Jäistä riitettä # 2

Kaksi luonnosta jääriitesarjaan:

1.

jääriitettä -
tulisit silti,
polku on aurattu


2.

Jäistä riitettä -
odotan, jos tulisit.
Lämpimät sukat.

Punainen viiva

Kävin lämpimän ilman innoittamana kokeilemassa kesärenkaiden pehmeyttä Satakunnassa. Takaisin tullessa taivas tihrusi, radio rätisi että rikkaille suunnitellut veronkorotukset eivät riitä. Sammakko-ennustaja povasi jouluksi hirmupakkasia. Joku toinen helmikuuksi. Puoli maailmaa ennustaa että maapallo lämpenee niin että jäät sulavat ja tulva nousee kaduille. Oli ihan pakko pysähtyä parkkipaikalle, kävelin pimeässä ja annoin kamerani katsoa maantielle.

 
punainen viiva -- 
veronkorotuksiimme 
valmistaudutaan
 

Ryota (1707 - 1787)

joku on vielä hereillä
lamppu yhä palamassa
keskiyön kylmä sade

Tästä Ryootan (1707 - 1787) haikusta on toinen versio jossa rivien järjestystä on muutettu:

Keskiyön kylmä sade -
joku valvoo vielä
lampun valossa

Lukutavasta ja lauseen muodostamisesta riippuen kuvio muuttuu;
ensin ihmetellään että joku (joku toinenkin siis) valvoo vielä
koska pimeästä erottuu yksi valo (ikkunasta.)
Mitä Ryoota tekee keskellä yötä (kylmä = talvi tai myöhäinen syksy)


Toinen versio tipauttaa lukijan keskelle kylmän (syys)yön sadetta,
joku valvoo koska Ryoota näkee pimeässä valon palamassa.

talvinen sade
valuu navetan katolta -
kukko kiekuu

Bashô


Karjasuojan korkea katto valuttaa talven sateet syrjään ja navetassa on
kuivaa. Silti, onko kukolla aihetta ylimielisyyteen?

Matsua Basho ja Akitahaiku

Matsuo Basho kuoli Marraskuun 28 vuonna 1694. Kuukalenterin mukaan laskien merkkipäivä sattui tänä vuonna lokakuun 12. kohdalle.

Lähde:
http://akitahaiku.blogspot.com/2009/11/haiku-about-bashos-memorial.html

Samalla sivulla on kaksi haikua, joista ensimmäistä esittäisin luonnostella suomeksi esimerkiksi näin:

   
            jäätyneet lehdet 
        peittelevät Bashoon jalkoja 
              muistomerkki

Copyright Hidenori Hiruta, suom. j.t.

Ilolla muuten huomasin että runo päättyy sanaan "kana" .-)

Toinen samalla sivulla:

     ensimmäinen raekuuro 
     iskee puutarhaan 
     Bashoo uudelleenluettuna

Lopun voisi ilmaista myös monellakin eri tapaa; Luen uudelleen Bashoota
tai vaikkapa vain: Luen taas Bashoota. (Bashoa?) (Bashoon oo on sellainen pidennetty...)

Kommentoin Akitahaiku-sivulle seuraavan kommentin:

 
     mennyt kesä -- 
     kuihtuneen lehden 
     kunniakierros

Alkutekstissä on "vanha", mutta yhdistelmästä voisi saada mielleyhtymän vanhasta sanomalehdestä, joka sekin toki on eilisenä, tai vielä vanhempana, merkityksetön, hyödytön, kuten nämä kesän vehreyden menetettyään kuolleet puiden lehdet ovat myös hylättyjä, tarpeettomia.

Senikäisiä työelämän suorittajia työnnellään Suomen työelämästä eläke-ym putkiin. Periaatteella vanhin ja hyödytön ensin uunista ulos.

Tähän liitän yhden omista käännöksistäni, onkohan muuten julkaistu jo jossakin? Mutta jos niin, kai näin lyhyen tekstin jaksaa lukea toiseenkin kertaan?

