perjantai 30. syyskuuta 2011
Turussa Messutaan
Turun kirjamessuilla tapasin muutamia runoilijoita, joista tässä nyt vain kolmelta muotokuvat. Ensin Janne Nummela, jonka Ensyklopedia (2011, yhdessä Tommi Nuopposen ja Jukka Viikilän kanssa) ilmestyi ihan vastikään. Tarjouksessa Messuilla!
Alla Oulusta Turkuun saapunut Miki Liukkonen, jonka runokokoelma Valkoisia runoja on ilmestynyt WSOY-toimesta. Näin jo kirjan piipahtaessani loppuviikolla Helsingin Akateemisessa. (Kuuntelin hetken Jörn Donneria kohtaamispaikalla.) Miki Liukkonen on tekstintekijä jonka teksti istuu hyvin lukijan silmiin, luontevasti, niinkuin luhtakerttunen lentelisi Limingan niittujen pientareen kasvustoissa. ;-)
Alla rutinoitunut Turun kävijä, Oo-Pee Tennilä Jyväskylästä. O-P luki runojaan Poesian Runohuoneessa eilen, perjantaina.
Alla Poesian oma mainos netistä kopsattuna:
Runohuone Turun Kirjamessuilla 30.9.–2.10.2011 27.09.2011
Osuuskunta Poesian tuottama Runohuone (B/88) esittelee tuoretta suomalaista runoutta ja runoyhteisöjä. Kolmen päivän aikana huoneessa esiintyy 48 runoilijaa tai muuta runouden kanssa tekemisessä olevaa henkilöä. Esiintymisten lisäksi Runohuoneessa näytetään Suomen Kirjailijaliiton tekemiä runoilijaelokuvia.
Mataleena ehti myös blogata Kirjamessuista:
http://mataleena.blogspot.com/2011/09/turun-kirjamessuilla.html
torstai 29. syyskuuta 2011
siivouspäivä -
taivaan valkeat pilvet
kuin vasta pestyt
Tämä tuli mieleeni kun lukaisin Issaa vuodelta 1816. Hän kertoo majansa kaivon olevan niin pienen että sen siivoaa käsinkin.
Majani kaivo -
Teen sen kesäsiivouksen
omin käsin
Vielä toinenkin, vuosi 1822:
Siivottuani kaivon
panen kalan takaisin...
kuu hämärässä
Kaivojen siivous oli jokakesäinen toimenpide.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
tiistai 27. syyskuuta 2011
maanantai 26. syyskuuta 2011
Jokelan katto romahtaa ja Pennisillan rakennus
Turkuun rakennetaan pennisilta uudelleen. Ei kuitenkaan sille paikalle mistä se joskus on purkaantunut. Siltojenrakennusbuumi on vallannut Aurajoen hulevesien huuhtomat savipenkat. On haaste selättää ikiaikojen savi rakennusfirmojen kassavirtoihin.
Turun pääkirjaston katto vuotaa. Meneeköhän se rakentajan takuun piikkiin, vai maksavatko kaupunkilaiset katonkorjauksen. Vai estyykö katonkorjaus turkulaiseen kunnallisten päätösten valituskierteen perinteeseen?
Samaan aikaan Joensuussa sortuu Jokelan katto? Perhepiirissä on sovittu että sitä seurataan. Edes. Tai ainakin.
Ylläoleva kuva antaa mallia kestävälle sillanrakennukselle. Ei haittaa että lankkujen alla hetteikkö hytkyy. Samantapaisia talvisiltoja on talvella Turussakin, Aurajoen jään yli. Yhteinen kotomaamme siltakulttuuri. Sitten pakolliset kolmirivit:
homoitiöt
paisuvat kirjastossa -
tautien Turku
kirjastosilta
lujittaa saven vallan -
Vetunen Åbo
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Seitsemäs kaista
Maantien varrella ei pidä vilkuilla sivuille, risteyksiä lukuunottamatta. Eteenpäin! siinä on autolle missiota ja kutsumusta. Kaasujalkaa alkaa jossain välillä kyllästyttää. Radio alkaa kohista ja CD-viihdykkeet ovat takapenkillä vetoketjun takana. Tienvarsiparkkipaikat ovat autoilijan lepyttämiseksi maanteiden agressioilta.
