tiistai 31. tammikuuta 2017



Nousenko tänään?
Pilvet peittävät taivaan -
silti valaistuu.


maanantai 30. tammikuuta 2017



aamulla tunne
että aurinko nousee
jos sille sopii


sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Jusu Annala SodomiAmore


SodomiAmore


Jusu Annalan 10.s julkaistu teos.

Ntamo 2016, 160 sivua.


Lainasin teoksen kirjaston uutuushyllystä.

Selailukokemus oli ensi alkuun tyydyttävä, sujuva.

Olen joskus ennenkin jäänyt kiikkiin Jusu Annalan jutuista.

Sivulta 93 alkoi sikermä Ihmisvarasto, joka oli yhtä ja samaa tekstiä.

Katselin sivu kerrallaan. Alussa hieman vierastin teoksen matalasivuista ja väljää taittoa.

Tämän runoelman kohdalla hiffasin että tottakai, juuri noin se pitikin taittaa!

Aika pian totuin tekstin vetoon, eli löysin että se svengaa, kulkee, eli se siirtyy paperista silmien kautta pääknuppiin, menee sinne eikä pelota.

Katselin välillä sivuja kääntäessäni hyllyissäni tyrkyllä olevaa noin 1190-sivuista Collected Poems of Allen Ginsberg, nidottua pehmeäkantista teosta.

Mietin että Jusu Annala on Suomen Allen.

Tuossa Ginsbergin Collected-kirjasta puuttuu yksi Allenin kirjoittaman haiku, mutta se on kuljeskellut erikseen interbetin haiku-sivustoilla, eli sekin siis on olemassa. (Olisiko sivu 1191?)

Vielä erikseen mulla on City Lights Booksin HOWL, kopion painovuosi 2006, kun original ilmestyi 1956. Siinä on William Carlos Williamsin esipuhe, jota en ole netistä löytänyt? (Siksi piti tuokin Amazonista tilata.) City Light Books kertoo että hyllyssäni taltioitu HOWLin laitos olisi yltänyt miljoonaan kappaleeseen. Wau. Hintaa oli 6,95 Usd. Maksoin muovilla.

Huuto on parikin kertaa ilmestynyt suomeksi, ihan kelpoja suomennoksia. Aikoinaan Turun Vähäväkisten salissa Huudon esitti Ylioppilasteatterin näyttelijä. Eli sekin on tullut kuulluksi, arvokkaassa salissa vielä. Usein mietin että miltä olisi tuntunut kun olisi HOWL:in ensiesityksen aikoinaan siellä kapakissa korvin kuullut, silmin nähnyt, miten Allen sen luki...

Haavetta vain.
Paikalla oli Jack Kerouac, joka kertomansa mukaan hihkui... Aiheesta.

Mietiskelin että Jusu Annalan runoelmaa Ihmisvarasto lukiessa ei erityisen tehokasta lukijaa tarvitsisi, teksti vetää ihan omillaan. Ilman tehosteita?

Harvinaista herkkua?

:-)


Jusu Annalan teos päättyyy riveihin

totuus on 

tuu



Tikkis,
runoilija Turusta
Tammikuussa 2017.






Tammikuun sysikuu


sysipimeää...
nyt pilvet hajaantuvat --
uudenkuun aika!





pesen hampaani
samaan aikaan iltaisin -
tylsä tammikuu



lauantai 28. tammikuuta 2017



halju kaupunki,
kävelen ypöyksin -
kuukin ummessa




aamulla tuhlaan
kiistanalaisen tavun -
valvottu haiku



perjantai 27. tammikuuta 2017




kuivaneet oksat -
syksyisen rankkasateen
unohtuneita



torstai 26. tammikuuta 2017



hiljainen katu
vastasatanut lumi
vaimentaa äänet


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Harakka ja varis

kirkastuvat aamut

Tämä teksti oli suomennos englanninkielisessä blogissani julkaistusta.

Bill Kenney lähetti siihen kommenttina haikun:


syvemmällä mitä olen
metsässä koskaan ollut
vaakkuu varis

Copyright Bill Kenney, suom. j.t.


Vastasin hänelle näin:

avaa nokkansa.
kateellinen harakka -
duetto!

Copyright Tikkis, suom. j.t.

