Kevät ei osaa tulla?

pysyisivät poissa
koillisen kylmät tuulet -
heti huhtikuu ...

yhden seinän yli
merituuli puhaltaa ...
talvikuu

Issa vuodelta 1803. Issa oli kotoisin pohjoisesta missä talvet ovat kylmiä. Meri on myös lähellä ja tuulet kolean kosteita.

raskas lumi
taittaa bambun oksan -
hyttysen koti?

Kenen tämä on, veikkaisin Kushiro Hokkaidolaista, mutta tekstistä tuoksuu myös itsensä Issan hengitys?


Seuraava on kuitenkin Tikkiksen raapaisema kolmirivinen:

väsynyt lumi
nyykähtää puun juurelle -
talvi ohitti

Keltainen pitkäperjantai

pitkäperjantain
harottava kyhnypuu
hehkuu keltaista

Muutama sata vuotta sitten Roomassa silloinen paavi otti keltaisen värin itselleen... Valitsemani keltainen tuossa kuvassa ei ole täysin samaa keltaista, joten tavaramerkin suoja ei koske tuota kyhnypuu-kuvan taustoja?

kylmä pohjoistuuli
pajut taipuvat
taaksepäin

Copyright by John Stone, 2008. Suom. J. T.

Seuraava on Issa ja vuosi 1821.

alkaa uusi kevät -
aikaisin, niin aikaisin
pilaantunut

Epäonnen päivä...

Kuu ei palele -
Siperian virtaus
alittaa normit?

Keskiviikkona kuu on täysi. Tämä kuva on tiistailta.

lumi tuulentuu ...
valonsäteen häikäisyt
rannan katveessa

mistä tulevat
nämä maaliskuun viimat
ja ketä varten?

tuuli ulisee
talvisen metsän yli
yhtään lehteä puhkuttavana


copyright by Natsume Soseki (1867-1912)


Tämä on internetissä kymmeniä kertoja lainattu, voinee olla joku versio suomeksikin, siitä en tiedä.

Tämä seuraava on käännös (Tikkis), suom. j.t.

Tuo harmaa ääni ...
varis
kuuntelee

Tuo Natsume Soseki on joskus sekaannutettu toiseen henkilöön:
Muso Soseki (1275-1351) oli Zeniläinen pappi.


Kun ei missään
ole paikkaa jota
kutsuisit omaksesi
ei ole niin väliä minne matkaat
koska olet aina menossa kotiin


Copyright siis by Muso Soseki. Ja suom. version teki j.t.

Maaliskuun pyhä -
orvot lumihiutaleet
sulavat yhteen

Tuli ja Savu Maaliskuussa 2013

Lehti ilmestyi ja mahtui postilaatikkoon.





Kuten runo yleensä syntyy yhteen löytyneistä irtonaisista sanoista

muodostuu hauska lehti
teksteistä jotka viihtyvät keskenään


Tämä numero sanoo olevansa nro 68 - 69.




Sisälmysluetelman haittaamatta sivuja voisi olla noin 100 tekstiä ja sen lisäksi tusinan verran mustanpuhuttelevaa grafiikkaa.

Siinä saa tovin selata, ja aina kun tulee grafiikan vuoro niin sormet irtoavat ja lasku menee sekaisin. :-)



Paikoin lehteä uusilla monitoimiprilleilläni näkemäkenttää heiluttaessani olin kuulevinani taiteilijoiden äkseeräystä taiton vaihtoehtoiskulttuurin määräävästä paineettomuudesta.



Lehdessä on paljon luettavaa. Tuoteseloste puuttui, eli ei sisällysluetteloa. Sivunerot silti olivat. Ensiksi luin Mallisen jutun, joka oli sikäli helppokin lukea että se oli normaaliin lukuun kannustavalla fontilla. :-)

Pushkin nimiin pantu Barkovin varjo piti myös tirkistellä. (Pari näytettä oheiskuvissa.)