auto on tehty
ajettavaksi lujaa -
seitsemäs kaista
Halkeilua
halkeama
ei leveämpi
syyskuun
aurinko
Copyright ogaks. suom. j.t. Seuraava Issa on kirjattu vuodelle 1820:
puhuu totta
sadekauden ukkosen
halkeama
Seuraava on Tikkiksen vaellusmuistikirjoista:
Haljennut kallio -
polku rinteelle kiertää
kiven keskeltä
lauantai 24. syyskuuta 2011
Kotomaan kamaralla
Lomamatkalla tuli piipahdettua ystävällisen naapurimme puolella. Torniojoen yli on silta josta saa ajaa, eikä tarvitse vaihtaa puolta, kuten joskus kauan sitten. Haaparannan puolella maisemaa hallitsee IKEA. Siellä asuu myös viisaus; he eivät käytä yhteistä valuuttaa, Euroa. Maantie on yhtäkaikki asfalttia, ja molemmin puolin rajaa tihkusadepilvien välistä tupsahtaa auringon tervehdys.
Tähän nostalgiseen Kotomaahan Paluun - kuvaan tein eu-väritteisen kolmirivin:
Tällä puolella
pilvipeite repeilee -
Eurojen juhlat?
perjantai 23. syyskuuta 2011
Syyspäivän tasaus Muoniossa
Tasattu valo -
tiedämme että valo
häipyy etelään
Juhlimme Inkun kanssa Muoniossa syyspäivän tasausta. Kts kuvaa oikealla. Tänään perjantaina klo 12.05 aurinko oli Muonion kohdalla noin 22 asteen korkeuksissaan. Matkalla valumaan päivä päivältä innokkaammin etelää kohden. Asianmukainen kolmirivi:
Auringon paluu
takaisin työelämään -
etelään valo!
Tuonne se matkaa,
kokokesän aurinko,
etelän metsiin
torstai 22. syyskuuta 2011
Turismin kivipolkuja
Käytiin Inkun kanssa tuulettumassa. Aurinko takaa, tunturituulet edestä ja sivuilla poroja. Niillä alkuperäisillä villieläimillä oli monilla kellot kaulassa. Selkärepussa turisteilla oli termarissa alkukantaista kahvia ja plastiikkapussissa juusto-metwurstivoileipiä. Lähes tiettömillä taipaleilla tuli tunne että ihminen selviytyy.
Kivinen polku -
vastatuulet mahtuvat
jatkamaan matkaa
Kuvassa näkyy Palkaskeroa, joka on yksi Pallaskeron tuntureista.
Norjalainen tuuletus
Tämä kuva on Skibotnista pohjoiseen Lyngen vuonon itäreunalla. Etsimme ruskaa, useista koivuista Suomen puolella ovat ruskeatkin lehdet liihotelleet pois. Norjan puolella oli vielä muutama perinteisen keltalehtinenkin koivu.
tuuletusaukko -
asvalttitie sukeltaa
aurinkopiiloon
Sammakoista on Bashoon innoittamanako haikuja vaellukseen asti. Aina yksi sammakko mukaan mahtuu, kuten tämä norjalaisen ogaksin:
näkymätön
ennenkuin hyppää
sammakko
Issan vaatteiden tuuletushaiku, vuosi 1822:
Kulkija
kävelee ja tuulettaa
vaatteitaan
Tuulettaa = Mushiboshi, on kesäsana: vaatteita asetetaan ulos aurinkoon tuulettumaan.
Tässä jutussa Issan pilke silmäkulmassa on siinä että kulkija (Issa itse) pitää mukanaan vain päälläolevia vaatteita joita nyt auringossa kävellessään siis tuulettaa.
Miten olisi vielä yksi norjaan sijoitettu sammakkosenryuu:
vuono loiskahtaa --
sammakko nousee rantaan
läpimärkänä
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Kushiro Hokkaidolainen ja lähestyvä myrsky
Myrsky lähestyy-
keltaisia lehtiä
syystaivas täynnä.
Kushiro Ezo (elinvuosista, ja edes hänen oikeasta nimestään, ei olla varmoja.
Japania lähestyy nyttenkin myrskytuuli. Ylläoleva sopii aiheeseen, vaikka myrskytuulien tuhoista ei muuten iloita pitäisikään.
Turussa on pitkin syksyä tuuleskellut, puiden lehdet ovat purjehtineet pitkin taivaita:
Taivaan täydeltä
keltaisia lehtiä
riippuu tuulista
Keltainen lehti
repattaa sinitaivaan
poikki perille
maanantai 19. syyskuuta 2011
Jerisjärvellä
Käytiin kävelyllä.
Vanhan mummopetäjän
halaushetki.
Tuli hyvä olo.
Että tänne kannatti tulla.