Bonuksena vielä tämä:

kevyt tuulahdus
kun onnellinen varis
lentää ohitse


Copyright Tikkis, suom. j.t.






tiistai 24. tammikuuta 2017



aamu pihalla -
pyykkinarulle tippuu
jokunen tippa


maanantai 23. tammikuuta 2017

Maailmankaikkeuden väristä # 5


Jos varis on harmaa 

        niin se tarkoittaa 
           vain sitä 
     että kaikesta maailman valosta 


               vain harmaa


  on merkitsevä





Minkä värinen on maailmankaikkeus?

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Maailmankaikkeuden väristä # 4


Jos lauseen lopettaa

      ? - merkkiin

  niin onko olemassa 

        oikea vastaus




Kirkastuvat aamut


aamun aurinko -
varis siristää silmiään
ja pysyy vaiti





Käännän tänne yhden varisjutun:



lentää hissukseen
ystävällinen varis
kokonaan yksin

lauantai 21. tammikuuta 2017

Maailmankaikkeuden väristä # 3




Äärettömyyden laajeneminen
on hiljaisuutta.



Onko kukaan käynyt kuuntelemassa
laajenemista edestä päin?




perjantai 20. tammikuuta 2017

Rauha rusottaa taivaalta



Piha on hiljaa -
ullakolla nukutaan.
Varpaat palelee.



Samaan aikaan laadin pari hylättyä luonnosta aiheeseen:



Aamuinen väri,
idästä nousee valo.
Trump nukkuu vielä?


2.

vaalien pohmelo
päitä kivistää, särkee
taivaalla melu

torstai 19. tammikuuta 2017

Maailmankaikkeuden väristä # 2


Jos valo on nopeutta 

   niin miten kuvata 

    
         pimeyttä








keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Maailmankaikkeuden väristä


Tiedossamme oleva maailmankaikkeus on ääretön tila,
joka laajenee kiihtyvällä nopeudella.

Milloin laajenemisnopeus
ylittää
valon nopeuden?

Minkä väristä elämä sitten on?


tiistai 17. tammikuuta 2017



itse itseään
koko kylmän yön
tuuli kinostaa



aamun ankeus -
tyhjä postilaatikko
pursuaa lunta



maanantai 16. tammikuuta 2017



Iltakävely -
tyly tuuli puhaltaa
lunta silmille





Aamun koleus -
aamupissillä tuulee
suoraan nivusiin



(Tikkis)

sunnuntai 15. tammikuuta 2017


Talvinen tihkusade -
hiilikaupan ikkunassa
ainut valo loistaa



Bonchoo

(Nozawa Bonchō, 1640–1714)

lauantai 14. tammikuuta 2017



Kaikki lähtivät kotiin.
Ilotulitus loppui.
Tulipas pimeää!



Shiki



Masaoka Shiki, syntyi 14.10.1867. Kuoli 19.9.1902.

perjantai 13. tammikuuta 2017



aikaisen talven
ohimenneessä sateessa
jopa haukan höyhenet pehmenneet


Copyright Kyorai ja tähän Bashoo laati jatkon:


tuulenpuuskan pöyhimät
kuolleet lehdet
jatkavat taas lepoaan



Mukai Kyorai, alunperin Mukai Kanetoki, kutsuttu myös nimellä Rakushisha. Syntyi 1651, Nagasaki, kuollut 8.10.1704, Kioto.

Matsuo Bashō (jap. 松尾芭蕉, usein pelkkä Bashō, s. 1644, Ueno – kuollut 28.11.1694, Osaka.


keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Sarjasta Yhdeksän Tylsää kynää, yksi ylijäänyt teksti





Tästä 
   tätä puolta joenrantaa 
             kävelen usein ohi.


En keksi nyt mitään erityistä uutta. 


Hämärässä on joen jäässä 
   pieni avanto rannalla.
Muutama sorsa häämöttää.

Ovat hiljaa.



   En ruoki heitä,
    ei se liene minun hommaani.

Sorsien kanssa jutella? 




Tulee ajatus että ihminen elää liikkeestä.

Sorsat vedessä. Laiskimukset 
  eivät ole menossa
         tai tulossa. 

Ohitan. 



Kun pääsen kotiin 
juon termarista kupin kahvia. 

