

Alastomana
alastoman hevosen selässä
kaatosateessa

Tule tänne, tule!
Tule leikkimään kanssani,
äiditön varpunen!

kts vanhaa uutista:

http://juhanitikkanen.blogspot.fi/2009/04/issan-hyonteisia-vuodelta-1808.html

Onpa kylmää:
yksikään ötökkä
ei lennä lamppuun.

Shiki

Viluinen aamu

Viluinen katu
odottaa aamuyöllä
lehdenjakajaa.


Suomen perustuslain perusteella kavarttaaleittain huohottava Itella aikaa ulostaa läjäpäin tuottamattomia postinjakajia? Eivät tuota voittoa omistajalleen. ?

Montako yötä
pimeä vielä jatkuu?
Entä pakkaset?

Pitkä syksy oli lämmin ja metsissä metsäkoneiden renkaat tirisivät heitteissä.

Nyt on viileätä.

Ihan kuten kuuluukin olla, ja aina talvisin ollut.

Joskus aamulla nukuttaa.
Aamuaurinkokaan ei herätä koska nukkuu itse,
unelias aurinko.

Valoisa aamu?
Ei vaan heräsin vasta
aamupäivällä.

Ps. nämäkin tekstit ovat siivousämpäristä vanhoista HTM-sekalaisistani.

Sunnuntai-iloksi jokunen Issa taas

Talvi on nihkeän ja pitkän syksyn jälkeen taas totta. Siihen kestää aikansa tottua.
Että talojen nurkat jäähtyvät, ja lämmitys maksaa. Miten luonto tästä selviää?

ohut seinä --
hiiren kolosta
tulee kylmää

Erilaisia säätiedotuksia seuratessa on yhteistä kylmän ilman rooli.
Kylmää on, vaikka katsoisi maksuTVn maksukanavia.
Joku maailman mahdeista ei vielä osaa hommiaan?



Kylmä ilma
sanonut ihan äsken:
"tämä talo!"

Issa vuonna 1817. Issa asui Japanin kylmällä seudulla. Talvi ja sen mukana ei koleus vaan kylmyys oli todellisuutta, kutsumaton vieras.


Nämä pari sopivat hengeltään joukkoon:

Talvinen tuuli --
kymmenentuhatta lintua
kiroilee!

lumihiutaleet vilahtavat --
loistava
kuunvaloisa yö

(Tämä viimeinen on vuodelta 1823)

Issan talvi, pari näytettä

Talvinen tuuli
eikä juttukaveria --
ilta

Suuri Lumi --
suoraan yläpuolella
Linnunrata!

Suuri lumi on Issan vuodelta 1813

Kristian Blomberg itsekseen muuttuva

Toisinaan askeleet kaikuvat seinistä kuin joku tai jokin ajaisi takaa.

(Kristian Blomberg sivulla 34.)

Minulle käy usein hyviä runoja lukiessa niin että lukukokemus kasvaa luetusta tekstistä ulos.

Kuiskaavat korvaan
    rivienvälin melu,
    silmiin kuultava

(Tikkis 2014.)

Joskus se harmittaa. Mutta ei enää; olen siinä iässä että moni parhaista tuttavistani on jo viisaasti hiljaa. Eivät ota kantaa jos yrittää herättää keskustelua. Parimetrinen hietamaa vaimentaa turhanaikaiset pulinat.


Kasvanut elinaikakerroin pienentää eläkkeitä. Liike-elämä hamuilee eläketurvarahoja. Niillähän maksaisi mukavasti lisäbonuksia niille jotka saavat konserninsa talouden yhden kerrallaan persiilleen. Mitä huonommin firmalla menee, sitä suuremmat bonukset johdolle?

Pulun siipien ääntä ei tunnista nauhalta pulun siipien ääneksi.

Sivulta 20. Kursivoidut otteet ovat teoksesta:
Kristian Blomberg itsekseen muuttuva,
Poesia 2011. 78 sivua.

Jos kuvaa valottaisi tarpeeksi kauan, haihtuisivat ihmiset pois kaduilta.


(Sivulta 13.)