Ja muutama muu mielenkiintoinen artikkeli. Mitä niitä erikseen kehumaan. Joku vielä suuttuu jos jonkun unohtaa erikseen kehumatta.

Kuvaliitteet on otettu mukaan koristeeksi, saa niitä lukeakin.

Tuli ja Savu lehti on vahvasti Aalto-yliopiston suojissa tehty. Laskettakoon se Alvar Aallon nimelle kunniaksi.

eksynyt kotoaan
paleltunut hiutale
Kyproksen pankista

Maaliskuussa on kasvihuoneilmiön vastaisesti ollut vinkuvia tuulia, hyhmääviä pakkasia.

Ei tietoakaan että kevätpäiväntasauksen aikoina voisi olla jo edes aavistus

keväästä ?-(

viuhuva tuuli
kiertää savupiippua
matkallaan länteen

Kenneth Koch vuoteessa

Kokoelmassaan Days and Nights (1982) Kenneth Koch kirjoittaa satakunta erilaista "Sängyssä" sarjaan.

Muutama ajankohtainen:

LUNTA SÄNGYSSÄ

Kun pääsen pois sängystä
Sataa lunta.

MÄRKÄ KOIRA SÄNGYSSÄ

Ei ole mitään kuten märkä koira sängyssä.

KOIRASÄNKY

Koirasängyssä
Minä en osaa nukkua.

LUNTA SÄNGYSSÄ (MYÖHEMMIN)

Kun lakkasi satamasta lunta
Me emme vieläkään olleet menneet sänkyyn.

ZEN SÄNKY

En voi mennä sänkyyn.
Näytä minulle sänky ja minä näytän sinulle miten mennä siihen.

LUNTA SÄNGYSSÄ

Kun pääsemme sängystä
Ei ole enää sänkyä

MYRSKY SÄNGYSSÄ

Oli sellainen myrsky
Että me paiskauduimme sängystä.

LUNTA SÄNGYSSÄ

Katoavat lumihiutaleet, katonharjat ilmestyvät
Ja katukäytävät ja ihmiset ja autot kun pääsemme sängystä.

Näitä on siis tuossa runon pääotsakkeen alla satakunta erilaista sänkyä. Juttelevat kevyesti keskenään, kietoutuvat toisiinsa kevyesti kuin höyhenpeite, raskaasti kuin päälle valettu teräsbetoni, leijailee kuin Zeniläinen meditaatio


Copyright by Kenneth Koch, suom. j.t.

Tuulet jatkuvat,
mistä tätä vihaa riittää
yökaudet, aamuun?

Jäätävä itätuuli —
irtonainen lumi pakenee
länteen

Seuraava kirjallisuudessa liikkuva tarina harmaasudesta, tässä yksi versio:

Harmaasuden laulu


Muutama mies oli vaelluksella. Kun he saapuivat lähelle jokea ja rupesivat tekemään puita he kuulivat laulua.

Maailma on suuri ja leveä ja pitkä.
Maailmassa on ollut suuri määrä susia.
Mutta vain minä olen ollut kaikkialla maailmassa.
Tänään olen tullut niin vanhaksi että aikani on loppu.

Miehet löysivät vanhan raihnaan ja nälkäisen harmaasuden, joka ei pystynyt enää liikkumaan. Miehet syöttivät suden. Kun susi oli syönyt kylläkseen se sanoi: “Te saatte minun elämäni. Tulette elämään tässä maailmassa täyttä elämää. Te menette joka puolelle tätä maailmaa ja menestytte sodissa. Tulette elämään ilman vaaroja ja sairauksia, kunnes teidänkin vanhuutenne joskus koittaa.”

Susi kertoi myös että miesten pitäisi nousta ennen auringonnousua jos he aikoivat pitää elämästään kiinni. Sillä on sanottu, että jos susi tai kojootti nukkuu ohi auringonnousun, se kuolee heti.