Jos tuulisi maantieltä päin
voisi nuuhkia
ohuita pakokaasuja
katoavia
liikkeen perimä
haihtuu
Piekana liitää mäen takaa
ottaa osaa
keskusteluun
Aika pian kävelemme takaisin mökille,
keitämme kahvit. Sähköllä.
Vanhan mummopetäjän
halaushetki.
Tuli hyvä olo.
Että tänne kannatti tulla.
Jos tuulisi maantieltä päin
voisi nuuhkia
ohuita pakokaasuja
katoavia
liikkeen perimä
haihtuu
Piekana liitää mäen takaa
ottaa osaa
keskusteluun
Aika pian kävelemme takaisin mökille,
keitämme kahvit. Sähköllä.
Muoniolaisella ruskankaipuumatkalla otin kameralla kuvia, paikallaan pysyvät kasvit vain hiukan väistelivät linssiä leppeässä tuulessa.
Onko sanan "leppeä" kantana "leppä" eli "veri"? Tuskinpa, mutta samoilu metsässä sai sitä mukavasti virtaamaan.
Lomalla pääsee mukavasti pois ikävistä etelän aiheista, eikö?
kosteikon sammal
kuin kreikan velkataakka -
nousujohteinen
Ruska lienee vasta sitä että varvut ja maanpinnan erilaiset kasvien lehdet punertavat, kellertävät, hilluvat muuten innoissaan tulevan talven ryöpytyksiä.
Kun tavuja tuntui riittävän niin ripottelin niitä pariin versioon:
punainen varpu naamioituu polulla kuin ei olisi Puolukan varsi on kuin liikennevalo - kaikki seisovat Kesäinen varpu ei vielä tiedä talven kirpakkuudesta
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
Kohina on radiovastaanotossa taustakohinaa jota syntyy, jollei tietenkin lähiavaruudessamme, myös ihan vastaanottimen alkupään aktiivikomponenteissa. Eritoten huonot vastukset muodostavat kohinaa.
Kaukoavaruudestakin tulee kohinaa; vastaanotin ei osaa valikoida muutaman miljardin vuosien takaista kohinaa vastasyntyneestä kohinasta. Mitä etäämpää meillä tänään vastaanotettu radiokohina on niin sitä voimakkaampi sen lähettämä kohinalähde on, koska radioaallot vaimenevat eteisyyden neliössä. Tämä keskellä turistipyydyserämaata sijaitseva antennimasto toimittaa virkaansa tuulissa ja tulevissa tuiskuissa. Se on hänen valintansa.
antennimasto
pidättää vaijereilla
tuulen kohinat
lauantai 17. syyskuuta 2011
perjantai 16. syyskuuta 2011
Tulevaisuus on levoton
Turismipyydyksessä käydessämme parkkapaikalla suuntasi valkea poro samaan suuntaan maksavien vieraiden kanssa. Poro kai nuuski vehreätä ruohoa, turistit kapusivat rappusia sivistyneesti sisälle, jonne sai jättää ulkoilukretonkit narikkaan. Jotkut pitivät ne päällä. Eivätkä kaikki edes syöneet. Mutta poro nyhti ruohoa suuhunsa. Raikas tuuli ei vielä tuonut lunta niskaan.
Tulevaisuus on levotonta.
Valkoinen poro
ohittaa tummat autot
mennessään syömään.
Yksi käännös; lähde Herons 2010, tekstin copyright Sonam Chhoki. Suom. j.t.
temppelin portaat-
mies jolla on käärme tarjoutuu
kertomaan tulevaisuudestani
torstai 15. syyskuuta 2011
Aina niin hekstistä menoa
Oltiin kävelyllä rannalla parin sadekuuron jämän jälkeisessä raikkaassa maisemassa. Liian myöhään kuulin mereltä tuulen seasta havinaa; parvi lintuja myötätuulessa. Kameran zoomi surisi vielä kun jo piti painaa laukaisinta. (Uskaltaako sanaa laukaisin näinä kreikka-sekoiluaikoina käyttää?)
valkeat linnut
lentävät myötätuuleen -
lempeä meri
ps. hekstistä = hektistä + tekstiä
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Silta polun yli; hay(na)ku
Hay(na)ku on melko harvinainen laji. Australiassa on aikoinaan julkaistu ainakin yksi hay(na)ku-kokoelma. Allaoleva on tehty ylläolevaan kuvaan. Hiljaisuudesta huolimatta kuvaa katsellessa silta ei olekaan kuvan tarkoitus, kuten ei 1-2-3 tavujakokaan aina ole.