Ihminen kokee sellaiset molekyylit yhtenäisiksi joissa atomit viuhuvat aineelle ominaisella vilskeellä.

Valokvantit eivät ole kiinteitä valonsäteiden levyisiä maanteitä, tai edes leveä palkki auringosta maahan.

(Yöllä kuun kautta!)


Entä jos ympärillämme on toisia maailmoja jotka väreilevät niin hitaasti että rajoittuneiseen aikakäsitykseen sidottuina emme sitä erota.


Sitä mitä me emme erota sitä ei ole.


Voisiko joku toinen maailma olla niin harvaa että suhisemme sen ohi ja lävitse?

Ehtiikö Kairon Sfinksi keskustelemaan tämän harvemman maailmanjärjestyksen kanssa.


Aika on matemaattinen suure. Pisin aika tietoisessa avaruudessamme lienee nykytiedon mukaan vajaat 20 miljardia valovuotta. Sen kauempaa ei olla havaittu mitään ajaksi mitattavaa. Joku tuonkin on metrimitalla mittaillut.


Ja mikä on lyhyin vielä tajuttava aika? Elektronin kiertoaika atomissa? Entä sähkö joka ilmenee siitä tilasta jossa elektroni viuhuu?



Kun tuntemattomia sanoja nousee huulille, huoneen lämpötila tuntuu muuttuvan


(Kristian Blomberg sivulla 46.)


Kamerani automatiikka pitää ihmisen puolta. Kirkkaalla valo-ilmalla kamera päästää vähemmän valoa digikennolle. Ja kun kameran mielestä on liian pimeää niin se tallentaa mustan ruudun.
Jos kuitenkin valottaa riittävän pitkään niin ottaako kamera lyhyen maailmankaikkeuden ohilennosta kuvakopion?

Pitää olla tarkka että kamera ei tärähdä.


Jos jostakin kohteesta ottaa riittävän monta valokuvaa, niin huomaako kuvattava kohde että hänestä on otettu valonäytteitä kameran digivankilaan?

Valo ääntelee.
   otapa siitä kuva,
   printtaa kopio

(Tikkis 2014). Sivulla 41 Kristian Blomberg julistaa:

Tauko.

Seisotaan hetki,
että hengitys ehtii 
tasaantua

(Tikkis 2014.)




Miksi pienillä teoilla on merkitystä vain jos ne tehdään


(Kristian Blomberg sivulla 77.)

Kokoelma on ilmestynyt jo vuonna 2011. Minun silmiini se ilmaantui vasta tänä vuonna. Mayojen kalenterin loppua ei kuulemma kannata pelätä. Sanoi joku.

Että taivas putoaa niskaamme, sitä pitää pelätä?

Ja ettäkö mihin kategoriaan tämä Poesian kustantama itsekseen muuttuva asettuu?

Mielestäni sen paikka on runohyllyssä, siellä se saa tulla juttuun, kunhan ei öisin pidä isompaa mekkalaa.



Hiljaisuus täyttyy äänistä ja ajatuksista

(Kristian Blomberg sivulla 45.)



Turussa -12 asteen ulkolämpötilassa, hellassa palaa tuli ja se nostaa lämpömolekyylit pomppimaan sisällä + 23 C energiatasoilla. Kelpaa tässä maailmassa siis elostella.

jos valon äänen 
pysäyttää 
niin tuleeko vilu?

Tikkis 24.1.2014

Vanhoja Issoja turvaan htm-sivuilta

Aamunkoitto -
Asamavuoren sumu
levittyy pöydälleni.

(asa = aamu)

Tämä huvittaa minua. Kasvoin lapsuuttani Turussa Asa-radion pihalla. Asa tuli sanoista A. Sacrelius, tehtaan perustajan mukaan.

Vanhusten tapaan
lämmittelen selkääni
tulen hehkussa.

Ensilumesta
paskan kirjoittaminen
ei ole taidetta.

(Ensilumi = vuodenaikasana!)