(Cheyenne-tarina)

---


Kuuntelin radiosta synttärijuttua Pekka Haavistosta. Haavisto ei ole niinkään sympaattinen kuin ihan vaan luonnostaan ylivertainen diplomaatti? Mielestäni aika moni ylimielisesti virnistelevä kloppi saisi hävetä Haaviston rinnalla?

Koijärven patoaminen aukaisi maailmaan montaa asiaa, vai oliko ympäristön tsunami samaan aikaan jo hyökymässä ihmisten ylitse.

Aika ajoin hävettää olla ihminen, eurooppalainenkin, etenkin kun muistamme entisen Jugoslavian murenemisen jälkikuohuja.

Kreikan pankkiirien rahankähminnät ja rahojen kuppaukset on pientä sen rinnalla mitä pahansuopa ihminen pystyy toiselle tuottamaan.

Kapea maailma,
me emme mahdu tänne –
talven tuuli

katson jokea —
taivaalla kuin ei mitään
valkeat pilvet

ryskyvät äänet
kesken valkoista yötä —
maailma tapahtuu

   Kohotetut kädet, valoa täynnään

Chippewa – intiaanien runo. Suomentanut Jorma Eronen. Teoksessa Juoksu yönmaahan, tulkintoja intiaanirunoista. Otava 1977.




Suomessa ei tapahdu ilmastoa. Jumittaa hyhmää ihmisten sieluihin vaikka inkkari nostaisi kätensä valoon se ei lämmitä.

pohjoiset tuulet -
huurteinen katuvalo
pelkää kevättä

Oksennus ja kolmirivit

Tämä seuraava teemaryhelmä on alunperin käännös. Kevään tuloon liittyy vahva syntymisen ja uuden kasvun teema.
Tavudirektiiviä tulkitaan kuten eteläinen EU tulkitsee rahojen heille pyörimisen rahokasojen kurimusta?

1.

Oksentava pilvi
lumihiutaleita syntyy
joka puolella

Oksennukselle on kasapäin uuden syntymän synonyymeja sanakirja pursuilevana.

Pilvestä pursuaa
uutta lunta peittämään
kuluneet kohdat

Ykkösestä kehittelin seuraavan,

# 2:

tuoreita lumihiutaleita
ilmaantuu kaikkialle -
pilvi oksentaa

Miksi ei-niin-kauniista-asioista kirjoittaminen ei maistu erityisen hohdokkaalta ?-)

# 3: kehitys jatkui näin:

syntynyt uusia
virahtavia lumihiutaleita
talvisen niityn täyteen

josta:

4.

uusia kieppuvia
lumihiutaleita sukeltaa
talviselle niitylle

5.

hurahtavat pilvi
synnyttävät lumiröppöä
joka puolelle


tästä seurasi ilman kynän erityisempää terottamista

6.

pilvet sinkoavat
[uusia] lumihiutaleita
kaikkialle

Puolitusinaa

härmeinen oksa
harottaa pakkasaamuna
päin aurinkoa

Pensaan suojasta
kaksi varpusta kyttää
kissan jälkiä.

Varpunen vahtii
pusikon tyhjää oksaa:
Missä kaveri?

Eivätkö
paljaat oksat palele
pakkasessa?

Noin iso taivas,
eikä lämmitä yhtään.
Päätä palelee.

Miksi harmaat pilvet
lämmittävät paremmin
kuin kirkas taivas?

Kts samanhenkisiä:
Maaliskuulla

Yöpakkaset ovat runsaat

                tyhjentymään tarkoitettu 



      konkurssi

Labels:
- Kyproksen ulkomaalaiset pankkiirit,
- Kreikan hyvin mennyt malli,
- säätilanne vaikka me maksetaan ilmastoveroja
- Suomen sinisilmäiset rahat ulkomaille
- kevät joka on peruttu

- äänestäjät jotka näin meiltä ovat vallan luovuttaneet


Seuraava kevennys on vuodelta 2009 ja sen on kirjoittanut Robert M. Erickson:

Kaivertaa
ympärilleni uuden muodon
talven tuuli

Kiireinen hektifobia

Talvi pitää kiinni olemassaolostaan.

