Santōkasta

Santōka on minun mielestäni yksi kasvavassa määrin merkittävimmistä japanilaisista haiku-runoijoista. Issaa, Bashoa, Shikiä ym klassikkoja unohtamatta.

Löysin kirjakasoissamme jonkin aikaa hukassa olleen Kai Niemisen suomentaman "Vastapäätä kapakka" valikoiman. (Basam Books 2002,244 sivua.)

Näitä alla olevia Bill Kenneyn blogiinsa liittämiä en Niemisen valikoimasta kuitenkaan löytänyt; siispä tännekin näytille ja talteen:

    hyvän kylvyn jälkeen
    iskee
    nousevan kuun säde 


       pudonneiden lehtien läpi 
       harpottuani tuntuu hyvältä 
       paskoa pellolle

copyright: Santōka (1882-1940)Bill Kenneyn englantilaisista versioista suomeksi luonnosteli J.T. Lähde: http://haiku-usa.blogspot.com/2010/11/afters-2.html

Tikkis kommentoi Billin blogissa seuraavanlaisesti:

juolahti mieleeni
pudonneista lehdistä --
sadonkorjuun aika

(Sadonkorjuun juhla, eli kekri, entinen pyhien miesten juhlapäivä)

Rivi 1 olisi kai terhakampi jotenkin näin: "iski mieleeni". ? Tai sitten peräti uusi versio:

mieleeni iski
pudonneet lehdet --
kekri!


Vuonna 2003 kirjoitin aikoinaan Santokasta:

http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/santoka.htm

j.k. Santōkan oon päällä on pidennys viiva, eli olisiko oikeinta kirjoittaa: Santooka?

jk.2. Voivat nuo ylläolevat kaksi Niemisen valikoimassa silti ollakin; kahlattavien runojen määrä on mittava, eritoten kun niitä selatessa aika ajoin piti jäädä hiljaa naureskelemaan ja salaa kihertämään.

Nämä löytyivät Niemisen valikoimasta:

astellessani
pudonneet lehdet kahisevat
miellyttävästi

sivulta 187, loppuun vielä luvaton lainaus sivulta 210:

         lyhyt talvipäivä alkaa pimetä 
         miten painava reppu

Kiitokset Kai Niemiselle mainiosta valikoimasta! Hyviä kirjoja kannattaa lukea useaan kertaan ja hyviä runoja lainata pariinkin kertaan, nettiinkin.