Jäätynyt
polku, joki -
viisas lintu lentää

Sillalla
on jäätä -
kiireiset autot kiitävät

Aukaisin tietokoneeni -
horisontin takana piileskelee
vaarojen maailma

Kylmä iltapäivän tuuli --
pysähtyy, starttaa taas,
ahkera pakastimemme

Jatkakoot täällä elämäänsä, siivosin htm-sotkuista tänne turvaan

Turussa tyyntyy jo

Muutama päivä sitten pakkasten tullessa kaupunkiin kävi koillisesta tuuli. Se sai pikkupakkasen tuntumaan kylmemmältä.

Hyytävä tuuli -
eilen koillisesta,
tänään koillisesta

Kajiwara Hashin

Turussakin odotellaan että sataisi lunta.

Routa syvenee pakkasista kun maassa ei ole lunta.

Kävisikö aiheeseen tämä Kajiwara Hashinin (syntynyt 1864 - ?) haiku:

ei taivasta
ei maata --
vain lumisade

Liitän myös tänne talteen Facebook tekstini 20.1.2014:

talven tuuli
sotkee mennen tullen
oman varjonsakin

Kaivelin kogarashi-aiheisia tekstejä, ja vielä yksi, tekijänä Natsume Sooseki (1867 - 1916):

Puhaltaa yhä,
raivoisa talvituuli -
puut jo lehdettömiä

(Raivoisa talvituuli, eli japaniksi kogarashi, on Japanissa tuuli joka ryntää alkutalvesta kimppuun eikä anna armoa.)

Tampereen Babel; Juha Siro

runoilijat tekevät kauhistuttavan yksinkertaisia havaintoja.

Juha Siro runossa 250.

Puuhasin välillä muita juttuja. Luin kybertekniikasta ajatuksia, tukka pystyssä. Kun taistelu on turhaa, koko maailman aivan kaikki tieto on yksissä käsissä.

Niin on vaan päätetty.

Juha Siron Babel on koko Tampereen aivan kaikki.

Sitä ei yhdellä sohvaperunansyöntimakuulla lue.


Siron runoista puuttuvat loppusoinnit. Runsaasta tekstistä nousee juonirakenne? Ei se silti mikään romaani liene.

Tampereen valtauksesta alkoi Suomen talousmaailman itsenäisyys. Sitä turvataan nyt veroparasiiteissa, kuten Luxembourgissa, Cayman Saarilla, ja missä lie. Suomen rahat ovat turvattuja merien ja mantujen takana.

Verokarhun kämmen ei niihin yllä. Raha voitti Tampereella. Siljon lohet eivät kahlehdittuja koskia enää nouse. Nyt Suomen Turkuunkin lohet tuodaan Norjan kasvattamoista. Tarjouksessa, vain kaksi pakettia per talous...

Siron Babel on 364 tekstiä. Normaalivuodesta jää yksi lukijan itsensä tyrkytettäksi.

Määrällisesti lähinnä tulee mieleen Leevi Lehdon Päivä, 24 tunnin STT-tekstit. Huohottavasti tykyttävä tekstiahtaus yhdeltä päivältä.

Tattaripuuroahan siitä on lukutulos?



Suomessa on tapana julkaista runsaasti ohuita kokoelmia. Kuten muuallakin maailmassa, esim. USAssa Joseph Massey julkaisee ohuita kämmenkokokoisia vihkosia. Ne ovat sitäpaitsi hyviä!

Muutama tuhdimpi kokoelma tulee Päivän ja Babelin lisäksi mieleen, etunenässä Jukka Vienon Stockan kulma. Joku ei siitä tykännyt, hänen murheensa; Stocka nyt vaan on oivallinen teos.

Onko Babel "oikea" runokokoelma?
- On koska Juha Siro niin määrittelee.

Lukijalle jää vastuu niellä se, laajentaa henkilökohtaiset määritteensä.

mitä tapahtui ennen tietoisuutta

Runosta 147. Juha SIro siivilöi runoihinsa avaruudesta liiteleviä säikeitä, ne eivät ohita kuuntelematta ihmisiä.

Jää tiedostamaton jälki joka alkaa elää.

Ilmaan pysähtyy kaiku jonka kuulee. Se asettuu paikoilleen. Pitelemättä.