Öisin saa arvella
että jäätyvätkö vesijohdot

ja mitä siitä sitten seuraisi.


Pikajuna kirskuu sillan yli edestakaisin.

Silta on vanha, sen teräspalkit on niitattua rautaa. Kiskoja on aikojen kulkiessa uusittu,

ovat nyt kai luokiteltu "raskaiksi".

Pakkanen vaanii
rautatiesillan alta
vapaalippua

Halvempaa olisi virtuaalinen matkailu, kulkisi kuin lumi taivaalta kulkee,
täyttää koko maiseman, kaikkiin koloihin lumipyry itsensä tunkeekin,

ja jos joskus vielä tulee kevät ja sen perässä kesä

niin vain solisevaa vettä

kaikki nämä pakkaslumet.



Nämä kaksi löysin paperisesta kurimuksesta unohtumaansa ajattelevana,
mutta katsotaan nyt niitä,

kun talvi senkun jatkuu,
vaikka meidän maailmamme ei mitään maksakaan
kasvihuoneen varjossa? Kypros. Next Italian Mafia? Fantasiaa?

hiljainen aamu —
aurinkokaan ei ole
vielä kohonnut

Kuin ei olisi
poissa edes ollutkaan
lumi laskeutuu

Kuihtuva aika

Huoneessa ei ole aikaa.

Kun pitkään käyttämättömänä olleeseen huoneeseen menee

niin jollei siellä ole hometta

niin huone kaikuu huoneen elämää.

onko home elämää?

Naapuririhuoneen vuokralainen muutti pois muutama vuosi sitten,
ja sittemmin naapurin sisäinen kaveri,

keuhkosyöpä,

kasvoi ja nyt hänet lienee haudattu jonnekin.

En käynyt hautajaisissa.

En ylipäätään ole erityisen ihastunut hautajaisista.

En edes ilkkuaksesi, ja jos haudattava oli kaverini,
ystäväni,
niin sitä hän ei ole enää
kuin meidän jälkeenjääneissä muisteissamme.

Vaikka mullat olisivat kuinka kevyitä
niin kyllähän ne kaikki siellä pysyvät,
vaitonaisina,
eikä erityisen raskaita hautakiviä
sen varmistemiseksi

tarvita

paitsi kiviliikkeen kvarttaalitalouden takia?


Tähän sopii vuodelta 2009 löytämäni Beata Conradin kirjoittama haiku.

Nouseva kuu --
tyhjä huone
tyhjempi

Tiistai

Kalenterissa on merkintöjä
jotka eivät menoa haittaa

mutta muistissa on
tekemättömiä

jotka jarruttavat

Pensasaitaa pitäisi leikata ennenkuin siihen alkaa turvota silmuja.

orapihlaja
elinvoimaiset versot
pitää nujertaa

suojaan kaapattuja

1.

Lumisade
on metsän
seinään satavia reikiä

2.

Metsä
on suojapaikka
suhisevan tuulen levätä.

3.

Tuuli
sieppaa lumet
puiden oksilta mukaansa

Nämä kadotukseen uhatut hay(na)ku - jutut kalastin tänne talteen.

Kenneth Koch / II

Kenneth Koch
The Collected Poems of Kenneth Koch
Alfred A. Knopf, New York 2012
764 pages.


Selailtuani Kenneth Kochin koottua olen usein jäänyt miettimään mitä sanat merkitsevät runoudelle.

Kenneth esipuheessaan ihastelee samankuuloisilla sanoilla. Esimerkkinä blanc, blank, Blanche.