    Auringon valo!
    Jopa kuolleet lehdet 
    loistavat!

valuu niityille,
valuu pois niityiltä -
syksyn vedet

Buson (1715-1783)

Syksyn lopulla riisisato on kerätty ja vesi lasketaan pois niityiltä,
kustakin pellosta seuraavaan, kunnes kaikki on vesi on poistunut.

Syksy jää jäljelle.

kts myös seuraavaa:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2009/11/pois-juoksutettu-vesi-jokaiselle.html

Viima heiluttaa
koivut alastomiksi -
talvi tuivertaa.

Tämä ei oikein tyydyttänyt. Rivien veivaamisesta yksi jatko:

Talvi tuivertaa
koivut alastomiksi -
kuollut marraskuu

Leif Färding 1951 - 1984

Hiekansirun tavoin, valoa kysyen 
  nojaan keltaiseen vaahteranlehteen. 

Leif Färding,
Ihan kuin ihminen kuuntelisi,
1984

Jossakin sanotaan Leif Färdingin kuolinpäiväksi 12.5.1984, ja paikaksi Helsinki.

23.11.1983 hänestä on kuitenkin tiettävästi havainto, Vaasasta.

Että kinastelisi milloin joku ei enää liene nähtävillä.

Alaston
kynttilän lepatus
hyytävä metsä, elämän huurut, hauraat

talvehtiva
pehmosammal


(Tikkanen)

Leif Färding julkaisi neljä kokoelmaa eläessään. Viides ilmestyi vuonna 1984.
Seitsemän vuoden runot oli vielä runoilijan itsensä valikoima, siihen jokusen lisää valitsi Eila Kostamo ja jälkisanat Antti Nylén teokseen Kasvojesi valossa, Valitut runot 1971 - 1984. (WSOY vuonna 2000). Postuumisti ilmestyneen Ihan kuin ihminen kuuntelisi kokoelman runot on siinä myös.

Kuin hukkua kolera-altaaseen tai nukahtaa pehmosammaleelle. Lepo on jotakin jota ei enää oteta pois. Päinvastoin kuin metsän hämy joka päivänvalossa muuttuu sammalten kodiksi, puista katkeaa väsynyt oksa.

Tahdon muuttua ääniksi kaikkialla
  ja lakata olemasta tämä kipu.

(Leif Färding.)

Tuulista,
auringonsäteet piiloutuvat
syksyllä putoavien lehtien sekaan,
kilpajuoksu

olla vapaa
kuin keltainen lehti,
lentämään oppinut

(J.T.)

Kuin ukkospilvi
pursuaa metsän takaa
lumivarasto

talollani
aamusumua, päiväsumua,
iltasumua

Issa vuonna 1825

Lueskelin internetistä haikusivustoa Roadrunner. Monipuolisen mielenkiintoisia juttuja:
http://www.roadrunnerjournal.net/index.htm. Sieltä rosvosin ilman lupaa yhden yksirivisen, jonka kuitenkin tiputan käännöksessä kolmelle riville:

 
olen 
kuka olen 
kivi kengässä
 

Copyright Jim Kacian, suom. jt.




Kilometritehtaalle työnnetään Suomessa kiihdyttävä määrä ihmisiä. Etenkin niitä joiden "parasta-ennen-pvm" on mennyt tai menossa umpeen. He pääsevät täydelle ansiosidonnaiselle. Eikä tarvitse joka aamu vääntäytyä työmaalle kuuntelemaan EK.n lobbarien valituksia työntekijöiden tarpeettomuudesta ja siitä miten työntekijät haittaavat pääomien vapaata kasvua.