Ei liene lukijan vika jos neoroneja suhahtelee ennakkoluulojen harsujen seitteihin.

Miten meidän kaikkien käy?

Runossa 231.

Jos tänään maailmankaikkeuden tammelan torin mustamakkarapannusta pomppaa neutriino avaruuksien reunaan ja ohittaa sen reunan niin laajeneeko avaruus sen neutriinon energia x nopeudella kauemmaksi vieden mustan makkaran hedelmällisyyssanomaa niin etäs, ja ohi sen.

Missä on mustan makkaran pääte?

Juha Sirolta lainaus, runo # 359:

"Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut
suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle
pyhän kaupungin (Tampereen)
joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota."

Tampere on suomen vankin kirjailijakaupunki. Sieltä on lähtöisin Väinö Linna, Alex Matsson, Unto Kupiainenkin asui siellä, ja runoilijat Manner ja Viita.

Murha Kustaa ratsasti vuonna 1918 Tampereella ja aloitti Suomen talouden itsenäisyyden.


Nykyaikaisen sotilaan varustus maksaa paljon rahaa. Mutta se materiaalin rahallinen ylivertaisuus ei pysty rauhoittamaan Afganistanin toisinajattelevia? Jossakin on valuvika. Vuoden 1917 aikoina Pietarissa äänestettiin katukivillä. Niiden heittelyyn ei tarvita kuin kuokka, ja itseensä uskovat kädet.

Kellertävänruskeat höyhenet,
yhtä kysyttyjä kuin katukivet.

Juha Siro runossa 209.


Turussa oli tänään (19.1.2014) aamulla -16 C. Kylmä tunkee oven raosta sisään. Kasvihuoneilmiö taisi pysähtyä Barentsin meren merirosvojen kumiveneen liplatteluun?


Kyyninen maailma,
subtrooppiset hiihtokisat
tuottavat kultia


Sisällä on ulkomaailmaa kuulematta + 23 C.

Pari irrallista

pureva talvituuli
päätyy tuonne --
meren ääni



ulos merelle -
raivoisalla talvituulelle
ei ole paluupaikkaa

Copyright Ikenishi Gonsui (1650 - 1722)
Suom. j.t.

oi laskeva kuu,
tulethan huomennakin --
olen niin yksin

Tämä on Kushiron koulukunnan tuotoksia.

(Eilen oli täysikuu.)

Issan kirppuja

Jokin aika sitten kääntämiäni Issan kirppujuttuja tänne talteen:

Majani kirput;
on minun vikani
että olette niin laihoja.

Myös kirppujen yön
täytyy tuntua pitkältä
ja yksinäiseltä.

Issan toisinto samasta aiheesta:

Kirppujesi yö
tulee olemaan pitkä
mutta ei yksinäinen!

Issalla on usein hyvinkin samansisältöisiä haikuja. Ikäänkuin Issa palaisi muistelemaan, pari kirjoitusmerkkiä hiukan erimuotoisena. Onko kyseessä sama teksti vaiko toisinto.

Kuka valitsisi parista luonnoksesta sen "oikean".

Ja miksi.



Kenellä on valta
päättää Issan puolesta
milloin teksti istuu
parhaiten

Täysikuu vilahti

Eihän täysikuu
palele, vaikka taivas
on umpijäässä?

Vasta aamulla
täysikuu laskeutuu
alas pilvistä.

Tuon ekan työversio oli tämmöinen, en osaa päättää kumpi olisi kampi?-)

Ethän palele,
vaikka pilvetkin ovat
jäässä, täysikuu?

Katso samanhenkisiä:

Moon - htm

Paleleva yö -
eikö täysikuun valo
lämmitä lainkaan

Yksi Issa:

Luminen päivä.
Kotikyläni väki
mahtaa palella?

Miksi minäkin kirjoitan
    melkein joka päivä

                 rivin, pari,
          usein kolmirivisen?

 

Ei variskaan
       koko aikaansa raaku

vaikka vielä löytäisikin
             kohmeisen madon.

 

Tai toki metsätkin kohisevat
      joka kerta kun tuuli pyyhkii niiden ylitse.