Olen aika ajoin English-blogieni tekstien kanssa maiskutellut samansukuisen ongelman kanssa. Minulle se on enemmänkin ongelma, haluan että runous olisi tarkkaa. (Olemme tästä erimieltä Risto Rasan kanssa!)

Että lukija pannaan painiskelemaan saman sanan eri merkitysten kanssa ei minusta ole reilua.

Vai onko.

Plaratessani Kennethin tekstejä jäin aika usein aavistelemaan että sanat vievät meitä,

minne, 
   siitä viis. 
                 Hiiteenkö. 
Kukaties,                  tai kenties 
           tietänee. 

Törmäsin tähän seuraavaan Kennethin WCW vaikutteeseen. Parin lukemisen jälkeen se jaksaa entistä enemmin viehättää. Ja käännöksen muutamista sanoista olen ihan samaa mieltä, en tiedä mitä tarkoitin. ?-)

Muunnelmia William Carlos Williamsin teemaan


1

Hakkasin maahan sinun ensi kesäksi asumiseen säästämäsi talon.
Olen pahoillani, mutta oli aamu eikä minulla ollut mitään tekemistä
sen metsäiset säteet olivat niin kutsuvia.

2

Me nauroimme salkoruusujen vieressä yhdessä
ja sitten ruiskutin ne lipeällä.
Anna minulle anteeksi. En yksinkertaisesti tiedä mitä olen tekemässä.



3

Annoin pois sinun seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi säästämäsi rahat.
Mies joka niitä kysyi oli raihnas
ja kova maaliskuun tuuli ulkoeteisessä oli mehukas ja kylmä.


4

Viime iltana menimme tanssimaan ja mursin sinulta sinun jalkasi.
Anna minulle anteeksi. Minä olin kömpelö ja
minä halusin sinun olevan tällä osastolla jossa minä olen tohtori!

.........


Kun kirjoittaa sanan
joka merkitsee jotakin,
niin kirjoitetun sanan
sovitut merkitykset
rajoittavat tulkintaa?

Sana on kahle.


Toisinaan runoilija oikein innostuu
ja laatii

liittää

vastakirjoitetun keksintönsä ympärille
lisää sanoja.

Kahlitsee niiden merkityksen omikseen.


Joskus noin muodostuu yksiselitteinen tarina.

Ja jos tarina tuntuu uskottavalta
niinrunoilija saa siitä mainetta

ja jos hän on riittävän nuori
niin Suomessa hänelle kasataan runsaasti apurahoja?

Se että sanoilla on joskus
monia erilaisia tulkintamerkityksiä
auttaa runoon yhdistettyä nk. sanomaa.

Alle lujaa!
sanoi maantieraiskaaja
ja yritti ajaa mummon yli

mutta mummopa kalautti kepillään
tuulilasiin kaihin.




Alle Kenneth Kochin kirjan etukannesta hänen kasvonsa:




Jälkiviisautta:

Kenneth Koch ja imagismi?

Netissä rinnastettiin tämä Kochin variaatio äänellisesti tähän kuuluisaan WCW.n runoon:

This Is Just To Say
I have eaten
the plums
that were in
the icebox

and which
you were probably
saving
for breakfast.

Forgive me
they were delicious
so sweet
and so cold.

-- William Carlos Williams


Tänään 10.maaliskuuta Turussa paistaa aurinko.

Turussa ei tapahdu oikeastaan paljon mitään,
sen takia täällä viihtyy onnellisia ihmisiä?

Sininen tanskalainen Turku

Kaivelin sattuneestä kimmokkeesta johtuen Yahoo-hakukoneella. (Yritin välttää päälle hyökkääviä mainoksia Googlesta.)
Seuraava on lainaus Yahoon löytämänä Turun historiasta:

Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.