Vai miten se nyt taas piti mennäkään. Fantastisesti siis kuitenkin.

 
työttömän hupi -- 
vyön solki yhtä 
reikää kireämmälle

 

Pois juoksutettu vesi,
jokaiselle pellolle
tulee pimeys

Buson

Marraskuun Issan lumia # 3

     öinen lumisade --
     hiljaisuudessa ihmisiä 
     menee sivuitse

talvi on tullut -
itätuuli lannistuu
lumisateeseen

hyytävä tuuli
kerää valkoista lunta
taivaalta talteen

Mörri-Möykyn olohuoneen lattialle on satanut vähän lunta. Puut varjostavat muutenkin hämärän mustemmaksi. Makuusohva kuin kutsuisi lepäämään, talvi siihen lienee unohtunut matkallaan jostakin jonnekin muualle.

 
Marraskuun hämärä 
odottaa sohvassa 
petikaveria?
 

viluista lunta
tihkuu taivaan täydeltä -
pilvet vuotavat

Marraskuun Issan lumia # 2

     ensilumi --
     mitä varten rukoilet, 
     oi hepokatti?

Issa vuonna 1809

jalkakäytävä
tulvii tuoretta loskaa -
kampaamattomat hiukseni

Kalastin tämän tänne talteen; alunperin teksti on englanniksi, enkä nyt löydä sitä blogeistani.

hay(na)ku - versio:

kuin litisevä floska
eksyneet hiukseni
kaduilla

Turussa sanotaan 'floska', 'loska' ei kuulosta oikein miltään.

Flunssan kanssa yksin kotosalla. Seurana vanha kunnon Issa, jonka piilevä kyynisyys ei koskaan petä. Tämä on vuodelta 1818:

     usvainen sade 
     usva-yö, usvapäivä...
     minun majani

possukkanuha

Eilen minulla oli vilunväreitä, kuin kuumeen väristystä. Vanhan miehen toivettako siitä että tulisi kunnon flunssa, minullekin? Lääkitsin vastoin lääketehtaiden mainoksia itseäni lähinnä lepäämällä, en herännyt aamulla, nukuin yksitoista tuntia putkeen.


Harmaalla aamutaivaalla
aivastaa
nuhainen lintu


Pehmeän yön hämärä
hapuilee aamulla
valokatkaisijaa


Harhaileva possukkanuha
köhisee harmaan taivaan
tällekin puolelle


Elämä jatkuu --
muurinkaatajaisjuhlat
tutustuttavat


Seikka että tavuja on paikoin hoipertelevasti tulkittakoot Tikkasen pyrkimykseksi uudistaa runoutta?!

Uusia sanoja ja termejä käyttöön:

haiku -> nuhku
hay(na)ku -> nuh(na)ku
haibun -> flubun
senryu -> atshii-txt
j.k. -> r.i.p

Possunuha / Linnunpelätti

En ole vielä kunnolla kohdannut possunuhaa, jollei pärskeilyä ja kuumeilun tunnetta ja muuta kenkkua fiilistä lasketa. Syksyn puista tippuu vieläkin irtonaisia lehtiä kuolleina maahan. Tuuli on tehnyt melko tunnollista jälkeä ja pahin on lehtirintamalla kai jo koettu. Runoilija Issa kirjoitti siitä aiheesta vuonna 1805 seuraavanlaisen haikun:

     kasa punaisia lehtiä 
     ryysineet hänen kimppuunsa...
     linnunpelätti

Huomiseksi sääfirma lupasi etelään lumimyräkkää. Valtiovalta ei ole ilmeisesti saanut suorittajaporrasta oikein rokotusvimmaan, vielä. Vai taitaa olla niin että sitä rokotetta ei meille vielä ole kaikille edes tullut?

      räntäinen päivä --- 
      linnunpelättikään ei  
      saanut rokotetta

H1N1 ei etene

Lahjottu politiikkamme sekoilee H1N1 rokotuksien kanssa. Jaloillaan jonottava kansa on erimieltä höylälautojen piilottuessa yleiseen hälinään.