 

Huuli pyöreänä
täysikuukin katselee
maailman menoa.

Tuikkiva tähti 
   ei oikeasti tuiki 
      vaan ilmakehä väreilee



        eikä tuokaan liene tähti 
        vaan 
        joku pliisu planeetta

        ilonpilaaja

Talvituuli 

 
    ryntää talojen väleistä 
      takapihalle

        tuulettaa 

         syksystä jääneen mnätänevän ilman 

         lehtien muistot 

    raikas piha 

     maa on kuivaa



Tekisi mieleni käydä takapihalla 
         kusella 

hiljainen sihinä 
             suoraan luontoon,

keskustelu 

    maan kanssa

Tähtikirkas yö -
joku noista tihruista
on Andromeda?

Niin kuin valkea kauluspaita 
   tulisi uudeksi pesukoneessa;
 kainalot haisevat puhtaalle 
pulverille.

Ei sunkaan talvi vaan tullut Turkuunkin

Eilen illalla pihalle kävi väärästä suuntaa tuuli. Siinä oli raikas tuoksu.
Muisto talvista.

Olen pitkän aikaa siivonnut HTM-sotkuja, ja noukin tähän aiheeseen sopivia muutaman talteen, olkoot nyt täällä jonkin aikaa.

1.

Itäinen tuuli
puhaltaa pakkasessa
portista sisään.

Pitkän sulan jälkeen ensimmäinen lumi käväisee ilmassa, ja muuttaa fysikaalista oloaan:

2.

Lumihiutale
pitkän matkansa jälkeen
sulaa kadulle.

Katujen liikenne ei tykästy lumista. Kalliit autot kurastuvat.

3.

Kurainen lumi
odottaa puhdistavaa
vesisadetta.

Maassa lumi heijastaa vähää valoa ja tulee tunne että hämärä ei olekaan niin tumman väreilevää.

4.

Lunta,
että musta maa
pysyisi piilossa

Mukavaahan pieni vaihtelu on. Ulkona on juuri nyt -8,4 C ja sisällä ikkunanpielessä + 22,9 C. Jossakin kohtaa ulkoseinällä siis täytynee olla tuosta keskiarvo, eli + 14,5 C? Mitä tapahtuu seinän siinä kohtaa jossa on +-0 C?

Ulkolaudan alla on paksu kuitulevy ennen vanhaa hirttä, siinäkö se raja jo olisi?

Rajan kirot?



5.

Noinko helppoa:
pieni lumisade, ja
kaikki valkenee?

 Keskellä valaistua kaupunkia
   pimeä viima viiltää ihmisen sisään.

   puiston alastomat puut
   hytisevät

       yksinäisen ihmisen
   luuhatessa puiden juurien yli,
   matkallaan tuonne, täältä.

Kolme vanhempaa Issaa ilahduttelemaan

kotikyläni
on ikävällä tuulella --
talvinen sade

myös variksella
on metsikkö jossa
kasvaa vanhaksi

(vuodelta 1820)

usvainen sade
usva-yö, usvapäivä...
minun majani


(1818)

Nämä pelastin talteen html-historian kaaoksesta...
Tekstien copyright Issa, suom. versiosta täysi vastuu J.T.

Juha Siro kiipustaa Baabelin torniin

Tärkeintä elämässä on tulla haudatuksi hyvin.

Juha Siro, runossa # 316 kokoelmassa Babel, Tampereen runot. Palladium 2013. 164 sivua.

Juha Siro muistaa ensin Pentti Saarikosken ajatuksen, että Elämä on ihmiselle annettu jotta hän tarkoin harkitsisi missä asennossa tahtoo olla kuollut. (P.S. Toisia runoja.)

Torsti Lehtinen on joskus käsitellyt samaa kuolemisen teemaa.

Pohjoisessa ennen saamelaisia, ainakin Neukkulan puolella, asui kansa, josta virallinen Neukkula ei paljon suostu puhumaan tai tutkimaan. Tämä esikansa poltti kuolleensa, eikä jälkeäkään ole jäänyt tutkittavaksi.