Se on vielä lämmintä, 
        hyvä termari. 
 





9. kynä




Joki joka kuiskii? 

Kävelen itsekseni

      hiljaa 

        äänien seassa.


Joki ei käy sähköllä 
     juuri siksi se toimii 

tunne siitä että voi luottaa










Matka syntyy kun
kävelee joen rannalla -
virta kuuntelee



Tämä osa tekstistä on otettu sarjasta Yhdeksän tylsää kynää, sen # 8.sta.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Seitsemäs kynä sarjasta 9. tylsää



7. kynä

Hyvin nämä kirjoittavat,

            terotettuina, kynät. 


      Kirkon kello 
   
        kumauttaa kaksi 

          ohutta lyöntiä.


Kello on siis puoli. 

Ilma liikahtaa, 
                kuuluu.


Minulla ei ole aikataulua 
   ja pidän siitä kiinni.



maanantai 9. tammikuuta 2017

Sarjasta Yhdeksän Tylsää Kynää, 4. 5. ja 6.




4. kynä

Ilma on pehmeää. 

En palele. 

Tulen kadulle. 

Yksi auto,
      joku kävelee.


Katuvalo odottaa 
omia aikojaan.





5. kynä

Takaisin joen äärelle, rantaan. 

Joen jäälle on noussut vähän vettä.


Mietin onko se jäätynyt 
                 jääksi 
                    jään
                      päälle.


Ja mihin kaikki sorsat 
    ovat lentäneet,

     tai uineet.


Mietin arvoitusta. 




6. kynä

Lauma opiskelijoita 
pitää kokousta 
        rannalla.

Ohitan heidät. 

En osallistu 
             puheisiin

  enkä tiedä edes mistä

         nyt on puhe.



Yksikään lintu ei äänny

               eikä lennä

   eikä ole





sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Sarjasta Yhdeksän Tylsää Kynää, alku




Teroitin kynät matkaa varten
kahden sillan ylitykseen
ja kahden rannan kävelylle.

1. kynä


Sillalle meno 
oli harjoitus 
miten polku toimii 
pakkasten jälkeen.

Lumi 
     ei 
        narkskunut.





2. kynä

    Sitten yli sillan 

       kuin menisi vieraaksi 

    tuuli poikittain


           ja taivaskin 
                        oli.


    Joen vesi virtaa 
    lumisen jään alla. 




3. kynä


Joenrantaa alaspäin 
rannan puista 
joku lintu sanoi: "Ptuiii." 


En tiedä 
    mitä se on vuomeksi. 



Kävelen hiljaa.
En pidä turhaa ääntä.
Hengitän toki.




lauantai 7. tammikuuta 2017

Sarjasta Yhdeksän Tylsää Kynää







talvehtimassa
kolme osmankäämiä
tyynellä joella




(Tämä erillinen ote on Sarjasta Yhdeksän Tylsää Kynää sen 2. runosta.)

perjantai 6. tammikuuta 2017

Kesä tulee vielä?




Ensi kesänä
minä olen vehreä
enkä palele


torstai 5. tammikuuta 2017

Pakkasyö, kutsumatta


Hei, pakkasyö, ei
sinua ole kutsuttu.
Vaikka sopuhan täällä on?


keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Pimeyden juhlat


1.

yökään ei tiedä
paljonko tipottelen -
pimeyden juhlat




2.

krapula-aamu -
pimeyden langettua
vien pullot roskiin



tiistai 3. tammikuuta 2017

Issa juhlii


Olen laskenut
viime vuoden allakasta
helpot päiväni


Issa 1824. Issa oli ollut niin usein sairaana, että terveet päivät oli helpompi laskea ja muistaa.


Asustan yksin -
vuoden lopun juomiseen
vain yksi pullo


Issa 1824.




erakkomajassa
lipitän joka päivä
vanhaa vuotta unohduksiin



Issa 1824.





maanantai 2. tammikuuta 2017


Uusi vuosi -
hengitän samaa ilmaa,
vanha, kulunut





Copyright Tikkis, suom. j.t.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017


Uudenvuoden juhlat -
ei mennyt vuosi
nyt niin huono ollut?


Copyright Tikkis, runosta Celebrating New Year, suom. j.t.


Uudenvuoden taika -
muistankohan kesällä
juhannustaikoja?