Kuka saa jatkaa hengissä? Kts Facebookissa miedosti asiaton tölväisy:
Julkinen linkki: http://www.facebook.com/photo.php?pid=2843534&l=798d504b63&id=750893301





Turussa runoviikot päättyivät selkeäääniseen runotilaisuuten Hunter's Inn- nimisessä metsästysjuottolassa. Tarkemmin siitä on juttua Mataleenan blogissa. (mataleena.blogspot.com) Olen Mataleenan kanssa samaa mieltä, istuimme samassa pöydässä.

Tilaisuuden pöytien yli käydyissä vapaiden kansalaisten vapaissa keskusteluissa tehtiin tilaus Turun 2011 uuden palamisen ohjelmaksi: Martin kirjaston edustalla järjestetään runotilaisuus Jarkko Laineen kunniaksi. Aika lyötiin jo lukkoon, vuoden 2011 elokuussa kello 15:00 alkaen. Jollei aika sovi niin heinäkuussa 2011.

. - (

Miten surullista
että luonnon pitää olla ylimitoitettu  
täyttääkseen meidät ihmiset kunnioituksella 

(Copyright Lin Edwards teoksessa A Thousand Walks (Lulu.com 2007) Suom. J.T.)

Sitaatti on suomeksi pitkä, tuhlaavainen. Ja se on napattu Lin Edwardsin pitemmästä haibunista, matkatarinasta, jossa Lin kuvailee kuljeskelua. Vapaana, ilman ohjailtua viitoitusta.

talsivat tunkeilijat
pujottaudumme kohti  
jonkun toisen merta

(Tämänkin copyright Lin Edwards teoksessa A Thousand Walks (Lulu.com 2007) Suom. J.T.)

 
ei talvi kiirehdi --   
possunuha tunkee 
keuhkoihin
 

Tuulta ja räntää Helsingissä

Katajanokalla lipputangoista pitelivat STTK ryn liput kiinni kun räntäinen tuuli tuiversi STTK:n XXI liittokokouksen ulkopuolella.

Lisää tapahtumasta liittoni blogissa, lukekaa sieltä:
http://seteli.blogspot.com/2009/11/sttkn-xxi-liittokokous.html




Laiturissa kokoussalien ulkopuolella yksinäinen ruotsinlaiva odotti että pääsisi sinne minne laivat kuuluvat: meriä seilaamaan!

 
räntäinen tuuli -- 
kolmikantaisen sovun 
kokousvieras?
 

Sarjaan Talvinen kuu 2

eksynyt kissa
juoksee räystäiden alla -
talvinen kuu!

Joso, vai pitäisikö se meillä kirjoittaa muotoon: Joosoo eli vuosina 1661 -1704.

(2.11. oli Suomessa tänä vuonna täydenkuun aika.)

Tummansiniset
pilvet niin valkoisina,
niin valkoisia!

postaus #590

Tällä blogilla tämä on teksti #590. Onko se paljon tai vähän ei ole merkitystä.


Aamulla pyöräilin kuivaa asfalttikatua pitkin.

Aurajoenrannan vanhat puut ovat tiputtaneet lehtiä,
ne ovat irronneet kun ne ovat tarpeeksi kuivia,

kai,

tuulen mukana lehdet
helisivät tuulen alla eteenpäin

ajoin pyörälläni yhden lehden yli,

lakkasi kahisemasta,

kuin pelkäisi että tuleeko lunta ja jäätä ja kylmä


minulla on kaulaliina tiukasti
ja käsineet

suojavarustus


väistän seuraavat kuivat lehdet
ja pysähdyn risteykseen

autoja ajaa suojatien yli,
odotan vuoroani,

suojaa


vielä illalla mieltäni askarruttaa kuivat lehdet,
niiden kahina kun tuuli niitä kuljetti

Runoviikot ja Timo Harju

Lähteneminen on sitä että halataan
kuin murskaantuneet mustikat.

Timo Harju kokoelmassaan "Kastelimme heitä runsaasti kahvilla". Ntamo 2009.