Minulle on kerrottu että muinaiset saamelaiset käärivät vainajansa pajunkuoriin ja asettivat vainajan tunturien tuuliin unohtumaan tämän maailman kivuista pois.

Pajunkuori lievittää kipuja.





Kun ihmisen ruumis poltetaan taivasalla niin savuhöyryt alkavat kiertää maapalloa.

Haihtuuko osa höyryistä energiana maan ja kuun väliseen tyhjään tilaan.

Avaruuden Bermudan monikulmio?

Juha Siron kokoelman syväluotaus jatkunee tuonnempana? odotan mitä minussa tapahtuu kun luotain antaa paluukaiun. Sonar.

Savuna ilmaan
estämään aurinkoa
lämmittämästä

Tikkis
sateen tuhnuisesta Turusta 9.1.2014

Lyhenevä yö on yhtäkaikki pitkä, ja pimeä

olen tottunut siihen 
miten isket tulta sytyttimelläsi 
    ja poltat poroksi 
pimeyden johon olen tottunut

(Lainaus Bei Daon runosta sivulta 36. Kts eilinen teksti.)

Aika ajoin Bei Daota maistellessani kuulen iloisia kaikuja vaikkapa Santookan lyriikasta.

Ikäänkuin läheistä keskustelua. Intiimiä.


naminami




Turussa lämpenee, tänään hipoo jo +7 astetta C.

Meton office uhoo että perjantaina tulee TALVI! Ans kattoo.

Koko yön sade
nähnyt pimeässäkin
laskeutua

Tuo viimeisen C. on Tikkiksen tammikuinen 2014.

Bei Dao puhuu peilille kiinaa

Runoilija Bei Dao asuu nykyisin Hong Kongissa.

Kiinassa on muutama erilainen kieli. Kantonin kiina ja Mandariinikiina, joista jälkimmäinen lienee nk. virallisempi kiina? Sanghaissa piipahtaessani minua valaistettiin myös tiedolla että Sanghaissa on olemassa ihan oma kiinansa, jota eivät kuitenkaan kaikki enää ymmärrä. Kiinan muinais-savonkieltä?-)


Kävin toukokuussa 2013 mm. Hong Kongissa. Puhuin siellä perusenglantia. Suurimman osan aikaa istuin seminaari-luennoilla. Uusia näkemyksiä toki myös sain. Ne lienevät aina hyväksi ihmiselle?

Lähdön aikaan Hong Kongissa satoi kesäsateita

Louhikärmes heilutti harjaksiaan kuiviksi, 

   sitä mitä se ei tavoita 

   sitä ei ole 

           ole
      
                 massaa

Louhikärmeksen kanssa on parasta olla hyvissä väleissä,

hengitetään happea sisään,

häkää ulos

maailma on lämmin 


(Yllä Tikkis, ote sohvarunosta 2014.) 

Sivulta 120 lainaus:

Kun lintu kilpailee varjonsa kanssa
siitä tulee kaiku

Seuraava Tikkis-teksti on suoraa vaikutetta Bei Daon runosta Tämä päivä, kts kokoelmasta sivua 103.

Kalastajat tyhjentävät meriä,

nykyisin eivät enää omiaan
sillä ne on jo tyhjiä,
eikä merirosvous ole
mediaseksikästä?
Vai olisiko? Vaarallistako?
:-(

Barentsin meren kalat ovat öljyä,
vanhoja kasvien jämiä,

ei rikkipitoista öljyä saa syödä,
direktiivi kieltää


Turussa on heti puolituntia jatko-aikaa
auringolle

miksi tympeät pilvet
eivät tukehdu?

Toispuoliset,
ylhäällä valo
alapuolella sataa


kuka on keksinyt pilvet?




Basam Books on yksi Suomen parhaista kustantajista. Sen kirjat eivät saa Finlandiapalkintoja. Eikä seikka ole eduksi Finlandiapalkinnon imagolle, imaginäärisesti.

Teos Puhun peilille kiinaa ilmestyi vuonna 2013. Bei Daon valitut runot on kääntänyt Pertti Seppälä. Sivuja on 155. Runsaasti mutta myönnän jääneeni kaipaamaan paria sataa runonäytettä lisää. Minulle jäi siis henkilökohtainen ongelma tästä(kin) kirjasta.