Löysin myös Punainen Turku kulttuuriblogin! Vau. Tätä ilosanomaa pitää heti rlevitellä!

http://punainenturku.blogspot.fi/2012/05/tanskan-turku.html

Mietin tuota Katolisen Suomen Turun Tuomiokirkon aitausta. Varustus oli vankka ja muurin ulkopuolelle jätetty kansa sankka (?) mutta nyt siitä estomuurista ei ole muruakaan talletettuna jälkipolville. Turun taudin sukuista rakennusperinnevandalismia jo siitä ajasta siis?

:-(


Nyt kun katolinen maailma on taas kokoontunut valitsemaan uutta paavia. Ei ole Suomesta kukaan valintaraadissa.


Käymme aika usein hansaperinteen mukaisessa hansakauppaa Lidlissä. Maito on siellä noin 30% edullisempaa kuin lähikaupassamme. Aamiaisherkkuni Reissumies on 50% halvempaa kuin lähikaupan hyllyltä, jne...

Nyt kehun Danish Blue - juustoa! Hinta alle 10E kilo, ja se hienostunut maku! Tavallisten Sinihomejuustojen kipakkuudesta vain sinisen hämärän tuoksuinen aavistus. Alla kuva paketista josta joku on jo syönyt:




Aamun auringonnousua makuuhuoneen verhojen raosta nautiskellen pyörittelin muutaman rivin uutta tekstiä, liittyvät tähän kohellukseen jotenkin, kai, luulen. Seuraavassa otsikoihin tekstiä:

1.

Tuulella käypä pieru

Tuulen huuhtoma
suuvärkki pieksää tyhjää
ovet levällään

2.

Sininen valo

Kuultava taivas
kutsuu pilviä luokseen -
röppöistä lunta


3.

Lampaan suolen turvallisuus

Italialainen
kardinaali metsässä
vahtii karitsaa

4.

Kana siivet levällään

Farmarin riita
kanalan eteisessä -
kana kaakattaa


5.

Hämärä Turku


Joenvarren katu
hoilaa körttivärssyjä
kurkku kirkkaana

Alla kaunistukseksi kuva Turun Tuomiokirkosta vuonna 2013:

Kenneth Kochia lukiessa

Kenneth Koch (27.2.1925 - 6.7.2002) julkaisi reilun tusinan runokokoelmaa. Hän oli myös ahkera draaman kirjoittaja ja pidetty kirjallisuuden opettaja.

Hän kuului New Yorkin koulukuntaan. John Ashbery oli yksi hänen kavereistaan. Netissä joku innostui mainitsemaan että Kenneth olisi ollut hetero.

Mieleeni tulee toinen kuuluisa amerikkalainen hetero, eli sikari-Bill. :-)

Törmäsin Kenneth Kochista kirjoitettujen ja julkaistujen juttujen joukosta Frank O'Haran sitaattiin:

Leaf! You are so big!

Tästä innostuneena julkaisin variaation, joka suomeksi kuuluisi jotenkin näin:

Lumihiutale! Teitä on niin monta!

flunssainen varis
lähentelee katolla
savupiippua

Tämä on käännösversio pari viikkoa sitten eräässä yhteydessä julkaisemastani kolmirivistä.

varovaisesti
joen jäälle laskeutuu
hippunen lunta

Tämä on käännös pari viikkoa sitten julkaisemastani kolmirivistä.

Lumipyry   
tulee jokea pitkin,  

himmentää taivaan,
pilvet pilvinä

joki virtaa jään alla
kohti lämpimiä,

lumi ja tuulet viihtyvät,
ovat kuin kotona ollaan.


Jäätyneet rannan puut
paljaina, hiljaa, katsovat.

Ovat kuin olisivat vain käymässä;
tuuli, ei kuten kylässä ollaan,
vaan läsnä.


Ihminen on osa omaa maisemaansa.
Mietin että kumman asia
olisi katua, peruuttaa kaikki,

tämän maisema minussa,
vai minä kuin katuisin.
Voisi peruuttaa tuulen, ja hämärän.


    Tuuli unohtaa
    pari lumikinosta
    pihapolulle.