Runoilija Timo Harju on vuonna 1980 syntynyt turkulainen runoilija. Hän esiintyi monen muun kanssa Runoviikoilla maanantaina 2.11.2009 Turussa, Bar Kukassa. Tuhti, monipuolinen, vankka kokoelma. Josta ei näin lyhyellä maininnalla selviä; olkoot ennakkomainos.

Mummu hiljaa hiutuvassa
villatakissa haipuvassa
pöydän päässä kädet eessä
ajatuksissaan lämpimän harmaissa
tuudittaa lumihiutaleita hiuskehdossa
silmäkuopat lunta täynnä.

Timo Harju sivulla 76.




Helsingistä runoviikoille oli saapunut runoilija Harri Hertell. Kuvassa hän lukee lippis päänsä turvana runojaan.

Internetissä runoviikkojen ohjelma lupasi Bar Kukan ohjelman alkavan klo 19.00. Väärä hälytys, mutta sikäli onnellinen että ehdimme maistella talon punaviiniä jälkimakuineen ennenkuin runojen kuulolle marssitus alkoi. Hyvä jälkimaku, juuri oikea lämpötila, hengittynyttä punaviiniä. Oivallinen taustamaku hyvälle runoillalle, joka alkoikin vasta klo 20:00!

Muita illan esiintyjiä olivat Margareta Hupa, Jussi Sutinen ja Kati Neuvonen.

Kuva alla: runoilijat Parkko ja Harju seuraavat esityksiä.




Ei ollut huonoa käytöstä keskustella paikalla olleiden ihmisten kanssa.




Turussa on harvakseltaan iltoja joissa voi kerääntyä keskustelemaan muiden runoilijoiden kanssa maailman asioista. Käsillä puhetta tehostava äänenpainon selvennys voi olla tahatontakin, en ainakaan muista että siihen mitään erityistä olisi liittynyt. Jollei sitten siihen että Hesarin kirjallisuuspalsta on kuin Niuvanniemen sairaalan kesäpaitojen pesula: kuiva ja nuiva.




Illan ohjelma päättyi, emmekä enää tohtineet peittää hyvää punaviinin jälkimakua uudella, tuoreella tuopillisella. Nuttu niskaan ja lampsimaan Turun yöhön.
Turun illan täydehkö kuu raivasi yksinäistä väyläänsä risujen takana. Kuin uhmaten kaukana idässäpäin märehtivää omahyväistä kaupunkia ja sen paperista kulttuuri-niukkaa sanomalehtiriepua.

 
Turkulainen kuu 
raivaa risukasaankin 
valoisat säteet 
 

Muutama kuva samasta tilaisuudesta löytyy blogista: mataleena.blogspot.com

Marraskuun Issan lumia # 1

     Ensi lumipyry --
     koirattomassa kylässä
     roskienkerääjä

Issa vuonna 1810

minä kerron että maasi on pohjoisesta etelään yhden kuusen alla

Lause on Paavo Haavikon, lainaus Tuulia Toivasen "Se on se kiinalainen Nieminen" väitöskirjasta sivulta 369. Lainattuna noin Haavikko saa erityisemmän merkityksen unohtamatta Pertti Niemistä. Keskellä Tuulia Toivasen analyyseja.

idästä
        
                kuu    nousee  

kaartaa kiirehtimättä länteen

Kävin eilen Helsingin Eirassa. Kirjoitin siitä jo lyhyen juhatik.blogspot-postauksen. Samaan sarjaan seuraava, ties kuinka mones variaatio samasta aiheesta Tikkaselta:

                   moottoritiellä 
    vastaan tulee 

         kirkkaita, kiireisiä lähivaloja

Ei ole vahinko, että ulkomuodollisesti nämä kaksi voidaan haluttaessa lukea hay(na)ku-lyhytrunomuotolahkoon? Rivien kanssa kikkailu ei tosin hay(na)kun tiukan ortodoksiseen kaanoniin kuulune.


http://juhatik.blogspot.com/2009/11/yesterday-i-visited-helsinki-seafarers.html