polku
jota kävellä
sillan tältä puolelta
maanantai 12. syyskuuta 2011
Hulevesien tyly kohtalo
yhteiseen nieluun
hulevedet ryntäävät -
tyly asfaltti
Maanantaina Turussa lorisi taivaalta vettä. Se laskeutui hallitusti kaduille josta hulevesiviemäri sateet nielaisi sitä mukaa kun sitä taivaalta annettiin. Kukahan nostaa runsaista sateista bonukset ja optiovoitot? Allaoleva teksti on ajankohtainen eräiltä mielleyhtymäosioin:
savipatja liikahtaa vanha rakennus värähtää voimakkuudella viisi savien-liikkeiden asteikolla kaakeli raottaa suihkuvedelle reitin lattian täytteisiin hiiren pesään sade lorisee - huleveden tyly kohtalo - maata kostuttamatta hule lori see / ke \ jo en suihkun koskettamatta asfaltin ihoa kuin mitä muisto entisistä vapauksista on estetty kainalon dödö puuvillapaita Pilvi antaa kaikkensa / eikä se ole nyt vähän / hulvatonta viemistä tieto ei vuoda se urkitaan mitä ei näe on siistiä viileys urkitut salasanat vallatut talot nollatoleranssi tieto täyttää arkistot jäteviemärin (saven)salat
Mummo menee suihkuun.
Pitkä harmaa hius
liukertaa vuotavan viemärin
ratkenneesta saumasta
hiiren pesään,
hiiri tiivistää hiuksella eteisen kattoa,
lisääntyy.
talon kohtalo on olla paikoillaan, olla myymättä itseään gryndereille kostuttamatta täytteitä olla homevapaa, tiivis lukkojen suojassa
Syksyn sateet on yritys tunkeutua koloihin joihin heti perään pakkaslumi leijailee.
Ensilumeen jää hiireltä kulkemisen elävä jälki
Ps. tuo kolmirivi yllä on muodoltaan hay(na)ku.
Talvi tulee, joulu alkavat pidentyä taas, päivät, uudenvuoden rakettien varastointisäännöt estävät naapurin mummon säilyttää tulitikkuja raapaisemattomina näin me ja hän uskomme olla uskossa näinä hektisyyden aikoina noitavainot Elämä raapaisee rakennuksen alapohjaa että savipatja hytkyy
Turussa 12.9.2011
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
lauantai 10. syyskuuta 2011
Turussa aamun aurinko kurkkaa josko tuuheiden lehtipuiden lehvien läpi pääsisi maahan asti, vapauden säteinä. Suurin osa puista kuitenkin pitää kiinni lehdistään. Eilisiltainen sadekuuro niistä tuulen heilutellessa vielä tipahtaa niskaan. Mitä pitää mennä sateiden jäljiltä vaahteran alle? Naapuri on pessyt sukkapyykkiä, sukat heiluvat aurinkotuulessa narulla.
Lueskelin taas erilaisia haikuja. Seuraavan on kirjoittanut Kawai Sora (1648 - 1710). Onkohan tämä muuten Niemisen kääntämässä Bashoon Matkalla Pohjoiseen? Sora oli Bashoon retkikaveri.
Ps. Soran syntymäajaksi mainitaan myös 1649.
Ps 2.10.2011:
Kai Nieminen otti yhteyttä ja muistutti että onhan se, mutta että Pohjoiseen vaellus - teoksesta on tulossa uusi painos! Asetunpa polun viereen kävelykynääni leputtaessani sitä uutta käännöstä odottelemaan.
Syksy vain antaa aika ajoin vihjeitä; ulkona alkaa viiletä ja yöt kannattaisi nukkua sisällä.
;-)
Label: Kawai Sora
Naapurin sukat
saavat syysaurinkoa -
yöllinen kaste
Lueskelin taas erilaisia haikuja. Seuraavan on kirjoittanut Kawai Sora (1648 - 1710). Onkohan tämä muuten Niemisen kääntämässä Bashoon Matkalla Pohjoiseen? Sora oli Bashoon retkikaveri.
Uneton yö -
kaukaisilla vuorilla
jatkuva syystuuli
Ps. Soran syntymäajaksi mainitaan myös 1649.
Ps 2.10.2011:
Kai Nieminen otti yhteyttä ja muistutti että onhan se, mutta että Pohjoiseen vaellus - teoksesta on tulossa uusi painos! Asetunpa polun viereen kävelykynääni leputtaessani sitä uutta käännöstä odottelemaan.