Ps. Tämä on vanhempi teksti jonka pelastin talteen.

Helmikuun kilpatekstejä

Shiki Kigo Free Format osioon lähetettiin helmikuussa 2013 yhteensä 131 erilaista tekstiä.

kirkkomaa . . .
tiedän lumeen
peittyneet nimet

Copyright by Michael McClintock. Liitin lumisen kuvan paikallisesta hautausmaasta Turussa. Helmikuun Free Format - osion aiheena oli COVER, eli peittää yms. Seuraavan lähetti Skotti John McDonald:

zen puutarha
peittynyt lumesta:
zen puutarha

Niinpä. Zeniä syvimmillään, lumisateen kirkastamana. Seuraavan jutun laati martin gottlieb cohen:

variksen raakunnan mukana tuleva yö

Yksiriviset alkavat lisääntyä. Joskus teksti sopii yhdelle riville, mikäpä siinä. Kaksikin riviä on hyvä, normaalisti niitä on kolme, mutta jonkun kerran olen havainnut nelirivinkin.

Muoto ei ole pääasia vaan sisältö, se fiilis mikä tekstistä välittyy. Seuraavan copyright on Jan O'Loughlin:in Australiasta:

syksyn sade
vuoret
haalistuvat pois

Mitäpä sitä selittämään. Ilmiselvä kuva, kuten seuraava jonka on laatinut Janice Hornburg:

ensilumi
nainen levittää uuden
peitteen vuoteelle

Jos sitä pitempään katselisi ja kääntelisi niin mukaan tulisi tirkistelyn makua? Polonalla on lumienkeli-juttu:

lumi lankeaa lumienkeleille

Minä olisin kelpuuttanut vain yhden mutta Polonalla on enkeleitä ainakin kaksi. Siis monikko.

aamunkoiton kuu
naakat täyttävät
usvaisen niityn

Kirjoittajana Tore Sverredal. Mitä hän tekee aamun hämärissä usvaisella niityllä ei kuulune kenellekään. Kuten että mitä pihkunaa ne naakat sinne rynnivät. Seuraavasta en ihan tiedä, otin sen silti mukaan koska jotain reipasta siinä toki on:

tykkään
peittää jääni
vodkalla

Copyright Bill Hudson.

illan taivas peittyy
usvamöhkäleillä...
kuu etsii suojaa

Ja tuon copyright Keith A. Simmonds, joka asustaa T & T.ssä. Haikujen perinteeseen kuuluu olla kyselemättä että eikö kirjoittaja etsi suojaa.

Seuraavan kirjoitti Trevor Camp:

aikainen herätys -
peitteen alla
kuorsaava vaimo

Odotan aina mielenkiinnolla Bill Kenneyn tekstejä. Hän asuu NYC.ssä (USA) Tätä kuuntelin ja kuumottelin pienen aikaa, nyt jaan tulkintani suomeksi:

talven lämpö
työntää peitteet
pois

Vaikka ei yleensä pitäisi selitellä niin Bill itse antaa vinkin, jossa hän vihjaa että teksti aukeaa vain henkilöille jotka ovat yrittäneet saada unta New Yorkin asunnoissa... Minä vietin New Yorkissa joskus parisen viikkoa, mutta en nukkunut kantakaupungissa...

punarinta --
maata peittää vieläkin
viime vuoden lehdet

Copyright Angie Werren. Tikkis osallistui mekkaloihin seuraavalla Beatles-sivuavalla:

tuulinen lumi
peittää mansikkamaan -
sinkku linnunpelätti

Tuossapa niitä taas livahti reilu tusina. Minusta näistä helmikuun teksteistä sai irti yhtä ja toista kutkuttavaa.

Missä on haikun ja senryuun raja, ja mikä on vain ohitse unohtuva kolmirivinen.

lauhtunut tuuli
kampaa minun tukkani
kun käyn kusella

maaliskuun lumet –
aurinko vielä näyttää
kuka on kuka!