Ratkaisen sen ennenkuin järjestän omat 100 vuotisjuhlani Turussa Bambu Garden - ravintolan ikkunapöydässä!


Minusta, tässä iässä kun jo olen, (-suunnitellen jo 100 vee-juhliani,) on kiva kun joku teksti innoittaa kommentoimaan kirjoittamalla omiani.

?-)

Tämä lopun lainaus on kuitenkin itsensä Bei Daon, tulevaksi nobelistiksi veikatun:

Pyyhit ikkunalasin puhtaaksi valkoisella pilvellä
pyyhit puhtaaksi itsesi ikkunalasissa

(Bei Dao sivulla 120.)

Bonuksena vielä yksi Tikkiksen sohvalla laatimisista kolmirivisistä vuodelta 2014:

Metsä kiirehtii
levittämään oksansa
valojen väliin

Turussa7.1.2014

Tikkis

Olen tärkeä henkilö Lontoon pankkimaailmassa!

Olen tärkeä pankkihenkilö! Aamuyöllä heräsin kun kahteen eri kännykkääni tuli samanaikaisesti ylläoleva viesti.

En ole vielä ehtinyt auttamaan United National bank UK - yhteysvaatimukseen. Enkä ole soittanut numeroon +447432496850.

Jos joku haluaa että Lontoolainen pankki siirtää Sinun rahasi heille, niin noihin viesteihin kannattanee avoimesti vastata ja sinisilmäiseen suomalaiseen tapaan olla nk. höveli?


Laskeskelin mielessäni missäpäin maailmaa olisi pankkiaika aamuyöllä Suomen aikaa niin päädyin jonkun verran itään. Australia, Hong Kong - alue?


Ylpeänä kansainvälisistä pankkiyhteyksistäni


Tikkis

talvi ei tiedä
että aika kuljeksii
valon perässä?

Välillä jokunen ilmavampi

Lounainen tuuli
märän pilven perässä --
taivaan ääni

öykkäri tuuli
osoittaa innokkaana
uskollisuuttaan

Jäätävä aamu --
vanhan autoni nokassa
on jääpuikko

Hämärässä
ajatukset seikkailevat
uhkarohkeina

kukko
vilkaisee ulos,
jatkaa vielä uniaan

Nämä ovat htm-siivouskomerosta talteen siivottuja

Kävin joku päivä sitten "eräretkellä". Kuvia siitä Facebookissa. Maantiet olivat sulia eikä ollut liukas. Lyhyt päivä riitti saapumiseen perille.

Harmaa taivas.

          Harmaa metsä.

Likainen pikatie

       lyhyessä 

           hämyssä.


Vastaan tulee autoja

  valot iloisesti välkkyen.


 

Kannatti taas

     ostaa tankillinen bensaa.

On sellainen aika että mitä tahansa voi tulla taivaan puolelta,
- jollei ihan täydeltä.

Luonto pärjää omillaan, pellot ovat avaria,

auki taivaan valoille.

Ei vielä ole talven aika.

Satanee ihan vaan joutessaan

taivaan täydeltä räntää.

 

Miten varikset

pysyvät kuivina

avonaisella pellolla?

(Teksti on otteita vanhemmasta jutusta.)

Ei yölle yö ole yötä,

    se on elämä
      joka on elettävä. 


    Eikä vessanpytty 
muuta onnea tiedä
     kuin helpottuneet lorinat,


kuten eteisen matto 
       on tehty tallattavaksi. 


  Kun vielä keksisi ihmisille
         maailmanlaajuisen mission.

Bonuksena yksi vana Issa:

Sinun kirpuillesikin
yöstä voi tulla pitkä,
mutta ei yksinäinen!

Maassa talvehtii
ruusun varpaat
pudonneiden omenapuun
ruskeiden lehtien alla.


Nyt saisi jo taas
sataa vähäsen luntakin.

Sota on ohi?
Uudenvuoden raketit
sammuneet kaikki?