Syksy vain antaa aika ajoin vihjeitä; ulkona alkaa viiletä ja yöt kannattaisi nukkua sisällä.
syksyinen tuuli -
jollei ihan päivällä
niin yöllä kylmää
;-)
Label: Kawai Sora
perjantai 9. syyskuuta 2011
Hulevesi ja elämän järkeistys
Turussa aika ajoin paistaa aurinko, välillä tuuli riepottaa sadeparkaa ympäri viemäröityä hule-kaupunkia. Hulevedet pitää uhkamaksujen uhalla kerätä kiinteistöistä talteen ja ohjata hyväksyttyyn hulevesiviemäriin.
Mietin joskus että mitä pahaa syksyn sateet ovat Turun Kaupungille tehneet että ne pitää vangita omaan jätteenhukutusjärjestelmäänsä.
Kuinka tahansa, lehtevät puut alkavat kellastua ja jotkut luopuvat lehdistään. Tunne kuin että niin pitääkin näinä aikoina ruveta tapahtumaan. Takapihan paju (kuvassa yllä) kasvaa tonttien ei-kummankaan rajoilla eikä hulevesi ole muistanut mennä hänen juuriaan imeskelemään kuiviksi.
Ihmeitä siis riittää yksinkertaiselle runonrustaajalle. Elämä etenee, kai.
ei sateen suojaa
lehdettömän puun alla -
myrskyinen syksy
torstai 8. syyskuuta 2011
Talouden ruori kadoksissa
Yuran salmessa
ajelehtii merimies
ilman airoa.
Suuntaa vailla minäkin
rakkauteni tiellä.
Copyright Sone no Yoshitada, 1100-luvulla. Suom. Wili Leikola, Jari Sutinen ja Juhani Tikkanen teoksesta Sata runoilijaa, sata runoa. Kolmen mutkan maja 2005. Kyseessä on teoksen Waka Nr 46.
Kreikan talous pystyttäisiin porukalla hoitelemaan, mutta kreikkalainen malli hoitaa velkataloutta holtittomasti lienee jo levinnyt koko eteläiseen Eurooppaan. Ja kaikkien entisten merirosvojen pohjattomiin tarpeisiis ei Suomella kuitenkaan riitä rahaa. Emmehän pysty edes omaa kansallisomaisuuttamme, rautateitä pitämään kunnossa!
Halla-ahon puolueen madonluvuilla (nk. kuuluisa norjalainen malli) tuskin myöskään sen pidemmälle päästäneen. Likvidoimalla pelkästään demarit pois talousmerenkulun korteilta tuskin tuo yhtään rahaa lisää maaa-hamme. ? Pankkien riskitestitkin ovat muodostuneet härskeiksi rahamaailman vitseiksi; testatkaa mitä testaatte, me täällä huseeraamme.
Sanoi entisajan husaari kun neitsyitä tanssin pyörteissä pyörryksiin pyrrytti.
Tein entisen piirisihteeri Yoshitadan wakan innoittamana säästötalkoohenkisesti kolmiriviseksi supistetun kommentaarin:
ilman ruoria
hallitukset purjehtivat
väli merellä
(Copyright siis Tikkis 2011.)
Kauniilla Turun murteella tuosta Yoshitadasta on Tikkiksen käännös, kts. Ogura 46.
Yuran salmess
merimiäs ilma ruarii
soutaa ihmeissäs.
Vähä simmottis bruukaa
meiränki rakkaus luavii.
Yksi lukuisista Piirisihteeri Yoshitadan wakasta englanniksi käännetyistä versioista:
Like a mariner
Sailing over Yura's strait
With his rudder gone,--
Whither, o'er the deep of love,
Lies the goal, I do not know.
(Tuon käännöksen copyright Clay MacCauley 1917)
keskiviikko 7. syyskuuta 2011
Kawai Sora (1648 - 1710)
peili, tähtilammikko -
nyt kesäsade kareilee
veden pinnalle
Pyörittelin tuota jonkin aikaa; haikut teettävät usein sanailujumppaa ennenkuin asettunevat julki. Ja kuten ilmeisen esikuvansa, Bashoon sammakko-lammikon läträys - haikukin, tuosta saanee muitakin muotoiluja.
Kawai Sora (1648 - 1710) oli Bashoon reissukaveri Bashoon Matkalla Pohjoiseen. Jos me menemme tänä syksynä pohjoiseen otan tämän Soran ainakin takapenkille. Bashoohan meillä on aina vieraanamme.