Helmikuun haikukilpa

pulisee aina vaan
sammakon runoissa on
liikaa sanoja


Eiji

Mietin tuota sammakkoja ja Eijin haikua. Jotenkin taisi tämä Eijikin olla mukana haikukilpailuissa ?-)

yksi toisensa jälkeen
sammakot kurnuttavat -
haikukilpailu

(Tuntematon japanilainen)

Helmikuun Shiki Kukai aiheena oli kuihtuneet kasvit. (Withered plants) A. Min on Singaporesta:

hengailee
kuihtuneella oksalla ...
varpusen laulu

Seuraavan kirjoitti Paul Holder

kastelee vieläkin
kuihtunutta kasvia
leskimies

tuulinen päivä
kuihtunut ruusu lepää
lumen alla

Tämä on gogatsun. Alunperin ruusuja on monikossa mutta otin käännöstulkintaani tavutaloudellisista syistä käyttöön yksikön. Bill Kenney omistaa seuraavan copyrightin:

lumi sulaa
tienvarren haudalla
kuihtuneet kukat

Rivin 2 hauta myös pyhättö, alttari tms. Japanissa kyseessä olisi mielellään temppeli, pyhättö, mutta Bill Kenney kirjoittelee Ameriikan maisemista? Jotenkin minulle tulee väkisin mieleeni Bashon hauta, jonne kaikki menevät häntä muistelemaan, myös varpuset ja hepokatit jne. Tältä Billin muistelupaikalta sulaa lumi ja kuihtuneet kukat paljastuvat? Suomessa tienvarren turmapaikoille tuotaan jonkin aikaa kynttilöitä lepattamaan, mutta aika pian ne kuitenkin suruajan jälkeen siivotaan pois. Kyseessä voisi tietenkin yhtä hyvin kuvitella sellaisenkin.

Eteenpäin, copyright by Marylouise Knight:

keltaisia pilkkuja
jokaisella bambun lehdellä -
otan nokoset

Seuraava on Trinidad & Tobagosta Keith A. Simmonds:

kuiva kausi ...
viljelijät kamppailevat
kuihtuvien pippurien kanssa

Seuraava viehättää minua, tekijänä nimimerkki --- kash poet:

viiniköynnös
olen varovaisempi
ensi kerralla

Kaunishan se on tämäkin, kirjoittaja martin gottlieb cohen:

variksen raakunnan mukana tuleva ilta

Skotti John McDonald:

avioeron
jälkeen
kuihtuvat kasvit

Tikkiksellä oli seuraava teksti:

vanhan puun
viimeinen henkäys -
kuihtunut talvimyrsky

Osallistujia oli runsaasti. Toimittajien askareita kunnioitan. Pitää kirjata kaikki lähetetyt tekstit, lähettää ne aikanaan kaikille arvosteltavaksi, eli pisteitä haalimaan. Sitten laskea jokaisen tekstin saamat pisteet ja järjestellä tekstit pisteiden mukaan järjestykseen.

Tällä kertaa saapuneiden viestien mukaan pisteiden antamisessa oli tapahtunut sekaannusta. Olen itsekin kerran vahingossa lähettänyt 6 x 2 pistettä kun tarkoitin tietenkin 6 x 1 pistettä.

Tässä kisassa oli ongelmana että karsinnan jälkeen löysin itselleni merkityksellisiä tekstejä enemmän kuin mitä minulla riitti pisteitä. Sitten piti kylmätä sydämeni ja karsia.


Isabelle Prondzynski:

Tammikuun hämärä -
tuuli rymistelee
kuivien lehtien lävitse

ihoontunkeva
hiplalumi housuihin
napinlävistä

- - -

Äänetön pilvi –
ei sada lunta,
tuisku,
kinosta räntää

- - -

Mistä nuo äänet?
Ulkona lumimyrsky
tasoittaa kaiken.