Vielä lisäyksenä elonkorjuuaiheinen haiku samaiselta Kawai Soralta:
Tänne, nyt tuonne
ohrankorsien väliä
perhonen lentää
(Suom. j.t.)
tiistai 6. syyskuuta 2011
Variksista
Kaksi varista
laskee hautapaikkoja -
tilaa on vielä.Tuulinen päivä -
kalmiston vanha varis
pitää nokan kiinni
Nämä kaksi löysin luonnosvihoistani. Alunperin julkaisin vain yhden (siistin) kolmirivin. Kts linkkiä alla. Jostain syystä ylläolevat kaksi saivat aikoineen jäädä huinimaan luonnosvihon sekoisille sivuille.
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2009/05/kaksi-varista-laskee-taivaan-pilvia.html
maanantai 5. syyskuuta 2011
Syksyn kolmirivisten sadonkorjuuta
Kushiro Hokkaidolaisen muistiinpanoista:
Copyright: Kushiro Ezo, suom. j.t.
Löysin muutaman Bashoon haikun, joista tähän talteen jokunen:
Copyright Bashoo (1644 - 1694.) suom. j.t.
Tästä bonuksena yksi Tikkis, muotoilu on hay(na)ku:
aamun usvasta
suolainen merituuli -
tuulinen syksy
Copyright: Kushiro Ezo, suom. j.t.
Löysin muutaman Bashoon haikun, joista tähän talteen jokunen:
Olisi pysynyt
vihreänä, tämä raikas
punapippuri!
Kuutamo kukkii puutarhassa -
työnnän juopuneen naamani
ulos ikkunasta
Syksy syvenee.
Mitähän naapurini puuhaa,
ihmettelen.
Tänä syksynä
tunnen itseni vanhaksi.
Lintu lentää pilven läpi.
Copyright Bashoo (1644 - 1694.) suom. j.t.
Tästä bonuksena yksi Tikkis, muotoilu on hay(na)ku:
Kuin minäkin vanhenisin -
lintu lentää
pilvessä
Tunnisteet:
Bashoo,
haiku,
hay(na)ku,
Kushiro Hokkaido
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Pitkästä aikaa Issaa, ensin vuodelta 1825:
Tämä on Issa vuodelta 1792:
Kamakura on yksi Japanin entisistä pääkaupungeista. Siellä oli ensimmäisen Shogunin Minamoto no Yotitomo'n virkatalo.
Tämän seuraavan olen kenties jo joskus julkaissutkin:
Sarjaan linnunpelätti tämä talteen tähän saman jengin sekaan, Issa vuodelta 1817:
Tämä on Tikkiksen vuodelta 2011:
temppelivuori -
myös linnunpelättiä
koira räksyttää
Tämä on Issa vuodelta 1792:
Kamakura -
nyt vain linnunpelätti
vahtii porttia
Kamakura on yksi Japanin entisistä pääkaupungeista. Siellä oli ensimmäisen Shogunin Minamoto no Yotitomo'n virkatalo.
Tämän seuraavan olen kenties jo joskus julkaissutkin:
kulotus -
illan savuun päätyy myös
linnunpelätti
Sarjaan linnunpelätti tämä talteen tähän saman jengin sekaan, Issa vuodelta 1817:
vastatehty
vuorilinnunpelätti
on ihmetys
Tämä on Tikkiksen vuodelta 2011:
Aamuinen usva
peittää pitkän yön unet
suttaiseen hämyyn
lauantai 3. syyskuuta 2011
Syyskuu viilettää virkansa puolesta. Tulevan Joulun jälkeen alkavat päivät taas pidentyä. Jos yöt nukkuisi kuten aurinko niin talvella väsyttäisi, ja kesällä olisi kuin karhu, liikaa nukkunut? Jolleiolisi pilviä niin yötaivaalta näkisi laskea tähtiä.
versio 2:
Bonuksena Issa vuodelta 1824, joka oikeastaan pitäisi sijoittaa alkukesän kalenteriin eikä näin hipsivän syksyn aikoihin:
yö yöltä tähdet
paljastuvat julkeina -
valvottava yö
versio 2:
pitenevät yöt -
aamuteellä muistelen
tähden laskuja
Bonuksena Issa vuodelta 1824, joka oikeastaan pitäisi sijoittaa alkukesän kalenteriin eikä näin hipsivän syksyn aikoihin:
vuoren varis,
älä keskeytä!
- käki
perjantai 2. syyskuuta 2011
torstai 1. syyskuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)